1 Yhteenveto

Euroalueen talouden kasvunäkymiä varjostavat kaupan jännitteet ja suuri maailmanlaajuinen epävarmuus. Vuonna 2025 niiden vaikutuksia lieventänee osittain taloudellisen toimeliaisuuden kasvu, joka oli odotettua voimakkaampaa ensimmäisellä neljänneksellä ja johtui todennäköisesti osaksi siitä, että vientiä aikaistettiin tuontitullien korottamisen varalta. Keskipitkällä aikavälillä taloudellisen toimeliaisuuden arvioidaan saavan tukea hiljattain ilmoitetuista uusista finanssipoliittisista toimenpiteistä. Perusskenaariossa oletetaan, että 10 prosenttiin korotetut tullit, joita Yhdysvallat on asettanut EU:sta tuotaville tavaroille, pysyvät voimassa koko arviointijakson ajan. Tullien korotukset sekä kauppapolitiikkaa leimaava suuri epävarmuus ja euron hiljattainen vahvistuminen heikentävät euroalueen vientiä, investointeja ja vähäisemmässä määrin myös kulutusta. Valtioiden (pääasiassa Saksan) infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäysten odotetaan sen sijaan vahvistavan euroalueen sisäistä kysyntää vuodesta 2026 alkaen. On siis kaiken kaikkiaan mahdollista, että euroalueen BKT:n kasvu vahvistuu arviointijakson aikana. Arviona on, että etenkin reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvu, pääosin viimeaikaisista rahapoliittisista päätöksistä johtuvat vähemmän kireät rahoitusolot sekä myöhemmin arviointijaksolla piristyvä ulkoinen kysyntä tukevat talouden asteittaista elpymistä. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun odotetaan olevan 0,9 % vuonna 2025 ja 1,1 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. BKT:n kasvunäkymiä vuodelle 2025 ei ole muutettu maaliskuussa 2025 julkaistujen EKP:n asiantuntija-arvioiden jälkeen, sillä vaikka tuoreet tiedot ovat ennakoitua paremmat, niiden vaikutusten arvioidaan jäävän pitkälti kaupan jännitteiden ja euron valuuttakurssin vahvistumisen vaikutusten varjoon. Kaupan jännitteiden ja valuuttakurssin vahvistumisen vuoksi BKT:n kasvuarviota vuodelle 2026 on tarkistettu alaspäin, kun taas vuotta 2027 koskeva kasvuarvio on pysynyt ennallaan.^[1]

Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu kokonaisinflaatio pysynee lyhyellä aikavälillä alle 2 prosentissa, ja sen odotetaan palaavan tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Inflaation arvioidaan hidastuvan vuoden 2025 kuluessa, olevan hitaimmillaan 1,4 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja palaavan 2,0 prosenttiin vuonna 2027. Kokonaisinflaation hidastuminen vuonna 2025 johtunee osittain energian hintainflaatiosta, joka muuttuu negatiiviseksi öljyn hintojen ja maakaasun tukkuhintojen viimeaikaisen laskun vuoksi. Energiainflaation odotetaan pysyvän negatiivisena vuoteen 2027 asti, jolloin tulee voimaan uusia ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä uuden ETS2-päästökauppajärjestelmän yhteydessä. Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan nopeutuvan tilapäisesti vuoden 2025 toisella neljänneksellä mutta hidastuvan sitten hieman yli 2 prosenttiin vuonna 2027. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan palveluerän vuoksi, kun joidenkin hyödykkeiden hitaiden hinnanmuutosten vaikutukset laantuvat, palkkapaineet heikkenevät ja energiahintojen lasku välittyy hinnoitteluketjuun. Palkkojen kasvu hidastunee edelleen, kun paineet kattaa reaalipalkkojen laskusta johtuvat aiemmat ansionmenetykset heikkenevät. Lisäksi tuottavuuden kasvu elpyy. Näiden kahden tekijän odotetaan yhdessä hidastavan yksikkötyökustannusten kasvua merkittävästi. Tuontihintojen kehityksessä näkyvien ulkoisten hintapaineiden odotetaan pysyvän maltillisina olettaen, että EU:n tullipolitiikka pysyy ennallaan. Euron vahvistuminen ja energiaraaka-aineiden hintojen lasku viime kuukausien aikana aiheuttavat niihin kuitenkin jonkin verran laskupainetta. Kokonaisinflaatio vuosina 2025 ja 2026 on nyt arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioissa energiaraaka-aineiden hintaoletusten alenemisen ja euron vahvistumisen vuoksi. Vuotta 2027 koskeva arvio on pidetty ennallaan.

Yhdysvaltojen tullipolitiikkaan liittyvien riskien ja euroalueen talousnäkymiin liittyvän suuren epävarmuuden havainnollistamiseksi on laadittu kaksi skenaariota. Lievässä skenaariossa Yhdysvaltojen ja EU:n keskinäiset tullit poistetaan (ns. vastavuoroinen nollatulliratkaisu) ja kauppapolitiikan epävarmuus vähenee nopeasti vuotta 2018 edeltävälle tasolle. Tässä skenaariossa vuosien 2025–2026 talouskasvu on 0,3–0,4 prosenttiyksikköä vahvempaa ja vuosien 2026–2027 inflaatio aavistuksen nopeampaa kuin perusskenaariossa. Vaikeassa skenaariossa Yhdysvallat korottaa tuontitulleja edelleen kautta linjan (se ilmoittaa ns. vastavuoroisista tulleista), EU asettaa symmetriset vastatullit ja kauppapoliittinen epävarmuus kasvaa sitkeästi. Tässä skenaariossa kasvunäkymät ovat selvästi heikommat koko arviointijakson ajan, ja inflaatio hidastuu varsinkin myöhemmin arviointijaksolla. Yksityiskohtaisempi kuvaus skenaarioista on kehikossa 2.

2 Kansainvälinen toimintaympäristö

Yhdysvaltojen hallinnon asettamat tuontitullien korotukset ja voimakas kauppapoliittinen epävarmuus muokkaavat maailmantalouden näkymiä.^[2] Yhdysvaltojen tavara- ja palvelutuonnin efektiivinen tulli on noussut merkittävästi EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2025 arvioiden viimeistelyn jälkeen. Perusskenaariossa oletetaan, että Yhdysvaltojen EU:lle asettamat tuontitullit pysyvät 9.4.2025 ilmoitetulla tasolla, Kiinaa koskevat tuontitullit pysyvät 12.5.2025 ilmoitetulla tasolla ja kauppapoliittinen epävarmuus vähenee vähitellen mutta pysyy edelleen voimakkaana. Tuontitulleja ja kauppapoliittista epävarmuutta koskevia perusskenaarion oletuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kehikossa 2.

Tuontitullit heikentävät maailmantalouden kasvunäkymiä. Maailmantalouden BKT:n arvioidaan kasvavan 3,1 % vuonna 2025 eli hitaammin kuin viime vuonna, jolloin se kasvoi 3,6 %. Vuonna 2026 kasvun odotetaan olevan 2,9 % eli hidastuvan entisestään ja vakaantuvan sitten 3,2 prosenttiin vuonna 2027 (ks. taulukko 2). Kasvunäkymät ovat huonontuneet maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioiden jälkeen kaikissa suurissa kansantalouksissa ja etenkin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Näkymät ovat huonontuneet myös maissa, joilla on erityisen suuret vientiriskit Yhdysvaltoihin (kuten Kanadassa ja Meksikossa).

Maailmankaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja 1,7 prosenttiin vuonna 2026. Sen jälkeen kasvun odotetaan elpyvän. Yhdysvaltojen tuonti kasvoi äkillisesti vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, kun yritykset varautuivat tuontitulleihin. Tämä kohentaa huomattavasti koko vuoden arviota maailmankaupan kasvusta. Sen jälkeen kasvun odotetaan hidastuvan jyrkästi, kun tuonnin aikaistamisen vaikutus laantuu. Myös tuontitullien vaikutus ja voimakas kauppapoliittinen epävarmuus hidastavat kaupan kasvua. Epävarmuuden odotetaan muuttavan maailman kysynnän koostumusta vähentämällä sen ulkomaankauppakeskeisyyttä, sillä se hillitsee investointimenoja ja heikentää siten pääomahyödykkeiden kauppaa. Arvioita maailman tuonnin kasvusta on nyt tarkistettu alaspäin pääosin tuontitullien vuoksi. Vuonna 2025 tuonnin arvioidaan kasvavan 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän ja ensi vuonna 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän maaliskuun asiantuntija-arvioihin verrattuna.

