Haastetaan käsitys naisen roolista kotona, töissä ja yhteiskunnassa

Christine Lagarde, Euroopan keskuspankin pääjohtaja

8.3.2021

Kulunut vuosi on ollut täynnä raskaita uhrauksia koronaviruspandemian levitessä ympäri maailmaa. Liian moni on menehtynyt ja liian monet ovat menettäneet läheisiään. Toiset ovat tehneet kaikkensa selviytyäkseen fyysisistä, psyykkisistä ja taloudellisista haasteista.

Jo vuoden kestäneen pandemian aikana on käynyt selväksi, että viruksen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin. Koronavirus on kurittanut suhteettoman paljon naisvaltaisia aloja. Naiset tekevät miehiä todennäköisemmin epävirallista työtä, joka ei kuulu valtion tukiohjelmien piiriin. Monet naiset joutuvat nyt myös tasapainoilemaan omien uravaatimusten ja lasten tai isovanhempien hoidon kanssa.

Tällainen kehitys voi helposti taannuttaa sukupuolten tasa-arvoa, jonka eteen on tehty lujasti töitä. Se on estettävä.

Pandemiasta voi kuitenkin seurata myös jotain hyvää. Koko elämää uhkaavat kriisit ravistelevat elämäntapaamme ja saavat meidät tarkastelemaan uudelleen arvojamme. Pandemia on paitsi havahduttanut meidät näkemään yhteiskuntamme merkittävät heikkoudet myös pakottanut meidät toimimaan toisin. Juuri tässä piilee muutoksen mahdollisuus.

Siksi haluan tänään kansainvälisenä naistenpäivänä kutsua kaikki – niin naiset kuin miehet – haastamaan vanhat käsitykset ja luomaan uusia toimintamalleja, jotka sopivat paremmin nykyajan tarpeisiin. Haasteita on kodeissa, työelämässä ja johtotehtävissä.

Haasteita on kodeissa, joista on tullut elämämme keskipisteitä pandemiarajoitusten aikana. Pandemia on tuonut selvästi esiin, miten epäsuhtaisesti palkaton työ jakautuu naisten ja miesten kesken. Se on kuitenkin myös osoittanut, että taakkaa voi jakaa. Kun äidit ovat tehneet tärkeää työtä kodin ulkopuolella, joissakin perheissä vastuun kodista ovat ottaneet etätöitä tai lyhennettyä työaikaa tekevät isät.

Totutuista kaavoista poikkeaminen antaa ajan mittaan naisille mahdollisuuden tavoitella haaveitaan kodin ulkopuolella – töissä tai yhteiskuntaelämässä. Sukupuolten välistä palkkakuilua voitaisiin kaventaa merkittävästi, jos yhä useampi nainen osallistuisi työelämään ja tätä tuettaisiin riittävällä julkisella päivähoidolla sekä naisten ja miesten joustavilla työaikajärjestelyillä. EU:n naisten tuntipalkka on keskimäärin lähes 14,1 % pienempi kuin miesten.^[1] Kun lapset kasvavat kodissa, jossa kotityöt jaetaan tasapuolisemmin, he saavat myös aiempia sukupolvia tasa-arvoisemman kuvan perheen eri rooleista.

Haasteita on työelämässä. Koronapandemia on myös muistuttanut meitä, kuinka tärkeissä ammateissa naiset työskentelevät. Noin 18 miljoonasta euroalueen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijästä kolme neljäsosaa on naisia. Suhde on samankaltainen myös opetusalalla. Molemmat alat ovat olleet olennaisen tärkeitä pandemian aikana. Olemme nyt ymmärtäneet näiden ammattien todellisen arvon yhteiskunnalle, ja niissä työskentelevien tulisikin saada ansaitsemansa arvostus ja palkka.

Tieteen ja tekniikan aloille tarvitaan kuitenkin lisää naisia, ensinnäkin siksi, että niillä maksetaan parempaa palkkaa, ja naisten osuuden kasvaminen näillä aloilla auttaa kaventamaan sukupuolten palkkaeroja. Tiede ja tekniikka ovat myös innovaatioiden etulinjassa ja luovat pohjaa digitaalisemmalle ja ympäristön kannalta kestävämmälle taloudelle.

Meidän tulisikin pyrkiä irti luutuneista uravalinnoista ja kannustaa naisia ja tyttöjä hakeutumaan aloille, joilla heitä on perinteisesti ollut vähemmän. EKP:ssä käynnistyy tänään uusi Naiset taloustieteessä -apurahan hakukierros, jonka tavoitteena on saada taloustieteen pariin enemmän naisia.

Haasteita on johtotehtävissä. Pandemia on osoittanut, miten tärkeitä naisjohtajat ovat varsinkin kriisiaikoina. Pandemian aikana tehdyn tutkimuksen mukaan naisjohtajien alaiset pitävät heitä miehiä tehokkaampina johtajina. Naispuolisten johtajien ja heidän alaistensa vuorovaikutus toimi paremmin.^[2]

Silti vain 18,5 % EU-maiden hallitusten johtajista on naisia.^[3] Vaikka yli puolet (51 %) EU:n väestöstä on naisia, kansallisten parlamenttien jäsenistä heitä on vain kolmannes.^[4] Yhdenkään euroalueen maan hallitus ei ole nimittänyt keskuspankin pääjohtajaksi naista.

Naisia ei liiemmälti ole yritysten hallituksissa, ja Euroopan suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajistakin vain 7,5 % on naisia.^[5]

EKP:ssä naisten osuus ylemmän tason johtajista yli kaksinkertaistui vuosina 2013–2019. Tavoitteenamme on kasvattaa osuutta edelleen 40 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

Nyt on aika haastaa perinteinen johtajakuva ja lisätä johtokuntien, parlamenttien ja hallitusten monimuotoisuutta. Kun työt jaetaan kotona tasapuolisemmin ja naisille aukeaa uusia urapolkuja, he saavat vahvemman jalansijan yhteiskunnassa ja politiikassa, ja antavat äänen niille monille, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi.

Selättämällä nämä haasteet selviämme pandemiasta yhdessä vahvempana, tasa-arvoisempana ja kestävämpänä yhteiskuntana.

Tämä blogi julkaistiin mielipidekirjoituksena seuraavissa julkaisuissa: De Tijd ja L’Echo (Belgia), El Confidencial (Espanja), Corriere della Sera (Italia), Kurier (Itävalta), LiFO.gr (Kreikka), Sigmalive.com (Kypros), Delfi.lv (Latvia), LRT (Liettua),Times of Malta (Malta), Diário de Notícias, Jornal de Notícias ja Dinheiro Vivo (Portugali), L’Opinion (Ranska), Redaktionsnetzwerk Deutschland (Saksa), Denník N (Slovakia), Helsingin Sanomat (Suomi) ja ERR (Viro).