1 Yhteenveto

Euroalueen talous piti pintansa vuonna 2025 epävarmuudesta ja kauppapoliittisista sokeista huolimatta. Kasvuodotuksia tarkistettiin jatkuvasti ylöspäin viime vuoden aikana, ja taloudessa oli kasvuvirettä vuoden 2026 alkuun asti. Sota Lähi-idässä on kuitenkin tuonut uutta epävarmuutta ja synkentänyt talousnäkymiä. Kuljetusten keskeytyminen öljyn ja nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen kaupan keskeisellä reitillä eli Hormuzinsalmella sekä iskut energiainfrastruktuuriin ovat johtaneet huomattavaan volatiliteettiin maailman energiamarkkinoilla ja nostaneet öljyn ja kaasun hintoja. Asiantuntija-arvioiden perusskenaario perustuu energiaraaka-aineiden futuurihintojen kehitykseen aineiston koontipäivänä eli 11.3.2026.^[1] Teknisten oletusten mukaan öljyn ja kaasun vuosineljänneksen keskihinnat ovat korkeimmillaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä, jolloin öljyn keskihinta on noin 90 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun keskihinta 50 euroa megawattitunnilta. Seuraavilla neljänneksillä keskihintojen arvioidaan laskevan. Näiden perusskenaarion oletusten perusteella inflaatio nopeutuu vaimentaen ostovoimaa, kotitalouksien kulutusta ja siten BKT:n kasvua etenkin lyhyellä aikavälillä. Tällä hetkellä on kuitenkin hyvin epävarmaa, miten konflikti kehittyy, miten se vaikuttaa energiahintoihin, epävarmuuteen ja luottamukseen ja miten energian hintasokki välittyy muihin kuluttajahintoihin. Siksi perusskenaariota täydennetään hypoteettisilla vaihtoehtoskenaarioilla, joiden mukaan konfliktista aiheutuu eriasteista taloudellista haittaa euroalueelle.

Viime vuoden lopulla euroalueen talous kasvoi 0,2 % eli joulukuun asiantuntija-arvioiden mukaisesti. Kasvu sai tukea kulutuksen ja julkisten investointien vahvistumisesta. Lyhyen aikavälin indikaattorien mukaan kasvuvire jatkui vuoden 2026 kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Lyhyen aikavälin kasvunäkymiä on tarkistettu kuitenkin alaspäin Lähi-idän sodan vuoksi, sillä energian hintasokit ja epävarmuuden lisääntyminen todennäköisesti vaimentavat kulutusta ja investointeja. Kasvun hidastuminen jäänee tilapäiseksi, jos energiahinnat laskevat suhteellisen nopeasti energiaraaka-aineiden futuurimarkkinahintoja noudatellen ja jos epävarmuuskin vähenee suhteellisen ripeään tahtiin. Kotimainen kysyntä lienee edelleen tärkein euroalueen talouskasvua keskipitkällä aikavälillä vauhdittava tekijä. Kasvu saa tukea myös vahvoista työmarkkinoista sekä julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäyksistä etenkin Saksassa. Viennin kasvun odotetaan piristyvän ulkomaisen kysynnän kohenemisen myötä, mutta euroalueen maailmanmarkkinaosuuksien supistuminen todennäköisesti jatkuu sitkeiden, osittain rakenteellistenkin kilpailukykyhaasteiden vuoksi ja huolimatta siitä, että Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin tullit ovat jonkin verran alemmat kuin joulukuun asiantuntija-arvioiden aikaan. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaan euroalueen BKT kasvaa 0,9 % vuonna 2026, 1,3 % vuonna 2027 ja 1,4 % vuonna 2028. Lähi-idän sodan laajenemisen vuoksi BKT:n kasvuarvioita on tarkistettu alaspäin. Joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden tarkistus on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2027. Vuotta 2028 koskeva arvio pysyy ennallaan.

Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun inflaation arvioidaan nopeutuvan jyrkästi 3,1 prosenttiin vuoden 2026 toisella neljänneksellä, sillä Lähi-idän kriisi nopeuttaa voimakkaasti energian hintainflaatiota. Kolmannella vuosineljänneksellä inflaation arvioidaan hidastuvan 2,8 prosenttiin, koska energiaraaka-aineiden hintojen oletetaan laskevat futuurihintojen laskun myötä. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaan energian hintainflaatio muuttuu negatiiviseksi vuonna 2027 pääasiassa energian hintakehitykseen liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Energiainflaation arvioidaan nopeutuvan huomattavasti vuonna 2028, jolloin EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmän (ETS2) käyttöönoton odotetaan nopeuttavan kokonaisinflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä. Elintarvikkeiden hintainflaation arvioidaan nopeutuvan vuoden 2026 lopulta lähtien, kun energian hintapiikkien aiheuttamat kustannuspaineet välittyvät elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Vuonna 2028 sen arvioidaan vaimenevan. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan siten, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja 2,1 % vuonna 2028. Energiahintojen noususta johtuvat kustannuspaineet vaikuttavat myös tähän YKHI-inflaatioon, mutta työvoimakustannuspaineiden lievän vähenemisen, euron aiemman vahvistumisen ja Kiinan tuonnin penetraation arvioidaan vaimentavan tätä vaikutusta. Perusskenaarion mukaan YKHI-inflaatio ensin nopeutuu vuoden 2025 aikaisesta 2,1 prosentista 2,6 prosenttiin vuonna 2026. Sitten se hidastuu 2,0 prosenttiin vuonna 2027 ja nopeutuu jälleen vuonna 2028, jolloin sen arvioidaan olevan 2,1 %. Palkkojen kasvu maltillistuu tulevina vuosina, tosin edellisissä asiantuntija-arvioissa ennakoitua hitaammin. Maltillisemman kasvun syynä ovat energian hintasokkiin liittyvän inflaatiokompensaation vaikutukset. Joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna kokonaisinflaation näkymiä on tarkistettu 0,7 prosenttiyksikköä ylöspäin vuodelle 2026 lähinnä kokonaisinflaation energiaerän vuoksi. Arviota energiaerän kehityksestä on tarkistettu ylöspäin 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2027 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuodelle 2028. Syynä on energiahintojen noususta johtuvien kustannuspaineiden välittyminen energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettuun YKHI-inflaatioon ja elintarvike-eriin. Energiaerän kehitystä koskevia arvioita on tarkistettu sen sijaan jonkin verran alaspäin.