Myös euroalueen ulkoisen kysynnän kehitys on nyt arvioitu huomattavasti heikommaksi kuin maaliskuun asiantuntija-arvioissa. Euroalueen ulkoisen kysynnän kasvun odotetaan heikkenevän 3,5 prosentista vuonna 2024 aina 2,8 prosenttiin vuonna 2025 ja sen jälkeen vielä lisää eli 1,7 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvun odotetaan elpyvän 3,1 prosenttiin. Euroalueen ulkoisen kysynnän kasvua on tarkistettu huomattavasti alaspäin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioista. Kasvun arvioidaan nyt olevan 0,4 prosenttiyksikköä heikompaa vuonna 2025 ja 1,4 prosenttiyksikköä heikompaa vuonna 2026. Tarkistuksiin vaikuttavat myös tuontitullien korotuksista johtuva Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kaupan suunnanmuutos. Tämä vaikutus ei tuo kuitenkaan tarkasti esiin euroalueelle suuntautuvaa potentiaalista ulkoista kysyntää. Tulleihin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioiden jälkeen tehtyjen muutosten arvioidaan vähentävän Yhdysvaltojen ja Kiinan kahdenvälistä kauppaa. Kun tämä vaikutus otetaan huomioon, euroalueen ulkoisen kysynnän kasvuarviot heikentyvät vähemmän.

Maailman kuluttajahintainflaation arvioidaan maltillistuvan arviointijakson aikana huolimatta siitä, että tuontitullien arvioidaan nopeuttavan Yhdysvaltojen inflaatiota. Arvioita kehittyneiden talouksien inflaatiokehityksestä vuonna 2025 on nyt tarkistettu ylöspäin paitsi Yhdysvalloissa myös Isossa-Britanniassa, jossa inflaatio on osoittautunut viime kuukausina odotettua nopeammaksi ja palkkojen kasvu odotettua vahvemmaksi. Myös kehittyvien markkinatalouksien inflaatioarvioita on tarkistettu hieman ylöspäin. Syinä ovat etenkin Venäjän epäsuotuisa rakenteellinen kehitys ja Turkin liiran jyrkän heikkenemisen vaikutus Turkin inflaatioon. Maailman vuotuinen inflaatio oli 4,0 % vuonna 2024. Sen arvioidaan hidastuvan edelleen siten, että se on 3,3 % tänä vuonna, 2,8 % vuonna 2026 ja 2,5 % vuonna 2027. Maaliskuun 2025 asiantuntija-arviota vuoden 2026 inflaatiosta on nyt tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin.

Euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaan kasvavan lähes pitkän aikavälin keskiarvonsa tahtiin mutta hieman sitä hitaammin. Vuonna 2024 euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen kasvu (vuotuinen kasvu kansallisina valuuttoina) oli 2,5 % eli jälleen positiivinen, kun raaka-aineiden aiemman hinnanlaskun ja tuotantoketjun inflaatiopaineiden vaikutus hälveni. Kilpailijoiden vientihintojen kasvun odotetaan nopeutuvan 1,8 % vuonna 2025 ja 2,6 % vuonna 2026 ja sekä 2,3 % vuonna 2027. Vuonna 2025 vientihintojen kasvun arvioidaan olevan lähes samalla tasolla kuin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioissa. Vientihintojen nousu oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä hieman odotettua nopeampaa. Tämän sekä välituotteiden kustannusten noususta johtuvan tuontitullien välillisen vaikutuksen arvioidaan osaltaan kohottavan euroalueen kilpailijoiden vientihintoja tänä vuonna. Näiden tekijöiden vaikutus vientihintoihin jäänee kuitenkin pieneksi, sillä raaka-aineiden hintaoletukset ja muut tekijät tasoittavat sen lähes kokonaan. Tämänhetkisten arvioiden mukaan euroalueen kilpailijamaiden vientihinnat nousevat 0,3 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2026 ja 0,2 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2027 maaliskuun asiantuntija-arvioihin verrattuna.

Perusskenaarioon liittyvät riskit ovat tiiviisti sidoksissa kauppapolitiikan kehitykseen ja siihen yhdistyvään epävarmuuteen. Jos Yhdysvallat korottaa tuontitullejaan ja sen kauppakumppanit vastaavat samalla mitalla, maailman taloudellinen toimeliaisuus ja siten euroalueen ulkoinen kysyntä voivat heiketä ja inflaatio nopeutua. Jos Yhdysvaltojen hallinnon ja maan kauppakumppanien väliset neuvottelut sen sijaan onnistuvat, tuontitullit saattavat laskea, mikä vahvistaisi kasvua ja vähentäisi inflaatiopaineita Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen mahdollisen taantuman vaikutukset heijastuisivat muiden kansantalouksien kasvuun ja johtaisivat myös maailmantalouden inflaatiopaineiden laskuun. Lisätietoa vaihtoehtoskenaarioiden vaikutuksesta on kehikossa 2.

Kehikko 2
Yhdysvaltojen tuontitullit ja kauppapoliittinen epävarmuus

Yhdysvaltojen tuontitullien korotukset, mahdolliset muiden maiden vastatoimet ja kauppapoliittinen epävarmuus aiheuttavat merkittäviä riskejä euroalueen talousnäkymille. Kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa oletetaan, että tuontitullit pysyvät arviointijaksolla toukokuun 2025 tasolla ja että epävarmuus pysyy voimakkaana mutta vähenee vähitellen. Kehikossa tarkastellaan näiden oletusten kokonaistaloudellisia vaikutuksia perusskenaarioon sekä kahteen havainnolliseen vaihtoehtoskenaarioon eli lievään skenaarioon, jossa tullit ovat alemmat ja kauppapoliittinen epävarmuus hälvenee nopeammin, ja vaikeaan skenaarioon, jossa tuontitullit ovat korkeammat ja kauppapoliittinen epävarmuus jatkuu pidempään.

Perusskenaariossa oletetaan, että Yhdysvaltojen tavaratuonnin tullit ovat korkeammat kuin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioissa. Kaikkien asiantuntija-arvioiden viimeistelyvaiheessa keskeytettyinä olleiden tuontitullien oletetaan jatkuvan. Yhdysvaltojen tavaratuonnin tullit nousevat lähes nollasta 10 prosenttiyksikköä kaikkien maiden osalta Kiinaa lukuun ottamatta. Kiinaa koskevat tullit nousevat noin 20 prosenttiyksikköä, jolloin efektiivinen tulli on noin 40 % (mitattuna sekä tavaroiden että palvelujen osalta). Lisäksi oletetaan, että EU ei aseta vastatulleja, kun taas Kiina asettaa symmetriset vastatullit (ks. kuvion A kohta a).^[3] Kauppapoliittisen epävarmuuden odotetaan pysyvän voimakkaana koko arviointijakson ajan, mutta sen oletetaan vähenevän vuoden 2018 tasolle vuoden 2027 loppuun mennessä (ks. kuvion B kohta a).

Lievässä skenaariossa oletetaan, että EU ja Yhdysvallat pääsevät vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä sopimukseen kahdenvälisten tuontitullien poistamisesta. Lisäksi Yhdysvallat alentaa Kiinaan kohdistuvia tuontitulleja entisestään, ja Kiina poistaa kaikki Yhdysvaltoihin kohdistuvat vastatullinsa. Muut Yhdysvaltojen ja muiden maailman maiden kahdenväliset tuontitullit pysyvät samoina kuin perusskenaariossa, jolloin Yhdysvaltoihin tuotavien tavaroiden ja palvelujen efektiivinen tulli on 13 % (ks. kuvion A kohta a). Kauppapoliittinen epävarmuus vähenee vuoden 2025 kolmannesta neljänneksestä alkaen ja saavuttaa vuotta 2018 edeltävän pitkän aikavälin keskiarvonsa vuonna 2027 (ks. kuvion B kohta a).

Vaikeassa skenaariossa oletetaan, että Yhdysvallat palauttaa tuontitullit 2.4.2025 ilmoittamalleen korkealle tasolle ja EU asettaa Yhdysvalloista tuotaville tavaroille vastatulleja (ks. kuvion B kohta a). Lisäksi Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat tuontitullit pysyvät yhtä korkeina kuin ennen niiden keskeytystä 12.5.2025 eli lähes 120 prosentissa (ks. kuvion A kohta a). Yhdysvaltoihin tuotavien tavaroiden ja palvelujen efektiivinen tulli on siis 28 %.^[4] Kauppapoliittinen epävarmuus pysyy suurena (ks. kuvion B kohta a).

