Mikä on hiljainen jakso?

14.4.2016 (päivitetty 29.1.2019)

EKP:n neuvoston jäsenet – myös neuvostoon kuuluvat kuusi johtokunnan jäsentä – ja heidän varajäsenensä noudattavat EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokousten edellä niin sanottua hiljaisen jakson käytäntöä. Se tarkoittaa, että säännöllistä rahapolitiikkakokousta edeltävien seitsemän vuorokauden aikana ei anneta julkisuuteen lausuntoja, jotka voisivat vaikuttaa odotuksiin kokouksessa tehtävistä päätöksistä. EKP:n neuvoston jäsenten yhteyksiä tiedotusvälineisiin ja markkinaosapuoliin (esimerkiksi haastatteluja tai puhetilaisuuksia) siis rajoitetaan rahapolitiikkakokousten edellä.

EKP:ssä – ja monissa muissakin keskuspankeissa – noudatetaan hiljaista jaksoa, koska rahoitusmarkkinoilla on taipumus reagoida keskuspankin viestintään erityisen herkästi juuri ennen rahapolitiikkakokousta. Hiljaisen jakson tarkoituksena on siis estää markkinoiden liiallista heilahtelua ja tarpeetonta spekulointia korko- tai muista päätöksistä rahapolitiikkakokousten edellä.

Avoimuudesta ei silti tingitä, sillä EKP:llä on velvollisuus perustella päätöksiään suurelle yleisölle ja markkinoille. Päätösten tekijöiden on kuitenkin myös tärkeää ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden toiminta, sillä juuri sen kautta rahapoliittisten päätösten vaikutus välittyy yrityksille ja kotitalouksille. Hiljainen jakso on yksi EKP:n neuvoston ja valvontaelimen hyväksymistä päätöksentekoelinten jäsenten ulkoista viestintää ohjaavista periaatteista. Periaatteilla varmistetaan paitsi riittävä tiedotus myös se, että EKP:n luotettavuus ja uskottavuus eivät vaarannu.

Päivitys: Tämä sivu on päivitetty 29.1.2019 tietojen täsmentämiseksi.