Perusskenaarion lisäksi asiantuntijat ovat laatineet hypoteettisia vaihtoehtoskenaarioita, joissa on erilaisia oletuksia energian hintasokin voimakkuudesta ja kestosta, hintasokin vaikutuksesta kansainväliseen toimintaympäristöön ja epävarmuuteen sekä sen leviämisestä välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kautta. Vaihtoehtoskenaarioissa on havainnollisia esimerkkejä energiaraaka-aineiden hintojen mahdollisista kehityskuluista ja niiden välittymisestä euroalueen talouteen. Asiantuntijat eivät määritä skenaarioille todennäköisyyksiä vaan skenaarioiden tarkoituksena on pikemminkin korostaa konfliktin vaikutuksiin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä. Kuten yleensäkin asiantuntija-arvioissa, skenaariot havainnollistavat vaikutuksia, joita euroalueen talouteen voi kohdistua, jos viranomaiset eivät ryhdy perusskenaarioon sisältyvien toimien lisäksi muihin raha- tai finanssipoliittisiin toimiin. Epäsuotuisaan skenaarioon sisältyy perusskenaariota voimakkaampia välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia, joiden tarkoituksena on tuoda esiin mahdollista epälineaarisuutta siinä, miten energian alkuperäinen hintasokki leviää muihin hintoihin taloudessa. Siinä oletetaan energiahintojen nousevan paljon jyrkemmin kuin perusskenaariossa. Lisäksi siinä oletetaan, että epävarmuus ja haitalliset kansainväliset heijastusvaikutukset (kuten ulkomaisen kysynnän väheneminen) kasvavat. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä öljyn hinnan oletetaan olevan korkeimmillaan 119 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun 87 dollaria megawattitunnilta, ja hintojen oletetaan lähestyvän perusskenaarion oletuksia vuoden 2027 kolmanteen neljännekseen mennessä. Perusskenaarioon verrattuna epäsuotuisassa skenaariossa inflaatio on 0,9 prosenttiyksikköä nopeampi vuonna 2026 ja 0,1 prosenttiyksikköä nopeampi vuonna 2027 mutta 0,5 prosenttiyksikköä hitaampi vuonna 2028, jolloin energiahintojen oletetaan normalisoituvan nopeasti ja luovan inflaatioon hidastumispainetta. Talouskasvu on sen sijaan hitaampaa kuin perusskenaariossa vuosina 2026 ja 2027 mutta sitä nopeampaa vuonna 2028. Vaikeassa skenaariossa oletetaan, että energian hintasokki on voimakkaampi ja pitkäaikaisempi, epävarmuus on suurempaa ja välilliset ja kerrannaisvaikutukset voimakkaampia kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Vaikeassa skenaariossa öljyn hinnan oletetaan olevan korkeimmillaan 145 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun hinnan 106 euroa megawattitunnilta vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Sen jälkeen näiden hintojen oletetaan laskevan paljon hitaammin ja pysyvän arviointijakson loppuun asti huomattavasti korkeampina kuin perusskenaariossa ja epäsuotuisassa skenaariossa. Vaikeassa skenaariossa kokonaisinflaatio on koko arviointijakson ajan huomattavasti ja sitkeästi nopeampaa kuin perusskenaariossa (1,8 prosenttiyksikköä vuonna 2026, ja 2,8 prosenttiyksikköä vuonna 2027 sekä 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2028). Taulukosta 1 käy ilmi merkittävä ero epäsuotuisan skenaarion (1,6 %) ja vaikean skenaarion (2,8 %) mukaisen inflaation välillä vuonna 2028. Tämä osoittaa, että konfliktin kehittymisellä, energian toimitushäiriöillä ja hintasokin välittymismekanismien koolla on suuri merkitys määritettäessä konfliktin vaikutusta keskipitkän aikavälin inflaatioon. Vuosina 2026–2027 talouskasvu olisi 0,4–0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin perusskenaariossa, minkä jälkeen se vahvistuisi ja olisi 0,5 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeampaa vuonna 2028. Talouden oletetaan siis kasvavan voimakkaammin arviointijakson loppua kohti, sillä tulojen ja kysynnän kasvun oletetaan vahvistuvan, kun edellisinä vuosina nopeutunut inflaatio johtaa palkkojen kasvuun.

Lisäksi asiantuntijat ovat laatineet joitakin 4.3.2025 koottuihin teknisiin oletuksiin perustuvia arvioita (joihin sisältyvät tiedot Lähi-idän sodan alkamisen jälkeiseltä kolmelta ensimmäiseltä työpäivältä). Niissä näkymät ovat suotuisammat: vuoden 2026 toisella neljänneksellä öljyn hinnan oletetaan olevan korkeimmillaan 79 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun hinnan 48 euroa megawattitunnilta.^[2] Näissä suotuisammissa arvioissa vuoden 2026 inflaatio on 0,3 prosenttiyksikköä hitaampi ja vuosien 2027 ja 2028 inflaatio 0,1 prosenttiyksikköä hitaampi kuin lopullisessa perusskenaariossa. Talouskasvu on puolestaan kunakin arviointijakson vuotena 0,1 prosenttiyksikköä nopeampi kuin lopullisessa perusskenaariossa.

2 Euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot – perusskenaarion mukainen arvio

2.1 Reaalitalous

Taloudellinen toimeliaisuus kasvoi euroalueella 0,2 % vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä joulukuun asiantuntija-arvioiden mukaisesti (ks. kuvio 1). Kaikki euroalueen suuret taloudet kasvoivat vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä. Monikansallisten yritysten toimintaan liittyvä talouskasvun voimakas supistuminen Irlannissa heikensi kuitenkin talouden kokonaiskasvua koko euroalueella. Euroalueen BKT:n korjattu mittari, jossa käytetään Irlannin osalta BKT:n sijaan ”muokattua kotimaista kysyntää”, nousi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 0,4 % eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa odotettiin.^[3] Bruttoarvonlisäyksen kasvua vauhdittivat etenkin tieto- ja viestintätekniset palvelut, kiinteistöpalvelut ja julkiset palvelut, kun taas teollisuustuotanto supistui jälleen. Yksityisen kulutuksen sekä julkisten investointien ja asuntoinvestointien kehitys oli jonkin verran vahvempaa ja kauppavirtojen kehitys puolestaan heikompaa kuin mitä odotettiin.

Talouskasvu jatkui vuoden 2026 kahden ensimmäisen kuukauden aikana helmikuuhun ulottuvien kyselytietojen perusteella eli ennen Lähi-idän sodan alkua maaliskuussa. Kokonaistuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (Purchasing Managers’ Index, PMI) nousi helmikuussa 51,9 pisteeseen. Taustalla oli teollisuustuotanto, joka nousi 1,4 pistettä 51,9 pisteeseen, ja myös palvelualojen ostopäällikköindeksi nousi 51,9 pisteeseen. Talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori (Economic Sentiment Indicator) laski helmikuussa mutta pysyi vuoden 2025 lopun tasonsa yläpuolella, mikä viittaa kasvun jatkumiseen vähittäiskaupan ja kuluttajien luottamuksen lisääntymisen myötä.

Lyhyen aikavälin kasvunäkymiä on kuitenkin tarkistettu alaspäin Lähi-idän sodan vuoksi, sillä energiahintoihin kohdistuva sokki ja epävarmuuden lisääntyminen todennäköisesti heikentävät kotitalouksien ostovoimaa sekä kuluttajien ja yritysten luottamusta. Asiantuntija-arvioita ehdollistavien teknisten oletusten taustalla on odotus Lähi-idän konfliktin pysymisestä suhteellisen maltillisena, mikä tarkoittaa, että konfliktin epäsuotuisa vaikutus keskittyisi lyhyelle aikavälille. Näihin oletuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, minkä vuoksi tarkastelussa on syytä keskittyä erityisesti vaihtoehtoisiin skenaarioihin (ks. osa 3). Nykyisissä perusskenaarion mukaisissa asiantuntija-arvioissa kulutuksen ja investointien kehitys on aiemmin odotettua vaimeampaa vuoden 2026 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Kasvun odotetaan kuitenkin saavan edelleen tukea reaalitulojen kasvusta vahvoilla työmarkkinoilla sekä lisääntyvästä finanssipoliittisesta elvytyksestä. Neljännesvuotuisen kasvun arvioidaan hidastuvan siten, että se on 0,3 % ensimmäisellä neljänneksellä (johon sodan ei vielä odoteta juurikaan vaikuttavan), ja 0,1 % toisella neljänneksellä sekä 0,2 % kolmannella neljänneksellä (ks. kuvion 1 kohta a). Näin ollen kasvun arvioidaan nyt olevan toisella neljänneksellä 0,3 prosenttiyksikköä heikompaa ja kolmannella neljänneksellä 0,2 prosenttiyksikköä heikompaa kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa.

Kuvio 1

Euroalueen BKT

a) BKT:n kasvu	b) BKT:n määrä
(neljännesvuosittainen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)	(ketjutetut volyymit, mrd. euroa)

Keskipitkällä aikavälillä BKT:n vuotuisen kasvun arvioidaan nopeutuvan siten, että se on 0,9 % vuonna 2026 ja 1,3 % vuonna 2027 sekä 1,4 % vuonna 2028, kun kotimainen kysyntä elpyy energian futuurihintoihin sisältyvän lyhytaikaisen sokin taustaoletuksen mukaisesti ja kun nettoviennin negatiivinen vaikutus muuttuu aavistuksen positiiviseksi vuonna 2027 (ks. kuvio 2 ja taulukko 2). BKT:n vuotuisen kasvun hidastuminen vuosien 2025 ja 2026 välillä 1,5 prosentista 0,9 prosenttiin johtuu sekä vuodensisäisen kasvun heikkenemisestä että pienemmästä kasvuperinnöstä. Yksityisen kulutuksen arvioidaan olevan edelleen tärkein kasvua vauhdittava tekijä, jonka vaikutusta investointien vahva kehitys täydentää.

• Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen kotitalouksien kulutuksen odotetaan olevan lyhyellä aikavälillä vaimeampaa mutta sen odotetaan vahvistuvan keskipitkällä aikavälillä. Konfliktin arvioidaan vaimentavan yksityistä kulutusta pääasiassa vähentämällä ostovoimaa, lisäämällä epävarmuutta ja heikentämällä odotettavasti myös työllisyyttä jossain määrin. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan kuitenkin jatkuvan keskipitkällä aikavälillä reaalipalkkojen kasvun vahvistuessa (sen heikennyttyä ensin vuonna 2026 inflaation nopeutumisen vuoksi) ja työmarkkinoiden pysyessä vahvana. Kotitalouksien säästämisaste todennäköisesti laskee jonkin verran, vaikka epävarmuuden kasvu nostanee sitä jonkin verran.
• Investointien odotetaan kasvavan BKT:n kasvua nopeammin koko arviointijakson ajan, vaikka sota aluksi heikentääkin niiden kehitystä. Konfliktin odotetaan vaimentavan erityisesti yksityisiä investointeja, kun epävarmuus lisääntyy ja kysynnän heikkeneminen vielä voimistaa tätä investointikehitystä. Julkisten investointienkin kasvu hidastuu, mutta yritysten investointien odotetaan kuitenkin tasoittavan suurelta osin tätä kehitystä vuosina 2027–2028, kun Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelma päättyy. Yritysten investointeja tukevat kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän paraneminen, puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu, epävarmuuden hälveneminen, edelleen suotuisat rahoitusehdot ja voittojen vahvistuminen. Asuntoinvestointien elpymisen odotetaan jatkuvan tulojen kasvun ansiosta ja vetovoimaisten työmarkkinoiden myötä, mutta niiden odotetaan kasvavan ennakoitua maltillisemmin, kun asuntolainakorkojen nousu heikentää asunnonostokykyä.
• Viennin kasvun odotetaan pysyvän vaimeana, sillä euroalueen kilpailukyvyn jatkuvat haasteet, Yhdysvaltojen tuontitullit ja euron aiempi vahvistuminen heikentävät sen kehitystä. Lähi-idän sodalla odotetaan olevan suhteellisen lievä vaikutus viennin kasvuun, jonka odotetaan lyhyellä aikavälillä hyötyvän tärkeimpien kauppakumppanien jonkin verran paremmasta viimeaikaisesta talouskehityksestä ja saavan maltillista tukea tuontitullien alenemisesta (ks. kehikko 1). Tästä huolimatta euroalueen vientimarkkinaosuuden odotetaan pienenevän entisestään. Nettoviennillä on todennäköisesti ensin pieni negatiivinen vaikutus BKT:n kasvuun vuonna 2026, sitten lievästi positiivinen vaikutus vuonna 2027 ja kutakuinkin neutraali vaikutus vuonna 2028.

Kotimaisen kysynnän odotetaan saavan tukea meneillään olevasta puolustus- ja infrastruktuurimenoihin liittyvästä finanssipoliittisesta elvytyksestä. Julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen kumulatiivisen kasvuvaikutuksen arvioidaan olevan 0,5 prosenttiyksikköä, josta suurin osa tulee Saksasta ja jonka arvioidaan olevan voimakkaimmillaan vuonna 2026.^[4] Asiantuntija-arvioissa noudatetaan tavanomaisia käytäntöjä, joiden mukaan huomioon otetaan ainoastaan sellaiset finanssipoliittiset toimenpiteet, joista on jo ilmoitettu tai säädetty lailla tai joista todennäköisesti säädetään lailla. Huomioon ei oteta valtioiden mahdollisia tulevia toimenpiteitä, joilla hillitään kriisin taloudellisia vaikutuksia ja joista ovat esimerkkinä energian viimeisimmän hintapiikin jälkeen vuonna 2022 toteutetut toimenpiteet.

Kuvio 2

Euroalueen BKT:n kasvu – kysyntäerien vaikutus

a) Vuodensisäinen kasvu ja kasvuperintö	b) Kysyntäerät
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)	(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2026 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2027. Arvio vuodelle 2028 on entisellään (ks. kuvio 3). Yksityistä kulutusta ja investointeja koskevat luvut vuodelta 2025 olivat odotettua paremmat, mutta nettoviennin ja julkisen kulutuksen negatiiviset vaikutukset kumosivat suurelta osin niiden positiivisen vaikutuksen kasvuun, joten BKT:n kasvuarviota vuodelle 2025 on tarkistettu vain hitusen ylöspäin. Lähi-idän sodan vuoksi BKT:n keskimääräistä kasvua koskevaa arviota vuodelle 2026 on tarkistettu alaspäin. Tarkistus perustuu osittain asiantuntijaharkintaan, jossa on otettu huomioon epävarmuuden sekä rahoitus- ja raaka-ainemarkkinoiden volatiliteetin nopean lisääntymisen odotettu negatiivinen vaikutus kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Tarkistus tarkoittaa, että vuodelle 2027 siirtyy negatiivinen kasvuperintö (ks. kuvion 3 kohta a). Vuosia 2026–2027 koskevien oletusten muutosten negatiivista kokonaisvaikutusta pienentää osittain finanssipoliittinen impulssi, joka liittyy lähinnä yhden suuren maan jonkin verran vähemmän kunnianhimoisiin vakauttamissuunnitelmiin mutta myös jonkin verran suurempiin puolustusmenoihin (ks. kehikko 3). Joissakin maissa harjoitettu kasvua tukeva finanssipolitiikka sekä energiaraaka-aineiden hintojen lasku ja ulkomaisen kysynnän hienoinen vahvistuminen viittaavat kasvun vahvistumiseen vuonna 2028. Tämän arvioidaan kumoavan täysin tilapäisen sokin sitkeät heijastusvaikutukset talouteen, joten kasvuarviota vuodelle 2028 ei ole muutettu. Asiantuntija-arvioiden tarkistaminen alaspäin vuosille 2026–2027 johtuu kulutuksen ja investointien kehityksestä sekä varastojen muutoksista, kun tuonti heikkenee (ks. kuvion 3 kohta b).

Kuvio 3

BKT:n kasvua koskevien arvioiden tarkistukset joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden

a) Vuoden aikana tapahtuneen kasvun ja kasvuperinnön vaikutus	b) Kysyntäerien vaikutus
(prosenttiyksikköä)	(prosenttiyksikköä)

Työmarkkinoiden arvioidaan vetävän yleisesti hyvin, sillä yritysten odotetaan hamstraavan työvoimaa, kun taloudellinen toimeliaisuus tilapäisesti notkahtaa Lähi-idän sodan vuoksi. Vuonna 2025 työllisyyden kasvu heikkeni vuosia kestäneen melko vahvan kasvun jälkeen. Jo ennen Lähi-idän sotaa työllisyyden kasvun arvioitiin heikkenevän vuosina 2026 ja 2027 ja työllisyyden hakevan edelleen uutta tasapainoa. Nykytilanteessa yritysten odotetaan enimmäkseen hamstraavan työvoimaa lyhyellä aikavälillä, sillä Lähi-idän sodan aiheuttaman negatiivisen tuotantosokin oletetaan jäävän tilapäiseksi. Korkeista tuotantopanoskustannuksista johtuvat tulospaineet voivat kuitenkin lieventää tätä vaikutusta, jolloin työvoiman hamstraus jäisi vähäisemmäksi. Työllisyyden kasvun arvioidaan heikkenevän vuosina 2027 ja 2028 voimakkaammin kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa (ks. kuvion 4 kohta a). Sen vuoksi myös työn tuottavuuden kasvun arvioidaan olevan lyhyellä aikavälillä hitaampaa kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa. Tuottavuuden koheneminen vuosina 2027 ja 2028 tosin tasoittaa tätä kehitystä. Myös työttömyysasteen odotetaan nousevan hieman vuonna 2026 ja laskevan sitten vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2028 loppuun mennessä työttömyysasteen odotetaan olevan 6,1 %, eli suurempaa kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa (ks. kuvion 4 kohta b).

Kuvio 4

Työmarkkinat

a) Työllisyys	b) Työttömyysaste
(vuotuinen prosenttimuutos)	(prosenttia työvoimasta)

Kehikko 2
Tekniset oletukset ja tuontitulleja koskevat oletukset

Lähi-idän konfliktin vuoksi energiaraaka-aineiden hinnat ovat vuonna 2026 huomattavasti korkeammat kuin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin sisältyvissä teknisissä oletuksissa. Hiilipäästöjen hinnat ovat kuitenkin niitä matalammat ja osakkeiden hinnat puolestaan niitä korkeammat. Yhdysvaltojen ja Israelin käynnistettyä sotatoimet Irania vastaan 28.2.2026 ja Iranin hallituksen ryhdyttyä vastatoimiin sekä öljyn että kaasun hinnat ovat nousseet jyrkästi, ja niissä on ollut huomattavaa heilahtelua. Öljyn hintojen oletetaankin nyt olevan vuonna 2026 lähes 30 % ja kaasun hintojen lähes 57 % korkeammat kuin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa (ks. kuvio A). Vuonna 2028 öljyn ja kaasun termiinihintoja kuvaava käyrä laskee kuitenkin voimakkaasti, joten öljyn hintojen odotetaan olevan vain 10 % ja kaasun hintojen 4 % korkeammat kuin joulukuun arvioissa. Sähkön hintojen oletetaan olevan vuonna 2026 lähes 17 % korkeammat mutta vuosina 2027 ja 2028 keskimäärin 1,5 % alemmat kuin joulukuun arvioissa. EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän (ETS1) mukaisten päästöoikeuksien hintoja on tarkistettu keskimäärin 13 % alaspäin koko arviointijaksolla, kun taas ETS2-järjestelmän mukainen hintaoletus on pidetty ennallaan. Euron kurssi on pysynyt jokseenkin ennallaan joulukuun asiantuntija-arvioiden jälkeen sekä Yhdysvaltain dollariin nähden että nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna, tosin kurssit ovat heilahdelleet huomattavasti. Lyhyitä korkoja koskevia markkinaodotuksia on tarkistettu joulukuun arvioihin nähden ylöspäin 0,3 prosenttiyksikköä vuodelle 2026 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2027 sekä 0,3 prosenttiyksikköä vuodelle 2028. Pitkiä korkoja koskevia odotuksia on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin koko arviointijaksolle.

Kuvio A

Energiaraaka-aineiden hinnat

a) Öljyn hinta	b) Maakaasun ja tukkusähkön hinnat
(Yhdysvaltain dollaria / barreli)	(euroa/MWh)

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen efektiiviset tullit, joita Yhdysvallat soveltaa tuontiin myös euroalueelta, ovat nyt alemmat kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Päätöksessä katsottiin perustuslain vastaisiksi tullit, joita Yhdysvaltojen hallinto oli aiemmin asettanut kansainvälisiä taloudellisia hätätilavaltuuksia koskevan International Emergency Economic Powers Act ‑lain nojalla. Yhdysvaltojen tuonnissa on sen jälkeen otettu käyttöön väliaikainen ”maailmanlaajuinen” 10 prosentin kiinteä tulli, johon sovelletaan samanlaisia vapautuksia kuin aiemmin. Kiinteä tuontitulli on voimassa Yhdysvaltojen kanssa tehdyistä kauppasopimuksista riippumatta, ja sen oletetaan pysyvän muuttumattomana arviointijakson ajan. Uuden maailmanlaajuisen tuontitullin myötä Yhdysvaltain efektiivinen tulli euroalueen tuonnille alenee 10,5 prosenttiin, kun se joulukuun asiantuntija-arvioissa oli 12,1 %.^[7] Koska muutokset tarkoittavat tuontitullien suurempia alennuksia muille Yhdysvaltojen kauppakumppaneille ja erityisesti Kiinalle, Brasilialle ja Intialle, vaikutus Yhdysvaltojen yhteenlaskettuun efektiiviseen tulliin on suurempi (4,9 prosenttiyksikköä alempi kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa), ja efektiivisen tullin arvioidaan nyt olevan 13,7 %. Euroalueen vientiyritykset ovatkin menettäneet jossain määrin kilpailukykyään Yhdysvaltain markkinoilla suhteessa niihin euroalueen ulkopuolisiin vientimaihin, jotka hyötyvät tullien suuremmista alennuksista.^[8]

Taulukko A

Tekniset oletukset

	Maaliskuu 2026					Joulukuun 2025 arvioiden tarkistukset
	2024	2025	2026	2027	2028	2025	2026	2027	2028
Hyödykkeet:
Öljyn barrelihinta (Yhdysvaltain dollareina)	81,2	69,1	81,3	72,1	70,2	-0,1	30,1	15,2	9,7
Maakaasun hinnat (euroa/MWh)	34,4	36,2	46,4	36,6	26,1	-0,7	56,6	33,1	4,2
Sähkön tukkuhinnat (euroa/MWh)	77,7	83,6	87,7	77,9	65,2	-0,4	16,8	5,7	-8,7
Päästöoikeuksien hinta EU:n ETS1-päästökauppajärjestelmässä (euroa/hiilidioksiditonni)	65,2	73,9	72,9	73,4	75,5	0,2	-11,9	-13,8	-13,8
Päästöoikeuksien hinta EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmässä (euroa/hiilidioksiditonni)					46,0				0,0
Muiden kuin energiaraaka-aineiden hinnat Yhdysvaltain dollareina (vuotuinen prosenttimuutos)	9,2	5,8	0,8	0,5	-0,6	0,1	0,7	0,0	-0,3
Valuuttakurssit:
Yhdysvaltain dollarin kurssi euroon nähden	1,08	1,13	1,16	1,16	1,16	0,1	0,4	0,2	0,2
Euron nimellinen efektiivinen kurssi 40 kauppakumppanimaan valuuttoihin nähden (I/1999=100)	124,4	128,3	129,6	129,4	129,4	0,5	-0,1	-0,3	-0,3
Rahoitusmarkkinoita koskevat oletukset:
3 kuukauden euriborkorko (vuosikorko prosentteina)	3,6	2,2	2,3	2,6	2,6	0,0	0,3	0,5	0,3
Valtion 10 vuoden joukkolainojen tuotot (vuosituotto prosentteina)	2,9	3,3	3,3	3,5	3,7	0,2	0,1	0,1	0,1

2.2 Hinnat ja kustannukset

Kokonaisinflaation arvioidaan nopeutuvan vuosien 2025 ja 2026 välillä 2,1 prosentista 2,6 prosenttiin öljyn hintaoletusten ja kaasun tukkuhintaoletusten huomattavan nousun myötä (ks. kuvio 5 ja kuvio 6). Vuoden 2026 alkupuoliskolla kokonaisinflaation kehityksen arvioidaan myötäilevän energian hintainflaatiota, joka nopeutuu futuurihintojen mukaisesti mutta johon heijastuu myös liikennepolttoaineiden jalostus- ja jakelumarginaalien viimeaikainen nousu.^[9] Kokonaisinflaation arvioidaan nopeutuvan ensin siten, että se on 2,1 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja 3,1 % toisella neljänneksellä. Vuoden jälkipuoliskolla sen arvioidaan hidastuvan 2,7 prosenttiin. Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan hidastuvan entisestään lyhyellä aikavälillä ja nopeutuvan jonkin verran vasta myöhemmin tänä vuonna energiahintojen ja muiden tuotantokustannusten aiheuttamien hinnankorotuspaineiden vuoksi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan vakautuvan noin 2,3 prosenttiin, sillä energiainflaation välillisten vaikutusten odotetaan jäävän vähäisiksi.

Kuvio 5

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 6

Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Vuonna 2027 YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan 2,0 prosenttiin lähinnä energiainflaation vaimenemisen vuoksi. Vuonna 2028 sen odotetaan nopeutuvan 2,1 prosenttiin pääasiassa siksi, että hiilipäästöjen hinnat voimistavat energiainflaatiota (ks. kuvion 7 kohta b). Kokonaisinflaation hidastuminen vuonna 2027 johtuu lähinnä vertailuajankohdan vaikutuksista sekä energiahintojen laskusta öljyfutuurien ja tukkukaasun futuurien alenemisen myötä ja (ks. kehikko 2) energiainflaation palatessa toisella vuosineljänneksellä jälleen negatiiviseksi (ks. kuvion 7 kohta a). Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan hieman, kun taas elintarvikkeiden hintainflaatio nopeutuu entisestään. Kokonaisinflaation nopeutuminen 2,1 prosenttiin vuonna 2028 johtuu pääasiassa energiainflaation merkittävästä voimistumisesta. Sen taustalla ovat vihreään siirtymään liittyvät finanssipoliittiset toimenpiteet ja erityisesti ETS2-järjestelmän käyttöönotto, jonka arvioidaan nopeuttavan kokonaisinflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä.^[10]

Elintarvikkeiden hintainflaation arvioidaan hidastuvan lyhyellä aikavälillä, sitten nopeutuvan (sillä energiahinnat välittyvät elintarvikehintoihin viipeellä) ja maltillistuvan vuonna 2028 (ks. kuvion 7 kohta b). Sen odotetaan hidastuvan vuoden 2026 ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen välillä 2,5 prosentista 2,1 prosenttiin lähinnä jalostamattomien elintarvikkeiden erän kehityksen vuoksi. Hidastumisen taustalla on myös sokerin, kaakaon, kahvin ja eräiden muiden elintarvikeraaka-aineiden hintojen viimeaikainen lasku. Vuoden 2026 lopulla elintarvikeinflaation arvioidaan nopeutuvan noin 2,6 prosenttiin ja vuonna 2027 vielä 2,9 prosenttiin, koska energiahintojen nousu välittyy energiahintoihin viipeellä. Vuonna 2028 elintarvikeinflaation odotetaan hidastuvan 2,3 prosenttiin raaka-ainehintojen laskun ja palkkapaineiden laantumisen myötä.

Kuvio 7

YKHI-inflaation energia- ja elintarvike-erien kehitys

a) YKHI – energiaerä

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) YKHI – elintarvike-erä

(vuotuinen prosenttimuutos)

Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan pysyvän nopeana jonkin verran pidempään mutta hidastuvan kuitenkin 0,1 prosenttiyksikköä arviointijakson kunakin vuonna siten, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja enää 2,1 % vuonna 2028 (ks. kuvio 8). Energiahintojen noususta johtuvat kustannuspaineet vaikuttavat myös tähän YKHI-inflaatioon, mutta jonkin verran vähäisempien työvoimakustannuspaineiden, euron aiemman vahvistumisen ja Kiinan tuonnin penetraation arvioidaan vaimentavan tätä vaikutusta. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan olevan 2,3 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja hidastuvan vain hyvin vähin erin 2,1 prosenttiin arviointijakson loppuun mennessä. Etenkin kuljetuspalveluihin vaikuttavien lievien energiakustannuspaineiden odotetaan voimistavan palveluinflaatiota, joskin työvoimakustannusten asteittainen lasku lieventää tätä kehitystä. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaation odotetaan pysyttelevän nykytasojensa tuntumassa lyhyellä aikavälillä, sillä euron aiempi vahvistuminen ja Kiinan tuonnin penetraatio hidastavat sitä. Tosin energian tuotantokustannusten nousupaineet osittain vaimentavat tätä vaikutusta.

Kuvio 8

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

Vuoden 2026 YKHI-kokonaisinflaatio on nyt arvioitu 0,7 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa pääasiassa energiainflaation vuoksi. Vuosien 2027 ja 2028 kokonaisinflaatiota on tarkistettu ylöspäin paljon vähemmän muiden kuin energiaerien vuoksi (ks. kuvio 9). Vuoden 2026 kokonaisinflaatiota koskevan arvion tarkistus ylöspäin johtuu pääasiassa siitä, että energiainflaation oletetaan nyt olevan sinä vuonna huomattavasti ennakoitua nopeampaa. Jakson muita vuosia koskevia energiainflaation arvioita on tarkistettu sen sijaan alaspäin, sillä öljyn hintaoletusten ja tukkukaasun hintaoletusten lyhytaikaisen nousun ennakoidaan laantuvan nopeasti (ks. kehikko 2). Kokonaisinflaatioarvioiden tarkistaminen ylöspäin vuosille 2027 ja 2028 johtuu siitä, että korkeampien energiahintojen aiheuttama kustannuspaineiden kasvu välittyy viipeellä energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettuun YKHI-inflaatioon ja elintarvikkeiden hintainflaatioon. Elintarvikkeiden hintainflaation sekä energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioiminen nyt ennakoitua nopeammaksi johtuu osittain siitä, että arvioita on korjattu vähän ylöspäin asiantuntijaharkinnan perusteella. Korjauksen tarkoituksena on tuoda esiin korkeampien energiahintojen voimakkaampi välittyminen inflaatioon, sillä tavanomaiset mallinnusvälineet saattavat aliarvioida sen silloin kun energiahintoihin kohdistuu voimakkaita sokkeja.

Kuvio 9

Inflaatioarvion tarkistukset joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden

(prosenttiyksikköä)

Nimellispalkkojen kasvun odotetaan hidastuvan entisestään vuonna 2026 ja pysyvän sen jälkeen suurin piirtein ennallaan arviointijakson loppuun saakka. Kasvun odotetaan kuitenkin olevan joulukuun asiantuntija-arvioissa ennakoitua nopeampaa. Eurostatin tietojen mukaan työntekijää kohden lasketun palkansaajakorvauksen kasvu hidastui vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä ja oli 3,7 %, kun se oli joulukuun asiantuntija-arvioissa 3,9 %. Palkansaajakorvauksen kasvun odotetaan hidastuvan siten, että se on keskimäärin 3,9 % vuonna 2025 ja 3,1 % vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä, minkä jälkeen sen odotetaan pysyttelevän suurin piirtein tämän tason tuntumassa vuosina 2027–2028 (ks. kuvion 10 kohta a). Reaalipalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan vuonna 2026 ja lähestyvän vähitellen tuottavuuden kasvua arviointijakson jälkipuoliskolla (ks. kuvion 10 kohta b). Työntekijää kohden lasketun palkansaajakorvauksen kasvua on tarkistettu joulukuun 2025 asiantuntija-arvioista ylöspäin koko arviointijaksolla joidenkin energian hintasokkiin liittyvien inflaatiokompensaation vaikutusten vuoksi.

Kuvio 10

Palkkakehityksen näkymät

a) Palkansaajakorvaus työntekijää kohden

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) Reaalinen palkansaajankorvaus työntekijää kohden ja tuottavuus

(vuotuinen prosenttimuutos)

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan maltillistuvan vain hieman vuonna 2026 palkkojen kasvun hidastumisen myötä, mutta tuottavuuden kasvun vaimenemisen arvioidaan osittain ehkäisevän tätä kehitystä. Vuonna 2028 yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan entisestään, kun tuottavuuden kasvu elpyy. Keskimäärin yksikkötyökustannusten kasvun odotetaan maltillistuvan siten, että se on 3,1 % vuonna 2025 ja 3,0 % vuonna 2026 ja 2,1 % vuonna 2028. BKT-deflaattorin kasvun odotetaan hidastuvan yksikkötyökustannusten kasvun hidastumisen myötä siten, että se on keskimäärin 2,5 % vuonna 2028 ja 2,2 % vuonna 2028. BKT-deflaattorin kasvuarviota vuosille 2026 ja 2027 on tarkistettu jonkin verran alaspäin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioista.

Vaikka euron vahvistuminen ja edulliset hankinnat Kiinasta ovat vaimentaneet tuontihintojen viimeaikaista kehitystä, niiden odotetaan nousevan jyrkästi vuoden 2026 toisella neljänneksellä energiaraaka-aineiden hintojen nousun myötä. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvun arvioidaan nopeutuvan -0,1 prosentista vuonna 2025 aina 4,3 prosenttiin vuonna 2026. Sen jälkeen kasvun arvioidaan hidastuvan nopeasti, kun energiahintojen oletetaan laskevan.

