Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n tilinpäätös vuodelta 2023

22.2.2024

  • EKP:n tilikauden tulos 1,3 miljardia euroa tappiollinen riskivarauksesta tehdyn 6,6 miljardin euron siirron jälkeen (vuonna 2022 tulos oli 0,00 euroa)
  • Tappio siirretään EKP:n taseessa eteenpäin ja katetaan tulevien vuosien voitoilla.

Euroopan keskuspankin (EKP) tilintarkastetun tilinpäätöksen 2023 mukaan EKP:n tulos oli 1 266 miljoonaa euroa tappiollinen (vuonna 2022 EKP teki nollatuloksen). Tappio siirretään EKP:n taseessa eteenpäin ja katetaan tulevien vuosien voitoilla. Koko taloudellisten riskien varalle tehty 6 620 miljoonan euron varaus purettiin, ja siitä siirretyillä varoilla katettiin osa tilikauden aikana aiheutuneista tappioista. Euroalueen kansallisille keskuspankeille ei suoriteta voitonjakoa tilikaudelta 2023.

Tilikausi oli tappiollinen oltuaan lähes 20 vuoden ajan huomattavan voitollinen. Tulos kuvastaa eurojärjestelmän roolia ja rahapoliittisia toimia, joita sen ensisijainen tehtävä hintavakauden ylläpitäjänä on edellyttänyt. Tappio ei vaikuta eurojärjestelmän kykyyn harjoittaa tehokasta rahapolitiikkaa. EKP:n ohjauskorkojen nostaminen euroalueen inflaation taltuttamiseksi lisäsi EKP:n vaihtuvakorkoisten velkojen korkokuluja. Sijoitetuista EKP:n varoista saadut korkotuotot eivät kuitenkaan kasvaneet samassa määrin tai samaan tahtiin, koska sijoitukset tehdään pääosin maturiteetiltaan pitkiin ja kiinteäkorkoisiin arvopapereihin. EKP:n tulos on lähivuosinakin todennäköisesti tappiollinen, mutta palannee sen jälkeen kestävästi voitolliseksi. EKP:n taloudellisen aseman vahvuutena ovat sen pääoma ja huomattavan suuret arvonmuutostilit. Niiden yhteenlaskettu määrä oli 46 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. EKP kykenee siis tappioista huolimatta toimimaan tehokkaasti ja täyttämään ensisijaisen tehtävänsä hintavakauden ylläpitäjänä.

Vuonna 2023 EKP:n korkokate oli 7 193 miljoonaa euroa negatiivinen (900 milj. euroa positiivinen vuonna 2022). Syynä oli lähinnä TARGET-velka, jonka korkokulut kasvoivat 14 236 miljoonaan euroon (2 075 milj. euroa vuonna 2022). Korkokulujen kasvu johtui perusrahoitusoperaatioiden korosta, jonka perusteella TARGET-velan kulut määräytyvät ja joka nousi vuonna 2023 keskimäärin 3,8 prosenttiin (0,6 % vuonna 2022). Perusrahoitusoperaatioiden koron nousun vuoksi korkotuotot EKP:n osuudesta liikkeessä olevien eurosetelien kokonaismäärästä kasvoivat 4 817 miljoonaan euroon (736 milj. euroa vuonna 2022) ja korkokulut valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista 1 335 miljoonaan euroon (201 milj. euroa vuonna 2022). Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista saatu korkotuotto kasvoi 3 467 miljoonaan euroon (1 534 milj. euroa vuonna 2022) ja valuuttavarannosta saatu korkotuotto 2 382 miljoonaan euroon (798 milj. euroa vuonna 2022). Pääasiallisena syynä oli euroalueelta ja Yhdysvalloista saatujen keskimääräisten tuottojen kasvu vuonna 2023.

Arvonalennuksia kirjattiin 38 miljoonaa euroa vuonna 2023 (1 840 milj. euroa vuonna 2022). Niiden pääasiallisena syynä olivat realisoitumattomat tappiot, jotka liittyivät useiden Yhdysvaltain dollarin määräiseen salkkuun ja omien varojen salkkuun sisältyvien arvopapereiden hintamuutoksiin.

EKP teki arvonalentumistestejä niille rahapolitiikan harjoittamista varten pitämilleen arvopapereille, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon (vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella). Testitulosten perusteella arvopaperisalkuista ei kirjattu arvonalentumistappioita.

Henkilöstökulut kasvoivat 676 miljoonaan euroon (652 milj. euroa vuonna 2022) pääasiassa pankkivalvonnan keskimääräisen henkilöstömäärän kasvun sekä palkkoihin tehtyjen tarkistusten vuoksi. Muut hallinnolliset kulut kasvoivat 596 miljoonaan euroon (572 milj. euroa vuonna 2022) lähinnä siksi, että EKP:n ja varsinkin pankkivalvonnan toiminta palasi normaalitasolle pandemian jälkeen.

EKP perii pankeilta valvontamaksuja pankkivalvontakulujensa kattamiseksi. Vuonna 2023 valvontamaksujen tuotot kasvoivat 654 miljoonaan euroon (594 milj. euroa vuonna 2022).

EKP:n taseen loppusumma pieneni 24 miljardia euroa edellisvuodesta yhteensä 674 miljardiin euroon (699 mrd. euroa vuonna 2022). Taseen supistumisen syynä oli lähinnä omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) hankittujen omistusten asteittainen väheneminen, sillä maalis- ja kesäkuun 2023 välillä vain osa omaisuuserien erääntyneestä pääomasta sijoitettiin uudelleen, ja heinäkuussa 2023 uudelleensijoitukset lopetettiin kokonaan.

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase koostuu euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamisista ja veloista kolmansiin osapuoliin nähden. Vuoden 2023 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli 6 935 miljardia euroa (7 951 mrd. euroa vuonna 2022). Taseen supistuminen johtui pääasiassa luotto-operaatioiden vähenemisestä 410 miljardiin euroon (1 324 mrd. euroa vuonna 2022) kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa (TLTRO III) myönnettyjen lainojen erääntymisten ja aikaistettujen takaisinmaksujen vuoksi. Rahapoliittisista syistä hankitut eurojärjestelmän arvopaperiomistukset supistuivat 243 miljardia euroa yhteensä 4 694 miljardiin euroon (4 937 mrd. euroa vuonna 2022) lähinnä erääntymisten vuoksi. Omistukset APP-ohjelmassa vähenivät 228 miljardia euroa yhteensä 3 026 miljardiin euroon ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) 15 miljardia euroa yhteensä 1 666 miljardiin euroon.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa William Lelieveldt puhelinnumerossa +49 69 1344 7316.

Huom.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle