LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde,
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 10.3.2022

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa ollaan vedenjakajalla. EKP:n neuvosto ilmaisee tukensa Ukrainan kansalle. Me varmistamme likviditeetin saatavuuden ja toteutamme Euroopan unionin ja Euroopan maiden asettamia pakotteita. Teemme kaiken tarvittavan, jotta rahoitusvakaus voidaan turvata ja hintavakaus säilyy EKP:n mandaatin mukaisesti.

Venäjän ja Ukrainan välinen sota vaikuttaa olennaisesti talouskehitykseen ja inflaatioon. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat, kansainvälinen kaupankäynti hankaloituu ja luottamus tulevaisuuteen heikkenee. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten konflikti etenee ja miten pakotteet ja mahdolliset uudet toimet vaikuttavat. Tilanteen epävarmuuden vuoksi EKP:n neuvosto otti tämänpäiväisessä kokouksessaan huomioon monia mahdollisia kehityskulkuja.

Venäjän ja Ukrainan välisen sodan vaikutusta arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että euroalueen talous on muuten vankalla pohjalla ja sitä tuetaan mittavin toimin. Talouden elpyminen vahvistuu, ja koronaviruksen omikron-muunnoksen vaikutus hälvenee. Tuotannon häiriöt ovat alkaneet vähentyä, ja työmarkkinatilanne on kohentunut koko ajan. Tuoreiden EKP:n asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa, joissa on pyritty tekemään ensiarvio sodan vaikutuksesta, BKT:n arvioidaan kasvavan jonkin aikaa odotettua hitaammin Ukrainan sodan seurauksena. Arvioiden mukaan BKT kasvaa 3,7 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 1,6 % vuonna 2024.

Inflaatio on pysynyt ennakoitua voimakkaampana energian odottamattoman kallistumisen vuoksi. Yhä useampien tuotteiden hinnat nousevat. Inflaatiovauhti on siksi arvioitu nyt merkittävästi nopeammaksi kuin joulukuisten asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa. Sen arvioidaan olevan 5,1 % vuonna 2022, 2,1 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on arvioiden mukaan keskimäärin 2,6 % vuonna 2022 sekä 1,8 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024, eli sekin on nyt arvioitu nopeammaksi. Pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useiden eri mittarien mukaan asettuneet taas inflaatiotavoitteemme tuntumaan. EKP:n neuvosto pitää yhä todennäköisempänä, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Asiantuntija-arvioiden osana julkaistavissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa tarkastellaan sodan mahdollista vaikutusta talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Taloudellinen toiminta voi heikentyä merkittävästi, jos energian ja raaka-aineiden hinnannousu kiihtyy ja sota heikentää kauppaa ja talouden ilmapiiriä yhä enemmän. Inflaatiokin voi nopeutua tuntuvasti joksikin aikaa. Kaikissa skenaarioissa inflaation arvioidaan kuitenkin hidastuvan vähitellen ja vakaantuvan kahden prosentin tavoitteemme tuntumaan vuonna 2024.

Päivitetyn tilannearvion pohjalta ja tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen EKP:n neuvosto teki tänään muutoksia omaisuuserien osto-ohjelman (APP) ostotahtiin. Ostoja on tarkoitus tehdä huhtikuussa nettomääräisesti 40 miljardilla eurolla, toukokuussa 30 miljardilla eurolla ja kesäkuussa 20 miljardilla eurolla. Kolmannella vuosineljänneksellä netto-ostojen määrä riippuu siitä, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat tilannearvioomme. Jos tiedot tukevat odotusta, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät eivät heikkene netto-ostojen päätyttyäkään, EKP:n neuvosto päättää lopettaa netto-ostot APP-ohjelmassa kolmannella vuosineljänneksellä. Jos keskipitkän aikavälin inflaationäkymät muuttuvat ja rahoitusolot lakkaavat tukemasta inflaation vakaantumista tavoitteen mukaiseksi, EKP:n neuvosto on valmis muuttamaan taas netto-ostojen kestoa ja/tai tahtia.

EKP:n ohjauskorkoja aletaan muuttaa vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun netto-ostot APP-ohjelmassa ovat päättyneet, ja silloinkin muutoksia tehdään asteittain. Ohjauskorot kehittyvät EKP:n neuvoston ennakoivan viestinnän mukaisesti, ja niiden perustana on strategiaan kirjattu sitoumus vakauttaa inflaatiovauhti kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto siis odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua ja EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Muut rahapoliittiset toimet pidettiin ennallaan, kuten tänään klo 13.45 julkaistusta lehdistötiedotteesta käy ilmi.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

BKT kasvoi 5,3 % vuonna 2021 ja oli vuodenvaihteessa pandemiaa edeltäneissä lukemissa. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä se oli vain 0,3 %, ja kasvun odotetaan pysyvän heikkona myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Talousnäkymät riippuvat pitkälti Venäjän ja Ukrainan sodan kulusta sekä talous- ja rahoituspakotteiden ja muiden toimien vaikutuksesta. Muita kasvun tiellä olleita esteitä kuitenkin poistuu. Lähdemme siitä, että euroalueen talouskasvu pysyy vankkana vuonna 2022, vaikka sodan puhkeaminen hidastaa sitä. Koronaviruksen leviämistä hillitsevät toimet ovat omikron-muunnoksen kohdalla tuntuneet taloudessa vähemmän kuin aiempien tartunta-aaltojen yhteydessä, ja niitä puretaan jo. Myös pandemian aiheuttamat tuotantohäiriöt alkavat ilmeisesti vähitellen väistyä. Vaikka energian hinnannousu aiheuttaa tuntuvia ongelmia ihmisille ja yrityksille, tilannetta saattavat jonkin verran helpottaa valtioiden tukitoimet ja pandemian aikana kertyneet säästöt.

Asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa vankka kotimainen kysyntä edistää kasvua keskipitkällä aikavälillä, kun työmarkkinatilanne vahvistuu. Kun yhä useammilla on työpaikka, kotitalouksien tulot kasvavat ja kulutus lisääntyy. Maailmantalouden elpyminen sekä jatkuva finanssi- ja rahapoliittinen tuki parantavat nekin kasvunäkymiä. Vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa finanssi- ja rahapolitiikan tuki on erityisen tärkeää.

Inflaatio

Inflaatiovauhti oli helmikuussa 5,8 % eli nopeampi kuin tammikuussa (5,1 %), ja sen arvioidaan nopeutuvan vielä jonkin aikaa. Tärkein tekijä nopean inflaation taustalla oli energian hintakehitys. Energia kallistui helmikuussa 31,7 %, mikä vaikuttaa hintoihin useilla eri toimialoilla. Myös elintarvikkeet ovat aiempaa kalliimpia kausiluontoisten tekijöiden sekä korkeiden kuljetuskustannusten ja lannoitehintojen nousun vuoksi. Viime viikkoina energiakustannukset ovat jatkaneet nousuaan, ja sota Ukrainassa voi vaikuttaa joidenkin elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintoihin.

Hinnat nousevat yhä laaja-alaisemmin, ja useimpien mittarien mukaan pohjainflaatio on viime kuukausina nopeutunut niin, että se on jo yli kaksi prosenttia. Vielä ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, kuinka pitkään indikaattorit pysyvät näissä lukemissa, sillä hintojen nousun taustalla on ohimeneviä pandemiaan liittyviä tekijöitä ja myös energian kallistuminen vaikuttaa välillisesti. Markkinapohjaisten indikaattorien perusteella energia pysyy kalliina odotettua pitempään mutta hintakehitys maltillistuu arviointijakson kuluessa. Myös kansainvälisistä toimitushäiriöistä johtuvat hintapaineet väistynevät.

Työmarkkinatilanne on parantunut koko ajan. Työttömyysaste laski tammikuussa 6,8 prosenttiin. Palkkakehitys on edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, vaikka yhä useammilla toimialoilla on pulaa työvoimasta. Kun talous alkaa jälleen toimia täydellä teholla, myös palkkakehitys nopeutunee jonkin verran. Pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useiden markkina- ja kyselypohjaisten indikaattorien perusteella kahden prosentin tuntumassa. Näiden tekijöiden tuella pohjainflaation odotetaan nopeutuvan ja kokonaisinflaation asettuvan kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi.

Riskiarvio

Venäjän hyökättyä Ukrainaan talouskehitystä uhkaavat riskit ovat lisääntyneet tuntuvasti. Pandemiaan liittyvät riskit ovat vähentyneet, mutta Ukrainan sota voi vielä huonontaa talouden ilmapiiriä ja johtaa tuotantohäiriöiden pahenemiseen. Jos energia ei halpene ja luottamus tulevaisuuteen horjuu, kysyntä voi vaimeta odotettua enemmän, jolloin kulutus ja investoinnit jäävät vähäisemmiksi.

Samat tekijät voivat nopeuttaa inflaatiokehitystä. Ukrainan sodan seurauksena etenkin energia voi kallistua huomattavasti arvioitua enemmän. Keskipitkän aikavälin inflaatio voi nopeutua, jos hintapaineet johtavat ennakoitua suurempiin palkankorotuksiin tai jos tarjontapuolen häiriöt pitkittyvät. Kysynnän heikkeneminen keskipitkällä aikavälillä voisi taas vähentää hintapaineita.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Venäjän hyökättyä Ukrainaan finanssimarkkinat ovat heilahdelleet rajusti. Sodan puhjettua riskittömät markkinakorot, jotka olivat nousseet helmikuisen kokouksemme jälkeen, laskivat taas jonkin verran. Myös osakkeiden hinnat ovat laskeneet.

Venäjään kohdistuvat rahoituspakotteet, kuten eräiden venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, eivät toistaiseksi ole aiheuttaneet voimakkaita jännitteitä rahamarkkinoilla eivätkä likviditeettivajetta euroalueen pankkijärjestelmässä. Pankkien taseet ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa, sillä pankit ovat vakavaraisia ja niillä on aiempaa vähemmän järjestämättömiä lainoja. Pankkitoiminta on nyt yhtä kannattavaa kuin ennen pandemiaa.

Yrityslainojen korot ovat nousseet jonkin verran, mutta asuntolainakorot ovat pysyneet vakaasti erittäin matalina. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä luotonanto yrityksille kasvoi vahvasti, mutta nyt yritykset ottavat taas vähemmän lainaa. Luotonanto kotitalouksille ja etenkin asuntolainojen myöntäminen on pysynyt vakaana.

Yhteenveto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa kielteisesti euroalueen talouteen, ja epävarmuus on lisääntynyt tuntuvasti. Jos tilanne kehittyy asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaisesti, talouden elpyminen jatkuu vankkana, sillä pandemian vaikutus väistyy vähitellen ja sekä kotimainen kysyntä että työmarkkinat vahvistuvat. Taloutta voidaan suojata finanssipoliittisilla toimilla myös Euroopan unionin tasolla. Teimme uusien inflaatiokehitystä koskevien arvioiden perusteella ja tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen muutoksia lähikuukausien netto-ostotahtiin omaisuuserien osto-ohjelmassa, ja pidimme muut rahapoliittiset toimet ennallaan. Pidämme tarkoin silmällä epävarmuustekijöiden kehitystä. Mitoitamme rahapolitiikan aina sen mukaan, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat tilannearvioomme. Olemme valmiina tarkistamaan kaikkia välineitämme sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.