3 Vaihtoehtoiset skenaariot Lähi-idässä käytävän sodan taloudellisista vaikutuksista

3.1 Yleiskatsaus vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaisista kehityskuluista

Vielä on hyvin epävarmaa, mikä Lähi-idässä käytävän sodan monista mahdollisista lopputuloksista toteutuu, miten sota vaikuttaa energiahintoihin ja epävarmuuteen ja miten sen vaikutus välittyy talouteen. Siksi tässä osassa esitetään havainnollisia vaihtoskenaarioita, jotka täydentävät perusskenaarion mukaisia arvioita.^[13] Vaihtoehtoskenaarioissa on otettu huomioon EKP:n vuonna 2025 tekemän rahapolitiikan strategian arvioinnin yhteydessä havaittuja tärkeitä näkökohtia. Niiden mukaan epälineaarisuuksilla ja inflaatioon kohdistuvilla kerrannaisvaikutuksilla voi olla merkitystä suurten sokkien yhteydessä, ja skenaariot ovat keskeinen viestinnän väline epävarmuuden ja volatiliteetin lisääntyessä. Vaihtoehtoskenaarioissa on havainnollisia esimerkkejä energiaraaka-aineiden hintojen mahdollisista kehityskuluista ja niiden välittymisestä euroalueen talouteen. Asiantuntijat eivät määritä skenaarioille todennäköisyyksiä vaan skenaarioiden tarkoituksena on pikemminkin havainnollistaa konfliktin vaikutuksiin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä. Perusskenaariossa on otettu huomioon teknisiin oletuksiin sisältyvä energiaraaka-aineiden hintakehitys (ks. kehikko 2) ja havaittu epävarmuus rahoitusmarkkinoilla. Vaihtoehtoskenaarioissa puolestaan tarkastellaan kahta energiaraaka-aineiden hintojen ja epävarmuuden mahdollista kehityskulkua sekä niiden välittymistä talouteen. Niiden kolme tärkeintä eroa ovat energian alkuperäisen tarjontasokin voimakkuus, häiriöiden kesto ja epävarmuuden suuruus (ks. taulukko 4).

• Epäsuotuisassa skenaariossa oletetaan, että 40 % Hormuzinsalmen kautta kuljetutuista öljyn ja nesteytetyn maakaasun virroista keskeytyy vuoden 2026 toisella neljänneksellä lähinnä salmen sulun vuoksi. Lisäksi oletuksena on, että energiainfrastruktuuri ei vahingoitu merkittävästi (jo tapahtuneiden tuhojen lisäksi). Tämä johtaa raaka-ainehintojen merkittävään nousuun ja epävarmuuden tilapäiseen lisääntymiseen rahoitusmarkkinoilla. Häiriöiden oletetaan jatkuvan vuoden 2026 kolmanteen neljännekseen saakka, minkä jälkeen tarjontamäärät normalisoituvat. Koska häiriöiden oletetaan johtuvan pikemminkin salmen sulusta kuin infrastruktuurituhoista, tarjonta elpyy suhteellisen nopeasti rajoitusten poistamisen jälkeen.
• Vakavassa skenaariossa oletuksena on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi häiriö kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Energian tarjontasokki on suurempi, sillä oletuksena on, että 60 % Hormuzinsalmen kautta kuljetetuista öljyn ja nesteytetyn maakaasun virroista keskeytyy vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Lisäksi osan häiriöstä oletetaan johtuvan energiainfrastruktuuria vahingoittavista sotatoimista, mikä viivästyttää tarjonnan elpymistä. Siksi tarjontamäärät alkavat normalisoitua vasta vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä, ja normalisoituminen etenee vähittäisemmin kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Epävarmuus lisääntyy voimakkaammin ja kestää pidempään.

Molemmissa skenaarioissa on otettu huomioon epälineaarisuuksia, joiden vuoksi euroalueen inflaatioon kohdistuu voimakkaampia välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia kuin perusskenaariossa. Lisäksi niissä oletetaan, ettei raha- ja finanssipoliittisiin toimiin ryhdytä. Vuoden 2025 rahapolitiikan strategian arvion mukaisesti epälineaarisen sopeuttamisen tarkoituksena on tuoda esiin mahdollisuus, että suurempi energian hintasokki välittyy koko talouteen voimakkaammin kuin pienempi sokki. Aiempien asiantuntija-arvioiden skenaarioanalyysien tapaan vaihtoehtoskenaarioissa ei oteta huomioon muita kuin perusskenaarioon sisältyviä raha- ja finanssipoliittisia toimia.

3.2 Vaihtoehtoisten skenaarioiden keskeiset oletukset

3.2.1 Energiaraaka-aineiden hinnat

Öljyn ja kaasun hinnat nousisivat merkittävästi, jos konfliktilla on pitkäkestoisempi vaikutus energian tarjontaan. Edellä kuvatut skenaariot johtavat erilaisiin energian hintakehityksiin (ks. kuvio 11 ja taulukko 5). Perusskenaariossa oletetaan, että neljännesvuosittainen öljyn keskihinta ja kaasun keskihinta Euroopassa ovat korkeimmillaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä, jolloin öljyn keskihinta on noin 90 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun keskihinta noin 50 euroa megawattitunnilta. Seuraavilla neljänneksillä keskihintojen arvioidaan laskevan melko nopeasti. Epäsuotuisassa skenaariossa tarjontahäiriöt aiheuttavat vieläkin jyrkemmän energiahintojen nousun. Öljyn hinta nousee lähes 120 Yhdysvaltain dollariin barrelilta ja kaasun hinta lähes 90 euroon megawattitunnilta vuoden 2026 toisella neljänneksellä.^[14] Tarjontamäärien oletetaan kuitenkin palautuvan nopeasti normaalitasolleen, joten hinnat alkavat laskea vuoden 2026 neljännestä neljänneksestä lähtien ja lähestyvät perusskenaarion oletuksia vuoden 2027 kolmanteen neljännekseen mennessä. Vaikeassa skenaariossa paljon voimakkaampi alkuperäinen tarjontasokki nostaa öljyn hinnan lähes 150 Yhdysvaltain dollariin barrelilta ja kaasun hinnan lähes 110 euroon megawattitunnilta vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Koska tarjontahäiriöiden korjautuminen kestää kauemmin, sokin hintavaikutus on pitkäkestoisempi ja hintojen lasku on paljon hitaampaa. Öljyn ja kaasun hinnat pysyvät siis koko arviointijakson ajan merkittävästi korkeammalla kuin perusskenaariossa ja epäsuotuisassa skenaariossa. Alkusokin vakavuudesta huolimatta sekä öljyn että kaasun hinnat ovat suurimman osan arviointijaksosta edelleen alle optiohintojen osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien 95. prosenttipisteen (ks. myös kohta 4.1).

Kuvio 11

Energiaraaka-aineiden hintakehitystä koskevat oletukset

a) Öljy	b) Kaasu
Öljyn barrelihinta (Yhdysvaltain dollareina)	Kaasun hinta (euroa/MWh)

3.2.2 Epävarmuus

Molemmissa skenaarioissa oletetaan, että sodan kärjistyminen Lähi-idässä lisäisi maailmanlaajuista epävarmuutta ja johtaisi uudelleenhinnoitteluun rahoitusmarkkinoilla, joskin eriasteisesti. Tämä heikentäisi yksityistä kulutusta, investointeja ja kauppaa. Epäsuotuisassa skenaariossa globaalia epävarmuutta kuvaava VIX-indeksi nousee noin 10 pistettä sodan vaikutuksen vuoksi ja palautuu sitten vähitellen vuoden 2025 lopun tasolleen vuoden 2026 kolmanteen neljännekseen mennessä (ks. kuvion 12 kohta a). Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin oletetaan näin ollen jäävän tilapäiseksi, ja rahoitusolojen odotetaan vakaantuvan, kun geopoliittinen tilanne ei enää heikkene ja epävarmuus vähenee. Vaikeassa skenaariossa VIX-indeksi nousee noin 14 pistettä, mikä noudattelee jotakuinkin Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan ja aiempien geopoliittisten jännitteiden aiheuttamaa nousua. Vaikka volatiliteetti vähenee nousun jälkeen asteittain, se pysyy pitkään suurena sitkeän geopoliittisen epävarmuuden ja herkän markkinailmapiirin vuoksi.^[15]