Kuvio A

Efektiiviset tullit

a) Tavara- ja palvelutuonnin efektiiviset tullit	b) Yhdysvaltojen euroalueen-tuonnin efektiivinen tulli
(prosentteina ja vaikutus prosenttiyksikköinä)	(indeksi, neljännesvuosittaiset keskiarvot)

Yhdysvaltojen tuontitullien makrotaloudelliset vaikutukset

i) Perusskenaario

Perusskenaariossa euroalueen vienti ensin piristyy yritysten aikaistaessa tuontia tullien korotusten varalta. Sen jälkeen Yhdysvaltojen asettamat tullit vaimentavat euroalueen vientiä ja BKT:n kasvua. Yhdysvaltaisyritysten aikaistaessa tuontiaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen vienti piristyy ja saattaa jatkua vahvana toiselle neljännekselle (ks. kuvion B kohta b). Ilmiö jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä Yhdysvaltojen asettamat 10 prosentin tullit EU:sta tuotaville tavaroille sekä EU:n ulkopuolisille maille asetettujen tuontitullien aiheuttama kasvun hidastuminen heikentävät euroalueen viennin kasvua arviointijaksolla.^[5] Vientiä heikentää lisäksi kauppapoliittisen epävarmuuden äkillinen kasvu, joka jarruttaa erityisesti pääomahyödykkeisiin tehtäviä ulkomaisia investointeja mutta myös kotimaisia investointeja ja – vähäisemmässä määrin – kulutusta. Näin ollen euroalueen BKT:n kasvun arvioidaan olevan kumulatiivisesti lähes 0,7 prosenttiyksikköä pienempi vuosina 2025–2027. Yhdysvaltojen asettamien tuontitullien ja epävarmuuden vaikutus euroalueen YKHI-inflaatioon jää melko vähäiseksi (ks. kuvio C).^[6]

Kuvio B

Epävarmuuden kehitystä ja euroalueen viennin viimeaikaista kehitystä koskevat oletukset

a) Kauppapoliittista epävarmuutta koskevat oletukset	b) Euroalueen tavaraviennin määrät
(indeksi, neljännesvuosittaiset keskiarvot)	(kolmen kuukauden jakson muutos edellisestä kolmen kuukauden jaksosta prosentteina)

Kuvio C

Maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioiden koontipäivän jälkeisten tuontitullien muutosten ja kauppapoliittisen epävarmuuden vaikutus kesäkuun 2025 perusskenaarioon

a) Kokonaisvaikutus BKT:n kasvuun	b) Kokonaisvaikutus YKHI-inflaatioon
(prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköinä)

ii) Lievä skenaario

Lievässä skenaariossa euroalueen kasvunäkymät kohenevat merkittävästi perusskenaarioon verrattuna, mutta vaikutus inflaatioon jää vähäiseksi. Vaikutukset Yhdysvaltojen talouteen ja maailmantalouteen määritetään sekä lievässä että vaikeassa skenaariossa ECB Global ‑mallilla, jossa Yhdysvaltojen endogeeninen rahapolitiikka on poikkeama perusskenaariosta. Lievässä skenaariossa alemmat tuontitullit ja pienempi kauppapoliittinen epävarmuus vaikuttavat vain vähän Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskasvuun ja inflaatioon (ks. kuvio D). ECB-BASE-mallilla simuloitu euroalueen BKT:n kasvu on jonkin verran voimakkaampaa etenkin vuosina 2025–2026 pääasiassa siksi, että kauppapoliittinen epävarmuus vähenee. Inflaatio on arviointijakson jälkipuoliskolla aavistuksen nopeampaa kuin perusskenaariossa lähinnä talouskasvun vahvistumisen vuoksi (ks. kuvio E).

iii) Vaikea skenaario

Vaikeassa skenaariossa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan kohdistuu tuntuvia makrotaloudellisia vaikutuksia. Korkeammat tuontitullit nostavat kuluttajahintoja ja inflaatio nopeutuu Yhdysvalloissa noin 0,5 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2026 (ks. kuvion D kohta a). Yhdysvaltojen vienti muihin maihin ei kasva, mutta tuonti muista maista lisääntyy hieman. Kauppapoliittisen epävarmuuden lisääntyminen vaimentaa kasvua entisestään. Vuonna 2026 Yhdysvaltojen BKT kasvaa noin 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin perusskenaariossa. Vaikeassa skenaariossa negatiiviset vaikutukset ulottuvat myös Kiinaan. Yhdysvallat asettaa korkeat tuontitullit Kiinalle, ja Kiina asettaa vastatullit Yhdysvalloille. Tämä vähentää jyrkästi maiden kahdenvälistä kauppaa, mutta Kiina lisää vientiä muihin maihin, myös euroalueelle. Kiinan BKT kasvaa perusskenaarioon nähden 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän vuonna 2025 ja 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän vuonna 2026. Tämä vaimentaa inflaatiota vuonna 2026 (ks. kuvion D kohta b).

Kuvio D

Yhdysvaltoihin ja Kiinaan kohdistuvat makrotaloudelliset vaikutukset lievässä ja vaikeassa skenaariossa

a) Yhdysvallat	b) Kiina
(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)	(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

Euroalueen talous- ja inflaatiokehitys on heikompaa kuin perusskenaariossa, sillä kysynnän vaimeneminen vaikuttaa siihen paljon enemmän kuin Yhdysvaltojen tuonnille asetettujen tullien korotukset (ks. kuvion E kohta a). Euroalueen ulkoisen kysynnän heikkeneminen vaimentaa euroalueen talouskasvua, vaikka kauppavirtojen muutoksella on pieni myönteinen vaikutus kasvuun. Tullien porrastus lisää kauppapoliittista epävarmuutta, mikä jarruttaa investointipäätöksiä euroalueella. Tämä heikentää kysyntää entisestään ja suurentaa tullien välittömiä vaikutuksia. Euroalueen BKT:n kasvu hidastuu vaikeassa skenaariossa 0,5 prosenttiin vuonna 2025 ja 0,7 prosenttiin vuonna 2026 sekä 1,1 prosenttiin vuonna 2027. Kasvu on kumulatiivisesti noin 1 prosenttiyksikön pienempi kuin perusskenaariossa. Vuonna 2027 inflaatio on 1,8 % (perusskenaariossa 2,0 %).

Kuvio E

Lievän ja vaikean skenaarion makrotaloudelliset vaikutukset euroalueeseen ja tuotteiden hankinta Kiinasta

a) Euroalue	b) Tuotteiden nykyinen hankinta Kiinasta
(poikkeama perusskenaarion mukaisesta vuotuisesta kasvuvauhdista prosenttiyksikköinä)	(osuudet)

Kiinan viennin uudelleensuuntautuminen euroalueelle voi hidastaa inflaatiota enemmän kuin vaikeassa skenaariossa. Euroalue voi olla keskeinen kohde Kiinalle sen suunnatessa vientiään uudelleen, sillä Kiinan vienti euroalueelle on koostumukseltaan samankaltainen kuin sen vienti Yhdysvaltoihin. Lisäksi noin 80 % suuriin euroalueen maihin tuoduista tuotteista on jo nyt peräisin Kiinasta, ja yritystason tietojen mukaan yli kaksi viidesosaa alueen yrityksistä tuo kiinalaisia tavaroita (ks. kuvion E kohta a). Kiinan jakeluverkkojen nopea kasvu euroalueella esitäisi viennin uudelleensuuntautumista. Kiinan valtion antama tuki vientiyrityksille ja kyky kaventaa voittomarginaaleja tukisivat uudelleensuuntautumista entisestään. EU voisi lieventää tätä vaikutusta polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä, mutta niiden pitkä täytäntöönpanoaika voisi viivästyttää vastatoimia. Nämä kehityskulut voisivat siis suurentaa niitä hidastumispaineita, jotka kohdistuvat euroalueen inflaatioon vaikeassa skenaariossa.

3 Reaalitalous

Euroalueen taloudellinen toimeliaisuus kasvoi 0,3 % vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä eli hieman maaliskuun asiantuntija-arvioissa odotettua enemmän (ks. kuvio 1) pääasiassa viennin aikaistamisen antaman vahvan kasvusykäyksen vuoksi. Yksityisen kulutuksen vauhdittamalla euroalueen sisäisellä kysynnällä sekä nettoviennillä oli todennäköisesti positiivinen vaikutus talouskasvuun ensimmäisellä vuosineljänneksellä. BKT:n kasvu oli 0,1 prosenttiyksikköä maaliskuun asiantuntija-arvioissa ennakoitua nopeampaa lähinnä odotettua vahvemman viennin vuoksi. Toimialakohtaisessa tarkastelussa teollisuustuotanto todennäköisesti piristyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun tavaroiden kysyntä elpyi reaalitulojen kasvaessa ja kun hankintoja aikaistettiin tuontitullien varalta. Palvelualoilla toimeliaisuus todennäköisesti kasvoi entisestään.

Kuvio 1

Euroalueen BKT

a) BKT:n kasvu	b) BKT:n määrä
(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)	(ketjutetut volyymit (2020); mrd. euroa)

Kasvun odotetaan hidastuvan vuoden 2025 toisella ja kolmannella neljänneksellä, kun viennin aikaistaminen laantuu ensimmäisellä neljänneksellä. Kehitystä voimistavat uudet tuontitullit ja huomattava kauppapoliittinen epävarmuus. Kokonaistuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (PMI) laski toukokuussa 50,2 pisteeseen, mikä viittaa toimialakohtaiseen muutokseen: teollisuusalojen toimeliaisuudessa on elpymisen merkkejä, ja tehdasteollisuuden tuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi oli 51,5, kun taas palvelualojen ostopäällikköindeksi kertoo kasvun olevan pysähdyksissä. Talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori parani toukokuussa kahden heikon kuukauden jälkeen mutta on edelleen alhainen. Maaliskuun tiedot teollisuustuotannosta viittaavat siihen, että viennin aikaistaminen tullien varalta lisäsi tuotantoa huomattavasti ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa. Asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa oletetaan, että Yhdysvaltojen EU:lle asettamat tuontitullit pysyvät 9.4.2025 ilmoitetulla tasolla ja kauppapoliittinen epävarmuus vähenee vähitellen mutta pysyy voimakkaana. Kehikossa 2 kerrotaan tarkemmin tuontitullien ja kauppapoliittisen epävarmuuden vaikutuksesta perusskenaariossa. Kaiken kaikkiaan kasvun odotetaan maltillistuvan toisella vuosineljänneksellä ja muuttuvan hieman negatiiviseksi kolmannella neljänneksellä, kun viennin voimakas kasvu vaimenee ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Negatiivista kehitystä voimistavat tuontitullien vaikutus vientiin ja poliittinen epävarmuus. Näiden tekijöiden vuoksi neljännesvuosittaisessa kasvussa ennakoidaan olevan huomattavaa epävakautta, ja kehitys on erityisen epävarmaa. Viime vuosineljännesten perusteella ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuperintö (eli keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti, jos BKT pysyisi ensimmäisen neljänneksen tasolla) on 0,8 % ja kattaa siten suurimman osan vuodelle 2025 arvioidusta 0,9 prosentin kasvusta.

BKT:n kasvun odotetaan vahvistuvan keskipitkällä aikavälillä, kun käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat, epävarmuus vähenee asteittain ja ulkoinen kysyntä elpyy tuontitullien haittavaikutusten vaimetessa (ks. taulukko 3). Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan yhä jatkuvan, sillä kotitalouksien ostovoima lisääntyy entisestään palkkojen ja työllisyyden voimakkaan kasvun, inflaation hidastumisen ja säästämisasteen lievän laskun ansiosta. Yksityisen kulutuksen kasvua tukenevat myös vahvat – tosin jäähtyvät – työmarkkinat ja kuluttajien luottamuksen oletettu asteittainen elpyminen lähelle tavanomaista tasoaan. Investointien kasvun arvioidaan vahvistuvan vähitellen arviointijaksolla pääasiassa siksi, että epävarmuus väistyy vähitellen, NextGenerationEU-ohjelman (NGEU-ohjelman) varat ovat käytössä ja kysyntätilanne kohenee. Vientimarkkinaosuuksien supistumisen ennakoidaan jatkuvan. Taustalla ovat heikko ulkoinen kysyntä ja kauppapoliittinen epävarmuus – joka ilmenee maailman investointien heikkenemisenä ja euroalueen viennin kannalta epäsuotuisana ulkomaisen kysynnän rakenteena – sekä euron vahvistuminen, joka pahentaa euroalueen kilpailukyvyn pitkäaikaisia ongelmia.

Hiljattain ilmoitetut toimenpiteet puolustus- ja infrastruktuurimenojen lisäämiseksi tukenevat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Perusskenaarioon on sisällytetty uusia puolustus- ja infrastruktuurimenoja lähes 120 miljardia euroa vuosina 2025–2027 eli hieman yli 0,7 % suhteessa BKT:hen^[7]. Niiden makrotaloudellisten vaikutusten odotetaan vauhdittavan euroalueen BKT:n kasvua kumulatiivisesti 0,25 prosenttiyksikköä lähinnä arviointijakson jälkipuoliskolla. Saksan osuus näistä menoista on noin 80 %, ja siellä vaikutukset ovat merkittävimmät.^[8] Suurin osa euroalueen kokonaismenojen kasvusta on julkisia investointeja (yli puolet) ja julkista kulutusta (noin 40 %, lähinnä välituotekäyttö ja julkisen sektorin palkansaajakorvaukset). Koska puolustusteollisuuden tuotteet ovat hyvin teknisiä, puolustusmenot voivat olla vahvasti riippuvaisia tuonnista, kunnes EU:n laajuiset tuotantokapasiteettitavoitteet saavutetaan.

Arvioiden mukaan rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutus talouskasvuun oli suurimmillaan vuonna 2024, ja sen odotetaan vaimenevan arviointijakson kuluessa ohjauskorkojen laskun myötä. Joulukuun 2021 ja syyskuun 2023 välisenä aikana toteutettujen rahapoliittisten toimien vaikutus välittyy edelleen reaalitalouteen, mutta useimpien muiden kasvua hidastavien vaikutusten arvioidaan jo toteutuneen. Rahapolitiikasta johtuvan kasvua vaimentavan vaikutuksen odotetaan hiipuvan vähitellen vuoden 2025 aikana. Arvion taustalla ovat kesäkuussa 2024 alkanut ohjauskorkojen lasku ja tulevaa korkokehitystä koskevat markkinaodotukset asiantuntija-arvioiden koontipäivänä (ks. kehikko 1). Hiipumisen voimakkuuteen ja aikaprofiiliin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.

Maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvuarvio vuosille 2025 ja 2027 on pysynyt ennallaan, mutta kasvuarviota vuodelle 2026 on tarkistettu hieman alaspäin (ks. taulukko 3, kuvio 2 ja kuvio 3). Vuoden 2025 arvio on pidetty ennallaan yhtäältä vuoden 2025 ensimmäistä neljännestä edeltäneen myönteisen kasvuperinnön vaikutuksen vuoksi ja toisaalta siksi, että kasvun arvioidaan olevan ennakoitua hitaampaa vuoden 2025 toisella ja kolmannella neljänneksellä tuontitullien korotusten ja niihin liittyvän epävarmuuden sekä euron vahvistumisen vuoksi. Vuoden 2026 kasvuarviota on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin eli 1,1 prosenttiin (maaliskuun asiantuntija-arvioissa sitä tarkistettiin 0,2 prosenttiyksikköä alaspäin). Myös tähän ovat syynä kaupan jännitteet, epävarmuus ja euron vahvistuminen. Puolustuksen ja infrastruktuurin lisämenoista arvioidaan puolestaan syntyvän jonkin verran positiivista neljännesvuosittaista kasvua vuoden 2026 aikana. Arvio vuotuisesta kasvuvauhdista vuonna 2027 on ennallaan eli 1,3 %.

Kuvio 2

Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun

a) Kesäkuun 2025 asiantuntija-arviot	b) Maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioiden tarkistukset
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköinä ja vaikutus prosenttiyksikköinä)

Yksityisen kulutuksen odotetaan kestävän Yhdysvaltojen kauppapolitiikan kielteiset vaikutukset. Se saa tukea tulojen vankasta kasvusta, jota siivittävät palkkojen nousu ja inflaation hidastuminen. Yksityisen kulutuksen kasvu maltillistui vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, koska kesällä kasvua tukeneet tilapäiset tekijät vähenivät (esim. kausitekijät ja Pariisin vuoden 2024 olympialaiset). Kotitalouksien kulutuksen vuotuisen kasvun arvioidaan vahvistuvan siten, että se on noin 0,8 % vuosina 2023–2024 ja 1,2 % vuosina 2025–2027. Yksityisen kulutuksen kasvu perustuu pääasiassa käytettävissä olevien reaalitulojen kasvuun, jota tukee sekä palkkatulojen että muiden tulojen – ja etenkin yrittäjätulojen kasvu (ks. kuvio 4). Yksityisen kulutuksen kasvu saanee tukea myös säästämisasteesta, joka laskee maltillisesti sitä mukaa kun kulutus ja säästäminen vähitellen normalisoituvat. Säästämisasteen vähittäiseen laskuun voi vaikuttaa odotettu kuluttajien luottamuksen vähittäinen elpyminen keskipitkällä aikavälillä, kun työmarkkinanäkymät ovat yleisesti suotuisat ja kotitalouksien kulutus tasapainottuu eli kulutus elpyy viipeellä ostovoiman kasvun myötä. Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan kuitenkin pysyvän korkeana, sillä kotitalouksien lainakorot ovat yhä jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvoaan korkeammat ja luotonsaantiehdot ovat edelleen tiukat. Yksityisen kulutuksen kasvu vuonna 2025 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioissa kauppapoliittisen epävarmuuden lisääntymisen vuoksi.

Kuvio 4

Kotitalouksien kulutus, tulot ja säästäminen

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Asuntoinvestointien arvioidaan kääntyneen kasvuun vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun odotetaan voimistuvan jonkin verran arviointijaksolla rahoitusolojen kohenemisen ja kotitalouksien reaalitulojen kasvun myötä. Asuntoinvestointien arvioidaan virinneen jälleen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, kun vuoden 2022 toisella neljänneksellä alkanut pitkä lasku päättyi, ja kasvun odotetaan jatkavan tulevina vuosineljänneksinä. Asuntoinvestointien elpymisen syynä on lisääntynyt asuntojen kysyntä, mistä kertoo myös asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrän hiljattainen kasvu. Taustalla on vuoden 2023 lopulla alkanut asuntolainojen korkojen tasainen lasku ja kotitalouksien reaalitulojen jatkuva kasvu. Asuntoinvestointien kasvun arvioidaan vahvistuvan vuosina 2026 ja 2027, kun asuntojen kysyntä elpyy.