Kuvio 12

Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja häiriöt

a) VIX-indeksi	b) Euroalueen rahoitusmarkkinoiden häiriöt vaikeassa skenaariossa
(indeksi)	(poikkeamat ehdollistamattomasta BVAR-malliennusteesta peruspisteinä ja prosentteina)

Molemmissa skenaarioissa epävarmuuden lisääntyminen kasvattaa myös pankkien ja yritysten rahoituskustannuksia rahoitusmarkkinoiden muuttujien, joukkolainojen tuottoerojen ja osakehintojen välityksellä.^[16] VIX-indeksin nousupiikki kasvattaisi euroalueen pankkien ja yritysten rahoituskustannuksia merkittävästi. Esimerkiksi vaikeassa skenaariossa joukkolainojen tuottoerot suurenisivat enimmillään noin 0,70 peruspistettä pankkien kohdalla ja 0,35 peruspistettä yritysten osalta ja kapenisivat sitten vähitellen arviointijakson aikana. Lisäksi euroalueen pankkien osakehinnat laskisivat 10 % ja yritysten noin 7 % (ks. kuvion 12 kohta b).

3.3 Vaikutus maailmantalouteen eri skenaarioissa

Vaikutukset maailman taloudelliseen toimeliaisuuteen ja euroalueen ulkoiseen kysyntään olisivat huomattavat. Vaikka oletuksena olisi taloudellisen toimeliaisuuden jyrkkä väheneminen Lähi-idän maissa, suora vaikutus maailmantalouden BKT:hen ja euroalueen ulkoiseen kysyntään jäisi alueen pienten kauppapainojen vuoksi vähäiseksi.^[17] ECB Global ‑mallin simulaatioiden mukaan ne heikentyisivät kuitenkin merkittävästi korkeampien öljyn ja kaasun hintojen välityksellä. Öljyn hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla, joten häiriöt Lähi-idässä nostavat öljyn hintoja kaikissa maissa. Kaasumarkkinat ovat sitä vastoin alueellisemmat, sillä Lähi-idässä tuotettua kaasua viedään pääasiassa Aasiaan, joka kilpailee euroalueen kanssa kaasutoimituksista. Siksi kaasun hinnannousun oletetaan vaikuttavan suoraan Aasian maihin, euroalueeseen ja Isoon-Britanniaan, kun taas Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa kaasun hintojen oletetaan nousevan vähemmän, sillä suora vaikutus on pienempi.

Skenaarioiden makrotaloudelliset vaikutukset eroavat toisistaan energia- ja epävarmuussokkien keston takia. Epäsuotuisassa skenaariossa energian hinnannousun ja maailmanlaajuisen epävarmuuden lisääntymisen oletetaan olevan tilapäistä ja hälvenevän suhteellisen nopeasti. Siksi vaikutukset globaalin reaalitalouden toimeliaisuuteen ja inflaatioon ovat lyhytkestoisia. Kokonaistuotanto supistuu ja inflaatio nopeutuu vuonna 2026, mutta sen jälkeen talous elpyy vähitellen. Vaikeassa skenaariossa sen sijaan oletetaan, että sokit ovat suurempia ja pitkäkestoisempia. Tämä heikentää maailman – mukaan lukien Yhdysvaltojen – talouskasvua epäsuotuisaa skenaariota enemmän vuoden 2027 aikana ja kiihdyttää inflaatiota enemmän lyhyellä aikavälillä (ks. kuvion 13 kohta a). Rahapoliittiset toimet euroalueen ulkopuolella vaimentaisivat hintakehitystä viipeellä. Korkeammille energiakustannuksille alttiimmat maat etenkin Aasiassa kärsisivät suurempia taloudellisia tappioita. Sitä vastoin öljyn ja kaasun hintojen nousu hyödyttäisi Norjaa, Kanadaa ja muita energian viejämaita.

Lähi-idän maiden energiaviennin häiriöt heikentäisivät globaalia kysyntää ja jonkinlaisella viipeellä euroalueen ulkoista kysyntää. Sekä epäsuotuisassa että vaikeassa skenaariossa Lähi-idän maiden energiavienti olisi vähäistä ja niiden taloudelliseen toimeliaisuuteen kohdistuisi häiriöitä. Euroalueen ulkoisen kaupan alttius muille kuin energiakauppaan liittyville riskeille Iranissa ja muissa Lähi-idän maissa on vähäistä. Oletuksena on, että lisähäiriöitä ei esiinny muussa kuin energiatarjonnassa. Korkeammat energiahinnat heikentävät maailmantalouden BKT:n kehitystä ja siten euroalueen vientikysyntää, joskin pienellä viipeellä. Globaalin epävarmuuden lisääntyminen vaimentaa myös maailman taloudellista toimeliaisuutta ja euroalueen vientikysyntää, kun osakkeiden hinnat laskevat ja yksityisten investointien kasvu heikkenee maailmanlaajuisesti (ks. kuvion 13 kohta b).

Kuvio 13

Vaikutus Yhdysvaltoihin ja maailmantalouteen euroaluetta lukuun ottamatta

a) Yhdysvallat	b) Maailmantalous ilman euroaluetta
(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)	(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

3.4 Vaikutus euroalueen talouteen eri skenaarioissa

Epäsuotuisassa skenaariossa oletetaan, että vaikutukset euroalueen talouteen ovat tilapäisiä ja että osa inflaatiovaikutuksista väistyy korostaen sokkien ohimenevyyttä (ks. kuvio 14). Nämä vaikutukset välittyvät talouteen pääasiassa siten, että käytettävissä olevat reaalitulot supistuvat korkeampien energiakustannusten vuoksi, ulkoinen kysyntä heikkenee ja rahoitusolojen kiristyminen VIX-kanavan kautta vaikuttaa investointipäätöksiin. ECB BASE ‑mallilla tehtyjen simulaatioiden mukaan BKT:n kasvu on noin 0,3 prosenttiyksikköä perusskenaariota hitaampaa vuonna 2026 ja noin 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2027. Energiahintojen ja epävarmuuden normalisoituessa BKT:n kasvu elpyy ja kuroo kiinni jonkin verran aiempaa heikkenemistä, kun kasvu on 0,2 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeampaa vuonna 2028. Energiasokki on tärkein kasvua hidastava tekijä, joka johtaa erityisesti kulutuksen supistumiseen. Kehitykseen vaikuttavat myös euroalueen vientiä vaimentavat globaalit heijastusvaikutukset ja investointeja vähentävä epävarmuus. Kokonaisinflaatio on 0,9 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2026 energian hinnannousun vuoksi. Korkeiden energiahintojen laskiessa varsin nopeasti kokonaisinflaatio on tässä skenaariossa 0,1 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2027 mutta 0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2028, koska energiahintojen oletetaan normalisoituvan nopeasti ja luovan inflaatioon hidastumispainetta vuoden 2026 jälkeen.

Vaikeassa skenaariossa energiahinnoilla oletetaan olevan voimakkaampi ja pitkäkestoisempi vaikutus, johon yhdistyvät lisääntyneen epävarmuuden vaikutukset. BKT:n kasvu on 0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2026 ja 0,4 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2027. Neljännesvuosikasvu on negatiivista vuoden 2026 toisella ja kolmannella neljänneksellä (ks. kuvion 14 kohta a). Vaikka energiasokki on edelleen tärkein tekijä, myös epävarmuus vaikuttaa laskusuhdanteeseen ja voimistaa sitä globaalien heijastusvaikutusten ohella. YKHI-inflaatio on 1,8 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2026, ja se pysyy korkealla ollen perusskenaarioon nähden 2,8 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2027 ja 0,7 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2028. Vuosina 2027–2028 vaikutukset energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettuun YKHI-inflaatioon ovat yli prosenttiyksikön voimakkaampia kuin epäsuotuisassa skenaariossa.