Yritysten investointien odotetaan elpyvän vähitellen keskipitkällä aikavälillä, kun niitä lyhyellä aikavälillä heikentävä voimakas epävarmuus vähenee, taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja kun EU:n ja jäsenvaltioiden toimien vaikutukset alkavat tuntua. Euroalueen yritysten investointien arvioidaan supistuneen hieman vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Niiden odotetaan vähenevän edelleen toisella vuosineljänneksellä suuren kauppapoliittisen epävarmuuden, uusien tuontitullien ja rahoitusmarkkinoiden epävakauden vuoksi. Investointien odotetaan elpyvän asteittain arviointijakson aikana, kun euroalueen sisäinen ja ulkoinen kysyntä piristyvät, epävarmuus vähenee, rahoitusolot paranevat ja EU:n sekä jäsenvaltioiden uudet toimet kannustavat lisäämään puolustus- ja infrastruktuurimenoihin liittyviä yksityisiä investointeja.

Tuontitullien korotusten, suuren epävarmuuden ja etenkin euron vahvistumisesta johtuvien kilpailupaineiden odotetaan heikentävän euroalueen viennin näkymiä. Euroalueen tavaraviennistä 17 % suuntautuu Yhdysvaltoihin, ja tälle viennille asetetut tullit varjostavat euroalueen vientinäkymiä (ks. kehikko 2). Vienti kasvoi huomattavasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun yritykset aikaistivat tilauksia Yhdysvaltojen tuontitullien varalta. Viennin kasvun odotetaan kuitenkin maltillistuvan euroalueen viennin yrittäessä pysyä maailman kysynnän tahdissa ja tilausten aikaistamisen vaikutuksen laantuessa. Viennin heikomman kehityksen arvioidaan johtuvan myös kilpailupaineista, joiden odotetaan kasvavan, kun euro vahvistuu ja Yhdysvaltojen tuontitullien korotukset heikentävät euroalueen yritysten kilpailukykyä yhdysvaltalaisyrityksiin verrattuna. Viennin kasvun odotetaan pysyvän vaimeana keskipitkällä aikavälillä ja jäävän pitkän aikavälin keskiarvoaan hitaammaksi. Ulkoisen kysynnän elpyminen voi vahvistaa vientiä jonkin verran, mutta sen näkymiä varjostavat edelleen sitkeät haasteet, kuten kilpailu Kiinan kanssa pääasiassa auto- ja koneteollisuudessa sekä suhteellisen korkeina pysyneet energiakustannukset. Vaikka euroalue voi saada Yhdysvalloissa jonkin verran kilpailuetua Kiinaan nähden, tällä ei odoteta olevan suurta lieventävää vaikutusta. Euroalueen ulkopuolelle suuntautuva vienti on nyt arvioitu kaiken kaikkiaan selvästi pienemmäksi Yhdysvaltojen tuontitullien, kauppapoliittisen epävarmuuden ja euron vahvistumisen vuoksi. Tuonnin kasvun arvioidaan pysyvän pitkän aikavälin trendikasvuaan hitaampana osin viennin ja investointien vaimeuden vuoksi. Nettoviennin ennakoidaan vaikuttavan euroalueen talouskasvuun negatiivisesti: vaikutus on -0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2025 ja -0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2026. Talouskasvua koskevia arvioita on tarkistettu molempien vuosien osalta 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin. Vuonna 2027 nettoviennillä odotetaan olevan lievä positiivinen vaikutus kasvuun.

Työmarkkinoiden odotetaan vetävän yleisesti ottaen edelleen hyvin, vaikka työllisyyden kasvu hidastunee viime vuosiin verrattuna. Työllisyys kasvoi maltillisesti vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä mutta oli odotettua nopeampaa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Työllisyyden vuotuisen kasvun odotetaan hidastuvan 1,0 prosentista vuonna 2024 noin 0,5–0,6 prosentin tuntumaan arviointijakson aikana (maaliskuun arvioihin nähden kasvun arvioidaan olevan 0,1–0,2 prosenttiyksikköä nopeampaa). Työllisyyden kasvuarvion (ks. kuvio 5) taustalla on oletus, että työvoiman hamstraamisen, voittojen nopean kasvun, reaalipalkkojen verrattain heikon kasvun, työvoiman vahvan kasvun ja muiden työllisyyskasvua viime vuosina tavallista enemmän kannatelleiden suhdannetekijöiden vaikutus väistyy vähitellen. Tämänhetkisten arvioiden mukaan joidenkin kasvua tukevien tekijöiden vaikutus hälvenee hitaammin kuin maaliskuun arvioissa. Työllisyyden kasvun arvioidaan nyt reagoivan BKT:n kasvuun jonkin verran edellisissä arvioissa oletettua vähemmän.

Kuvio 5

Työllisyys

(indeksi, I/2022 = 100)

Vuosina 2025–2027 työn tuottavuuden kasvun odotetaan vahvistuvan maltillisemmin kuin mitä maaliskuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Työllistä kohden lasketun työn tuottavuuden kasvun odotetaan elpyvän vuonna 2025 hitaammin kuin maaliskuun arvioissa ennakoitiin. Tuottavuuden kasvun arvioidaan olleen -0,1 % vuonna 2024 ja vahvistuvan siten, että se on 0,4 % vuonna 2025 sekä 0,7–0,8 % vuosina 2026–2027. Tämä johtuu toimeliaisuuden vilkastumisesta ja työllisyyden kasvun maltillistumisesta. Tämä vastaa työllistä kohden lasketun työn tuottavuuden keskimääräistä vuotuista kasvua vuosina 2000–2019, jolloin se oli 0,6 % (ks. kuvio 6). Rakenteellisten tekijöiden arvioidaan hidastavan elpymistä. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen vähitellen palvelualoille, vihreään talouteen siirtymisen aiheuttamat kustannukset, energian hintasokin epäsuotuisan vaikutuksen jatkuminen, erittäin innovatiivisen tekoälytekniikan hidas käyttöönotto ja väestön ikääntyminen.

Kuvio 6

Työn tuottavuus työllistä kohden

a) Työn tuottavuustaso

(indeksi, I/2022 = 100)

b) Työn tuottavuuden kasvu

(vuotuinen kasvu)

Työttömyysasteen odotetaan laskevan historiallisen alhaiselle tasolle arviointijakson aikana (ks. kuvio 7). Työttömyysaste nousi hieman vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä maaliskuun arvioiden mukaisesti. Sen odotetaan nousevan aavistuksen vuoden 2025 loppuun mennessä, minkä jälkeen talouden jatkuva – joskin maltillinen – elpyminen voi johtaa työttömyysasteen uuteen laskuun vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,0 % vuonna 2027. Vuoden 2027 työttömyysastetta on tarkistettu 0,2 prosenttiyksikköä alaspäin. Työvoiman kasvun arvioidaan maltillistuvan vähitellen jakson aikana ja olevan selvästi viime vuosien tasoa hitaampaa.

Kuvio 7

Työttömyysaste

(prosenttia työvoimasta)

4 Julkisen talouden näkymät

Euroalueen finanssipolitiikan mitoitus kiristyi huomattavasti vuonna 2024. Sen arvioidaan kiristyvän vain hieman vuonna 2025, kevenevän selvästi vuonna 2026 ja kiristyvän jälleen jonkin verran voimakkaammin vuonna 2027 (ks. taulukko 4).^[9] Mitoituksen huomattava kiristyminen vuonna 2024 johtui mittavista ei‑harkinnanvaraisista tekijöistä sekä useimpien energiaan ja inflaatioon liittyvien tukitoimien ja muiden finanssipoliittisten elvytystoimenpiteiden päättymisestä. Ei‑harkinnanvaraisten tekijöiden taustalla oli joidenkin maiden valtiontulojen vahva kehitys, joka johtui pääasiassa koostumusvaikutuksista (veropohjat kasvoivat nimellistä BKT:tä nopeammin). Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan enimmäkseen tilapäisiä. Harkinnanvaraiset finanssipoliittiset toimenpiteet viittaavat siihen, että finanssipolitiikan kiristyminen jatkuu vuonna 2025, joskin paljon hitaammin. Kiristymisen taustalla ovat sosiaaliturvamaksujen ja välillisten verojen korotukset, joiden vaikutuksen julkisten menojen kasvu ja ei-harkinnanvaraisiin tekijöihin perustuva finanssipolitiikan keveneminen kumoavat kuitenkin lähes kokonaan.^[10] Vuonna 2026 finanssipolitiikan arvioidaan kevenevän valtioiden viimeaikaisten ilmoitusten vuoksi, kun lähinnä julkiset investoinnit ja julkinen kulutus kasvavat ja välittömät verot alenevat. Vuonna 2027 finanssipolitiikan kiristymisen ja harkinnanvaraisten toimenpiteiden taustalla on oletus siitä, että julkiset menot supistuvat NGEU‑ohjelmasta myönnetyn avustusrahoituksen päättymisen vuoksi ja että muut kuin harkinnanvaraiset tekijät kiristävät finanssipolitiikkaa jonkin verran.^[11]

Perusskenaarioon sisältyvät harkinnanvaraiset finanssipoliittiset toimenpiteet viittaavat siihen, että finanssipolitiikka on kumulatiivisesti huomattavan paljon kevyempää kuin maaliskuun 2025 arvioissa. Tämä johtuu pääasiassa Saksan finanssipoliittisista toimenpiteistä ja liittyy puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvuun erityisesti vuosina 2026–2027. Finanssipolitiikan kevenemiseen vaikuttavat lisäksi Ukrainan tuen jatkuminen sekä välittömien ja välillisten verojen alentaminen Saksassa ja jossain määrin myös puolustusmenojen ja Ukrainalle myönnettävän tuen arvioitu kasvu useissa muissa euroalueen maissa. Harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimenpiteitä koskevien tarkistusten myötä finanssipolitiikan kumulatiivinen mitoitus kevenee yleisesti ottaen arviointijakson aikana (-0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Mitoitusta kiristäviin ei-harkinnanvaraisiin tekijöihin tehdyt tarkistukset jäävät vähäisemmiksi.

Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan heikkenevän selvästi BKT:hen suhteutetun -3 prosentin viitearvonsa alapuolelle ja velkasuhteen kasvavan yli 90 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä (ks. taulukko 4). Euroalueen julkisen talouden toteutunut rahoitusasema oli -3,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Se oli siis vain hieman parempi kuin mitä maaliskuun arvioissa odotettiin. Julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan pysyvän muuttumattomana vuonna 2025 ja heikkenevän huomattavasti vuonna 2026 sekä vähäisemmässä määrin myös vuonna 2027 (-3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen). Rahoitusaseman vuotuinen kehitys myötäilee suhdannekorjatun perusjäämän kehitystä, johon edellä kuvattu finanssipolitiikan kehitys vaikuttaa. Suhdannekomponentin arvioidaan olevan suurin piirtein neutraali arviointijakson aikana. Arviointijakson lopussa julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan heikkenevän vuoteen 2024 verrattuna pääasiassa korkomenojen tasaisen kasvun vuoksi. Julkisen talouden rahoitusaseman vuosina 2026–2027 arvioidaan nyt olevan heikompi kuin maaliskuun arvioissa, vaikka lähtötilanne oli hieman parempi vuonna 2024. Tarkistuksen taustalla ovat pääasiassa Saksan uudet finanssipolitiikkaa keventävät toimet. Euroalueen velkasuhteen odotetaan olevan kasvamaan päin, sillä jatkuvien perusalijäämien sekä positiivisten alijäämä-velkakorjausten arvioidaan vaikuttavan velkasuhteeseen enemmän kuin velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välisten suotuisten erojen. Arviointijakson lopussa velkasuhteen arvioidaan olevan suurempi verrattuna maaliskuun asiantuntija-arvioihin, sillä perusalijäämien ja alijäämä-velkaoikaisujen kasvu vaikuttaa siihen paljon enemmän kuin jonkin verran parempi lähtötilanne vuonna 2024 sekä vuodelle 2027 arvioitu aiempaa suotuisampi velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välinen ero.

Euroalueen finanssipolitiikkaa koskeviin oletuksiin ja arvioihin liittyy edelleen suurta epävarmuutta. Syitä on monia, kuten jatkuvat geopoliittiset jännitteet ja konkreettiset toimet, joita euroalueen valtiot toteuttavat EU:n laajemman finanssipoliittisen kehyksen yhteydessä. Monissa maissa syntyy harkinnanvaraisia finanssipoliittisia riskejä, kun puolustusmenoja lisätään perusskenaariossa arvioitua enemmän (tosin jotkin maat ehkä kompensoivat näitä riskejä julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten sitoumustensa täyttämiseksi).

5 Hinnat ja kustannukset

Kokonaisinflaation odotetaan maltillistuvan ja olevan keskimäärin 2,0 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026 ja palaavan sitten 2,0 prosenttiin vuonna 2027 (ks. kuvio 8). Kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan alle 2 prosenttiin vuoden 2025 toisella neljänneksellä ja jatkavan hidastumistaan vuoden 2026 alkuun asti. Se on hitaimmillaan noin 1,4 % ja vaihtelee jonkin verran lyhyellä aikavälillä energiaan liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Inflaatio hidastuu kaikissa tärkeimmissä erissä (ks. kuvio 9): energia, elintarvikkeet ja energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio, joka hidastuu lähinnä palveluerän vuoksi. Kokonaisinflaation kiihtyminen 2,0 prosenttiin vuonna 2027 liittyy siihen, että energiainflaatio nopeuttaa kokonaisinflaatiota tilapäisesti ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymätoimien ja etenkin uuden ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan alkuvuoteen 2026 saakka ja tasaantuvan sitten 1,9 prosentin tuntumaan arviointijakson loppuun asti.

Kuvio 8

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 9

Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Energiainflaation arvioidaan pysyvän negatiivisena vuoden 2026 loppuun saakka ja alkavan jälleen nopeutua vuonna 2027 finanssipoliittisten ilmastotoimien myötä (ks. kuvion 10 kohta a). Energiainflaation odotetaan muuttuvan jälleen negatiiviseksi vuoden 2025 toisella neljänneksellä ja pysyvän negatiivisena vuoden 2026 loppuun asti. Taustalla ovat öljyn ja kaasun tukkuhintojen lasku sekä tietyt finanssipoliittiset toimet, kuten odotettu sähkön hintojen lasku Saksassa alennettavien verojen ja verkkomaksujen vuoksi. Energiainflaation arvioidaan nopeutuvan -2,1 prosentista 2,7 prosenttiin vuosina 2026–2027. Pääsyynä on EU:n ”Fit for 55” ‑ilmastopaketin ja etenkin liikenne- ja lämmityspolttoaineita koskevan uuden ETS2‑päästökauppajärjestelmän käyttöönotto, joka nopeuttaa inflaatiota tilapäisesti, ja vähäisemmässä määrin öljyn hintojen odotettu nousu.

Elintarvikeinflaation odotetaan nopeutuvan tilapäisesti vuoden 2025 toisella neljänneksellä, hidastuvan sitten hieman ja pysyttelevän vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien jokseenkin vakaana (ks. kuvion 10 kohta b). Elintarvikeinflaation odotetaan nopeutuvan 2,9 prosenttiin vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Syynä ovat vertailuajankohdan vaikutus, jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen jyrkkä nousu sekä elintarvikkeiden raaka-ainehintojen suuri nousu. Sitten elintarvikeinflaation arvioidaan hidastuvan keskimäärin 2,4 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2027 – eli selvästi pitkän aikavälin keskiarvoaan hitaammaksi – raaka-ainehintojen laskun ja työvoimakustannuspaineiden vähenemisen vuoksi.

Kuvio 10

YKHI-inflaation energia- ja elintarvike-erien kehitys

a) YKHI – energiaerä

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) YKHI – elintarvike-erä

(vuotuinen prosenttimuutos)

Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan niin, että se on 2,8 %vuonna 2024 ja 1,9 %vuosina 2026 ja 2027 (ks. kuvio 11), kun aiempien voimakkaiden sokkien vaikutukset palvelujen hintainflaatioon vaimenevat edelleen. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu YKHI-inflaatio on hidastunut hieman vuoden 2024 alusta lähtien, ja sen odotetaan maltillistuvan entisestään, kun työvoimakustannuspaineiden väheneminen hillitsee hintakehitystä. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian erässä inflaatio hidastui alle pitkän aikavälin keskiarvonsa jo vuonna 2024. Sen odotetaan nopeutuvan hieman ja palaavan keskiarvonsa mukaiseksi eli noin 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Palvelujen hintainflaatio on ollut varsin sitkeää ja pysytellyt 4 prosentin tuntumassa marraskuusta 2023 lähtien. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan vähitellen niin, että se on keskimäärin 3,4 % vuonna 2025 ja 2,6 % vuonna 2026 sekä 2,4 % vuonna 2027. Hidastuminen johtuu siitä, että hintojen aiempaan yleiseen nousuun mukautumisen viive on väistymässä ja työvoimakustannuspaineiden maltillistuminen on välittymässä hintoihin. Yleisemmin energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio hidastuu myös siksi, että euro on vahvistunut selvästi, energian aiempien hinnanmuutosten välilliset vaikutukset ovat vaimenemassa ja rahapolitiikan kiristysten välittyminen on vielä meneillään.

Kuvio 11

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

Maaliskuussa 2025 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin nähden YKHI-kokonaisinflaatio on nyt arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuosina 2025 ja 2026. Vuoden 2027 arvio on pysynyt suurin piirtein ennallaan (ks. kuvio 12). Arviota vuoden 2025 kokonaisinflaatiosta on madallettu, koska energiainflaatio on ollut odotettua hitaampaa ja öljyn, kaasun ja sähkön hintaoletuksia on alennettu. Myös vuoden 2026 energiainflaatio on nyt arvioitu hitaammaksi osittain sähkön säänneltyyn hintaan liittyvän Saksan toimenpiteen vuoksi. Lisäksi energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua YKHI-inflaatiota on tarkistettu hieman eli 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin ja elintarvikkeiden hintainflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä alaspäin. Pääsyynä olivat jotkin euron valuuttakurssin vahvistumisen ja energiaraaka-aineiden hintojen laskun vaikutukset, jotka hidastavat inflaatiota. Arvioita vuoden 2027 elintarvike- ja energiainflaatiosta on tarkistettu hieman ylöspäin. Arvio energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetusta YKHI-inflaatiosta on sen sijaan pidetty ennallaan, mikä viittaa siihen, että kokonaisinflaatio pysyy suurin piirtein ennallaan.

Kuvio 12

Inflaatioarvion tarkistukset maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden

(vuotuinen prosenttimuutos)

Nimellispalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan inflaatiokompensaation aiheuttaman paineen vaimentuessa. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvun arvioidaan hidastuneen 3,5 prosenttiin vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä (mutta olevan 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuun asiantuntija-arvioissa ennakoidun tason alapuolella). Hidastumisen arvioidaan jatkuvan niin, että kasvu on keskimäärin 3,2 % vuonna 2025 ja 2,8 % vuosina 2026 ja 2027 (ks. kuvio 13). Taustalla on lähinnä sopimuspalkkojen kasvun odotettu hidastuminen. Arvioita tukee EKP:n palkkamittari. Palkkaliukuman kasvu tasoittaa osittain sopimuspalkkojen hidastavaa vaikutusta. Työtulo-osuuden odotetaan pysyvän arviointijaksolla kutakuinkin vakaana, hieman pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella. Reaalipalkkojen arvioidaan palanneen alkuvuoden 2021 tasolle vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Vaikka tämä tarkoittaa inflaatiokompensaatiosta aiheutuvan paineen vähenemistä, työmarkkinoilla vallitsee edelleen työvoimapula. Tämä selittää osaltaan, miksi reaalipalkkojen kasvu pysyy pitkän aikavälin keskiarvoaan jonkin verran nopeampana (0,4 % vuosina 1999–2024). Maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna palkansaajakorvausten kasvun arvioidaan olevan 0,2 prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2025 ja 0,2 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2027.

Kuvio 13

Palkkakehityksen näkymät

(vuotuinen prosenttimuutos)

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan entisestään arviointijakson aikana, kun palkkojen kasvu hidastuu ja tuottavuuden kasvu vahvistuu. Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan olleen 3,1 % vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen odotetaan pysyvän ensin nopeana tuottavuuden heikon kasvun vuoksi ja hidastuvan sitten jyrkästi keskimäärin 2,1 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2027 (eli pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaiseksi). Yksikkötyökustannusten kasvu vuonna 2025 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioissa palkkojen kasvun hidastumisen vuoksi. Vuoden 2026 kasvuarviota on puolestaan tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin ja vuoden 2027 arviota 0,3 prosenttiyksikköä ylöspäin palkkojen kasvun nopeutumisen ja tuottavuuden kasvun hidastumisen vuoksi.

BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioidaan kaiken kaikkiaan vähenevän edelleen vuonna 2025 ja tasaantuvan arviointijakson jälkipuoliskolla, kun voittomarginaalit kasvavat yksikkötyökustannusten laskun myötä (ks. kuvio 14). BKT-deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan vähitellen ja olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025 ja noin 2,0 % vuosina 2026 ja 2027. Kun yksikkötyökustannusten kasvu maltillistuu ja muiden tuotantokustannusten kehitys pysyy hillittynä, yksikkövoittojen kasvun odotetaan jonkin verran kohenevan vuodesta 2025 alkaen talouden elpymisen, tuottavuuden kasvun vahvistumisen ja vuoden 2027 ETS2-päästökauppajärjestelmän tilastokäsittelyyn liittyvän tilapäisen kirjanpidollisen tekijän ansiosta.^[12] BKT-deflaattorin kasvu vuonna 2025 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikön verran hitaammaksi ja vuonna 2027 hieman nopeammaksi kuin maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioissa.

Kuvio 14

Euroalueen sisäiset hintapaineet

(vuotuinen prosenttimuutos)

Tuontihintainflaation odotetaan nopeutuvan arviointijakson aikana. Tuonnin deflaattorin kasvun odotetaan nopeutuvan -0,5 prosentista vuonna 2024 siten, että se 0,4 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuonna 2027. Maaliskuun arvioihin verrattuna tuontihintainflaatio on nyt arvioitu 2,0 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2025 ja 0,5 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2026 sekä 0,5 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2027. Näiden merkittävien tarkistusten taustalla ovat euron vahvistumisen ja energiaraaka-aineiden hintaoletusten vaikutukset, joita tuontihintainflaatiota nopeuttava kilpailijamaiden vientihintojen muutosten vaikutus osittain tasoittaa. Vientihintojen muutokset liittyvät lähinnä Yhdysvaltoihin, jonka asettamat välituotteiden tuontitullit johtavat sen vientihintojen nousuun.

6 Herkkyysanalyysit

Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Öljyn ja kaasun raaka-ainehintojen vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat riskien painottumiseen kaiken kaikkiaan ennakoitua nopeamman inflaation suuntaan. Asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 1 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Herkkyysanalyysissa puolestaan öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on johdettu optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiileista.^[13] Näiden todennäköisyysjakaumien mukaan öljyn hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat jakautuvat jokseenkin symmetrisesti perusskenaarion ympärille. Esimerkiksi odotettua nopeampi kauppakiistojen sopiminen ja Lähi-idän jännitteiden mahdollinen kärjistyminen aiheuttavat nopeamman hinnannousun riskejä, joita tuontitulleja koskevien ilmoitusten mahdolliseen pitkäaikaisvaikutukseen ja OPEC+-maiden odotettua suurempiin tarjonnan lisäyksiin liittyvät hinnanlaskun riskit tasoittavat. Kaasun hintajakaumassa teknisiin oletuksiin liittyy merkittäviä ennakoitua nopeamman hinnannousun riskejä (ks. kuvio 15), mikä todennäköisesti johtuu toimituksiin kohdistuvista epävarmuustekijöistä. Epävarmuustekijät liittyvät nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoiden häiriöihin – kuten Lähi-idän mahdollisiin jännitteisiin ja suunniteltujen maakaasuhankkeiden uusiin viivästyksiin – sekä EU:n markkinoihin liittyviin riskeihin. Myös ennakoitua hitaamman hinnannousun riskejä voi esiintyä varsinkin, jos kauppapoliittisen epävarmuuden vaikutus on pitkäaikainen tai Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ratkaisemisessa edistytään merkittävästi. Herkkyysanalyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukossa 6 esitetään malleilla saadut tulokset, joiden mukaan ennakoitua nopeamman inflaation riskit ovat voimakkaampia kuin ennakoitua hitaamman inflaation riskit vuonna 2027 ja BKT:n kasvuun kohdistuu vähäisempiä riskejä.

Kuvio 15

Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat

a) Öljyn hintaoletus

(Yhdysvaltain dollaria / barreli)

b) Kaasun hintaoletus

(EUR/MWh)

Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat

Tässä herkkyysanalyysissa arvioidaan valuuttakurssimuutosten vaikutuksia perusskenaarioon. Niiden perusteella talouskasvu ja inflaatio voivat olla ennakoitua hitaampia. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssin kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä, jotka on johdettu 14.5.2025 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista, viittaavat siihen, että euron kurssi saattaa vahvistua huomattavasti lisää (ks. kuvio 16). Vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukosta 7 käy ilmi eri malleilla saatujen tulosten keskimääräinen vaikutus tuotannon kasvuun ja inflaatioon.

Kuvio 16

Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat

Kehikko 3
Kasvua ja inflaatiota koskevien eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntija-arvioiden osuvuus vuodesta 2021 lähtien

Tarkat arviot ovat tärkeä tietolähde tehokkaassa rahapoliittisessa päätöksenteossa. Luotettavat inflaatioarviot auttavat EKP:tä ennakoimaan poikkeamia keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteesta (2 %) ja muuttamaan rahapolitiikan mitoitusta oikea-aikaisesti. Arvioiden luotettavuuden varmistamiseksi niiden osuvuutta on arvioitava säännöllisesti. Myös kasvuarvioiden osuvuutta on tärkeä seurata jatkuvasti taloudellisen toimeliaisuuden ja inflaation välisen yhteyden vuoksi. Tässä kehikossa tarkastellaan euroalueen talouskasvua ja inflaatiota koskevien eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden viimeaikaisten arvioiden tarkkuutta.

Euroalueen BKT:n kasvuarvioiden tarkkuus on vaihdellut koronaviruspandemian (covid‑19) jälkeen, sillä lyhyen aikavälin arviot ovat osoittautuneet tarkoiksi, mutta keskipitkän aikavälin elpymisvauhti on usein yliarvioitu (ks. kuvio A). Pandemian aikana, eli vuoden 2021 loppuun saakka, sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin arvioissa oli epätavallisen suuria virheitä, koska kasvun ennakointi oli haastavaa ennennäkemättömien rajoitustoimien ja niiden purkamisen vuoksi. Vuoden 2022 jälkeen virheet lyhyen aikavälin arvioissa vähenivät huomattavasti, ja ne ovat sen jälkeen pysyneet pandemiaa edeltäneen keskimääräisen absoluuttisen virheen alapuolella tai lähellä sitä. Tämä viittaa siihen, että viimeaikaiset lyhyen aikavälin BKT-arviot ovat yleisesti olleet luotettavia, eikä niissä ole ollut selvää vinoumaa useista suurista sokeista huolimatta. Keskipitkän aikavälin arvioissa kasvu sen sijaan yliarvioitiin järjestelmällisesti vuoden 2022 kolmannen neljänneksen ja vuoden 2024 toisen neljänneksen välisenä aikana. Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa ylittivät pandemiaa edeltäneen keskimääräisen absoluuttisen virheen vuoden 2022 neljännen neljänneksen ja vuoden 2023 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Yliarvioiden syynä olivat optimistiset odotukset elpymisen voimakkuudesta energiakriisin jälkeen. Vuonna 2022 virheiden taustalla olivat odotettua heikompi maailmankaupan elpyminen, energianhintojen nousu, rahoitusolojen kiristyminen ja suuri epävarmuus. Näiden vaikutusta voimisti inflaation aliarvioitu vaikutus reaalituloihin. Vuonna 2023 toteutunutta talouskasvua pienensivät myös odotettua heikompi ulkoinen kysyntä, kireämpi rahapolitiikka ja vahvempi euro.^[14] Vuoden eteenpäin katsovien arvioiden tarkkuus on parantunut viimeisen vuoden aikana merkittävästi, joskin kasvunäkymät yhä usein yliarvioidaan hieman liian vahvoiksi.

Kuvio A

Virheet euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvua koskevissa eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa vuodesta 2021 lähtien

a) Virheet vuosineljänneksen eteenpäin katsovissa arvioissa	b) Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa
(prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköinä)

Vuosien 2021 ja 2022 inflaatiota koskevissa arvioissa hintapaineiden aliarviointi oli merkittävää ja jatkuvaa. Arvioiden tarkkuus on parantunut vuodesta 2023 lähtien, ja keskipitkän aikavälin arvioissa virheet liittyvät yliarviointiin (ks. kuvio B). Vuosien 2021 ja 2022 toteutunut inflaatio oli huomattavasti arvioitua nopeampaa. Pääsyynä oli poikkeuksellinen yhdistelmä: energiaraaka-aineiden (etenkin kaasun) jyrkkä hinnannousu, maailmanlaajuiset tarjontakapeikot ja pandemian jälkeinen vahva kysyntä, joka johti myös joihinkin epälineaarisuuksiin sokkien välittymisessä. Virheiden taustatekijöitä on käsitelty laajasti EKP:n asiantuntijoiden analyyseissä.^[15] Kun inflaatiopaineet vähenivät vuosina 2023–2024 ja asiantuntijat laajensivat teknisten oletusten piiriä ja paransivat analyysivälineitä, arviointivirheet pienenivät suurin piirtein pandemiaa edeltäneen keskiarvonsa tuntumaan. Samaan aikaan virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa muuttuivat jatkuvasti negatiivisiksi, joskin vain viime vuoteen asti.

Kuvio B

Virheet euroalueen YKHI-kokonaisinflaatiota koskevissa eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa

a) Virheet vuosineljänneksen eteenpäin katsovissa arvioissa	b) Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa
(prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköinä)

Inflaation yliarviointi viimeisen vuoden aikana on johtunut lähes yksinomaan volatiilista energiaerästä, kun taas arviot energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetusta inflaatiosta ovat olleet erittäin tarkkoja (ks. kuvio C). Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun hinnat nousivat yllättäen jyrkästi, mikä johti huomattaviin virheisiin energiainflaatiota koskevissa ennusteissa. Myös YKHI-elintarvikeinflaation sekä elintarvike- ja energiahinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arviointivirheet kasvoivat ajan mittaan, kun yritykset siirsivät laajemmin ja useammin kustannuspaineet hintoihin ja inflaatio jatkui pidempään palveluissa pandemian jälkeisen vahvan kysynnän vuoksi. Vuodesta 2023 alkaen arviointivirheet ovat vähitellen pienentyneet kaikissa erissä. Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa muuttuivat negatiivisiksi vuoden 2023 neljännestä neljänneksestä alkaen energiainflaation arviointivirheiden vuoksi. Pääsyynä oli kaasun tukkuhinta, joka oli futuurihintoja alempi. Elintarvike-erän sekä energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation toteuma on ollut täysin arvioiden mukaista kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioista lähtien.

Kuvio C

Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa euroalueen YKHI-inflaatiosta erien mukaan

(prosenttiyksikköinä)

Tarkasteltaessa kaikkia asiantuntija-arvioita vuoden 2024 keskimääräisestä vuotuisesta inflaatiosta havaitaan, että vuoden 2024 YKHI-inflaatio aluksi hieman aliarvioitiin mutta myöhemmin yliarvioitiin (ks. kuvio D). Eurojärjestelmän asiantuntijat arvioivat vuoden 2024 inflaatiota ensimmäisen kerran joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa, joissa inflaation ennakoitiin olevan 1,8 % eli selvästi alle lopullisen inflaatiototeuman (2,4 %). Vuoden 2024 inflaatio aliarvioitiin ensimmäisissä sitä arvioivissa asiantuntija-arvioissa, koska energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun erän kehitys oli odotettua vahvempaa. Pääasiallisena syynä oli – etenkin energian ja palkkojen aiheuttamien – kustannuspaineiden välittyminen palvelujen hintainflaatioon viipeellä, mitä ei voitu täysin ennakoida vuoden 2021 lopulla eikä vuoden 2022 alussa, sillä moni sokki ilmeni vasta vuoden 2022 aikana. Joulukuun 2022 ja joulukuun 2023 välisenä aikana laadituissa asiantuntija-arvioissa vuoden 2024 inflaatio arvioitiin liian nopeaksi lähes kokonaan energiaerän vuoksi. Arviot energiahinnoista puhdistetusta YKHI-inflaatiosta sen sijaan olivat lähempänä toteumaa. Näinä arviointiajankohtina öljyn ja kaasun futuurihintoihin perustuviin teknisiin oletuksiin sisältyvät vuoden 2024 energiahinnat olivat paljon korkeammat kuin toteutuneet hinnat. Maaliskuun 2024 asiantuntija-arviosta lähtien vuoden 2024 YKHI-kokonaisinflaation toteuma on ollut suurin piirtein arvioiden mukaista. Vaikka inflaation ennustaminen on viime vuosina ollut sokkien vuoksi erityisen haastavaa, vuoden 2024 inflaatiota koskevat arviointivirheet pysyivät kaikissa asiantuntija-arvioissa vaihteluvälillä, jota voidaan odottaa pitkän aikavälin epävarmuuden perusteella. Useimmat virheet olivat arvioinnin aikana 60 prosentin luottamusvälillä.

Kuvio D

Eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arviot vuoden 2024 keskimääräisestä YKHI-inflaatiosta julkaisuajankohdan mukaan

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Vuoden 2024 inflaatiota koskevat ennustevirheet olivat samankaltaisia kaikkien laitosten ennusteissa: ensin inflaatiovauhti aliarvioitiin ja myöhemmin yliarvioitiin vuoden 2023 kuluessa. Ennustevirheet korjattiin ajan mittaan vähitellen (ks. kuvio E). Kuten eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, kaikkien muidenkin laitosten inflaatioennusteissa vuoden 2021 lopulla inflaation odotettiin olevan alle 2 prosenttia vuonna 2024, mutta sen jälkeen niitä tarkistettiin ylöspäin joulukuuhun 2022 asti siihen mennessä nopeutuneen inflaation vuoksi. Ennusteet jokseenkin vakaantuivat kesään 2023 mennessä ja lähentyivät sitten vähitellen toteumaa. Consensus Economicsin ennusteet olivat joulukuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana keskimäärin tarkempia, mutta yksittäisissä yksityisen sektorin ennusteissa oli yli- ja aliarviointeja.

Kuvio E

Vuoden 2024 keskimääräistä YKHI-inflaatiota koskevan arvion kehitys eri kansainvälisten organisaatioiden ja yksityisen sektorin ennusteissa

(vuotuinen prosenttimuutos)

Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointivirheet ovat pienentyneet vuoden 2023 jälkipuoliskolta lähtien. Eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arviot ovat kaiken kaikkiaan tarkkoja, mutta ennusteiden laatiminen on edelleen haastavaa euroalueeseen kohdistuvien sokkien vuoksi. Virheet olivat erityisen suuria vuosina 2021 ja 2022 poikkeuksellisten ja päällekkäisten sokkien vaikutuksesta. Sen jälkeen ennusteiden tarkkuus on parantunut etenkin elintarvike- ja energiahinnoista puhdistetun inflaation kohdalla, kun sokit ovat hälvenneet vähitellen. Vuoden 2024 asiantuntija-arviot osoittavat, että inflaatioarviot ovat pysyneet pitkän aikavälin tavanomaisella vaihteluvälillään, vaikka niissä onkin ilmennyt jonkin verran yli- ja aliarviointeja. Ennusteiden laatiminen on kuitenkin edelleen hyvin haastavaa, sillä sokit vaikuttavat yhä maailman ja euroalueen talousnäkymiin. Tämä edellyttää jatkuvaa varovaisuutta ja ketteryyttä ennusteiden laadinnassa etenkin siksi, että sokkien kehittymiseen ja välittymiseen liittyy suurta epävarmuutta.