Kuvio 14

Vaikutus euroalueeseen välittymiskanavan mukaan epäsuotuisassa ja vaikeassa skenaariossa

a) BKT	b) YKHI
(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)	(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

Skenaarioihin sisältyy vakiomallin joustoja suuremmat välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset, jotta voidaan ottaa huomioon vuosien 2021–2022 energiakriisin kaltaiset epälineaarisuudet suurten inflaatiosokkien välittymisessä hintoihin ja palkkoihin. ECB BASE ‑malliin ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien käyttämiin tavanomaisiin ennustemalleihin sisältyvät pitemmän aikavälin säännönmukaisuudet osoittavat yleensä energian hintasokkien välittyvän suhteellisen vähän muihin kuluttajahintoihin. Vuosien 2021–2022 nopean inflaation jaksosta saadut kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että epätavallisen suuret inflaatiota nopeuttavat sokit saattavat välittyä hintaerästä toiseen huomattavasti voimakkaammin. Useat tekijät saattavat selittää sen, miksi tällä ajanjaksolla havaittu välittyminen ylitti pitemmän aikavälin säännönmukaisuudet. Näitä ovat muun muassa energian hintasokin poikkeuksellinen suuruus, muut mahdolliset hinnoittelukäyttäytymisen epälineaarisuudet nopean inflaation aikana, pandemian jälkeisen talouden avautumisen hintakehitys ja tarjontarajoitteet useilla toimialoilla. Tiettyjen mallin keskeisten parametrien uudelleenkalibroinnin ansiosta välittymismekanismeja voidaan vahvistaa vakiomallin konfiguraatiosta ja siten ottaa huomioon epäsuotuisaan ja vakavaan skenaarioon sisältyvä merkittävä energian hintasokki. Edellä mainittujen seikkojen perusteella malliparametreja, jotka määrittävät energiahinnan välittymisen muihin hintoihin ja palkkoihin, sopeutetaan siten, että johdetut joustot ovat perusskenaarion mallin kalibroinnin ja viimeisen inflaatiopiikin aikana havaittujen suurempien joustojen välillä.^[18]

Kuvio 15

Euroalueen keskeisten muuttujien näkymät perusskenaariossa ja vaihtoehtoisissa skenaarioissa

a) BKT	b) Työttömyys
(neljännesvuosittainen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)	(prosenttia työvoimasta)
c) YKHI	d) YKHI ilman energia- ja elintarvikehintoja
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)
e) YKHI – energiaerä	f) Palkansaajakorvaus työntekijää kohden
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)

Voimakkaammat välittymismekanismit kiihdyttävät inflaatiota aluksi enemmän ja viittaavat myös sitkeämpään hinnannousuun koko arviointijakson ajan. Energian välitön hintasokki on tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä lyhyellä aikavälillä, mutta voimakkaampi välittyminen elintarvikehintoihin ja kerrannaismekanismit pitävät osaltaan inflaatiopaineita yllä pidempään arviointijakson toisena ja kolmantena vuonna. Ilman näitä tekijöitä inflaatio nopeutuisi vähemmän sekä aluksi – heikomman välittymisen vuoksi – että myöhempinä vuosina, sillä energiahintojen laskuun liittyvät vertailuajankohdan vaikutukset hidastaisivat inflaatiota nopeammin. Sitä vastoin voimakas elintarvikehintojen nousu sekä välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset lisäävät energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation nousupaineita ja nopeuttavat kokonaisinflaatiota pitkäkestoisemmin, myös palkkojen kasvun hidastumisen vuoksi.^[19] Reaalitalouden puolella voimakkaampi välittyminen hidastaa aluksi BKT:n kasvua enemmän, kun energian ja elintarvikkeiden hinnannousu vähentää kotitalouksien reaalituloja ja heikentää kulutusta osittain työttömyyden kasvun välityksellä. Myöhempinä vuosina palkkojen voimakkaampi kasvu kuitenkin tukisi jossain määrin kotitalouksien tuloja ja kulutusta lieventäen BKT:n kasvuun kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi korkeammat inflaatio-odotukset alentaisivat reaalikorkoja, mikä tukisi myös investointeja arviointijakson myöhempinä vuosina.

3.5 Skenaarioanalyysin rajoitukset

Skenaarioanalyyseihin ei sisälly raha- tai finanssipoliittisia toimia, joilla lievennettäisiin inflaatiovaikutuksia, eikä muita kanavia, jotka voisivat muuttaa makrotaloudellisia vaikutuksia. Aiempien asiantuntija-arvioiden skenaarioanalyysien tapaan vaihtoehtoskenaarioissa ei oteta huomioon muita kuin perusskenaarioon sisältyviä raha- ja finanssipoliittisia toimia. Erityisesti vaikeassa skenaariossa merkittävää inflaation kiihtymistä tasoittaisivat todennäköisesti osittain rahapolitiikan kiristyminen tai finanssipoliittiset tukitoimet, joilla voitaisiin laskea energian kuluttajahintoja – kuten vuosien 2022–2023 nopean inflaation aikana. Analyyseihin ei myöskään nimenomaisesti sisällytetty seuraavia välittymiskanavia: 1) tarjontarajoitteiden aiheuttamat muun kuin energiakaupan häiriöt; 2) vaikutukset muiden raaka-aineiden kuin energian hintoihin, kuten lannoitteiden tai alumiinin hintoihin; 3) mahdolliset positiiviset vaikutukset euroalueen maiden matkailuun, joka olisi muutoin suuntautunut Lähi-itään, ja 4) mahdolliseen pakolaiskriisiin liittyvien muuttopaineiden vaikutukset.

4 Herkkyysanalyysit

4.1 Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Energiaraaka-aineiden hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat perusskenaariossa viittaavat ennakoitua merkittävästi nopeamman inflaation riskeihin etenkin lyhyellä aikavälillä. Perusskenaario perustuu kehikossa 2 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Koska energiahintoihin liittyy suurta epävarmuutta Lähi-idässä käytävän sodan vuoksi, tässä herkkyysanalyysissä tarkastellaan tavanomaisten ala- ja yläkvartiilien lisäksi myös öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisia kehitysuria, jotka on johdettu optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien 5. ja 95. prosenttipisteistä.^[20] Optioiden osoittamat todennäköisyysjakaumat viittaavat riskien voimakkaaseen painottumiseen ennakoitua korkeampien öljyn hintojen suuntaan lyhyellä aikavälillä. Taustalla on sijoittajien huoli siitä, että Hormuzinsalmen läpi kulkevat öljyvirrat, joiden osuus maailman tarjonnasta on noin 20 % ja joihin on jo kohdistunut kuljetushäiriöitä, saattavat estyä pidemmäksi aikaa ja mahdollisuudet niiden uudelleenreitittämiseen lyhyellä aikavälillä ovat rajalliset (ks. kuvio 16). Tällaisessa tilanteessa öljyntuotantoa saatetaan lopulta vähentää liian pienen varastointikapasiteetin vuoksi. Lisäksi markkinaosapuolet ovat huolissaan siitä, että sotilaalliset iskut saattavat vahingoittaa alueellista öljyntuotantokapasiteettia ja aiheuttaa siten pitkäkestoisempia vaikutuksia. Pitemmän aikavälin tarkastelussa riskit ovat sitä vastoin edelleen hieman tasapainoisemmat, mikä viitannee siihen, että sijoittajat odottavat konfliktin pysyvän kurissa. Optioiden osoittamat todennäköisyysjakaumat viittaavat myös riskien painottumiseen ennakoitua korkeampien kaasun hintojen suuntaan, sillä noin 20 % maailman nesteytetyn maakaasun virroista kulkee Hormuzinsalmen läpi. Perusskenaarioon verrattuna kaasun hinnannousun riskit näyttävät olevan prosentuaalisesti suurempia kuin öljyn, koska Euroopan kaasuvarastot ovat tällä hetkellä pienemmät kuin pitkään aikaan. Herkkyysanalyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä makrotalousmalleilla. Näillä malleilla saatujen tulosten keskiarvot esitetään taulukossa 6. Tulokset perustuvat asiantuntija-arvioissa käytettyihin vakiomalleihin, eikä niihin ole sisällytetty välillisiin vaikutuksiin eikä kerrannaisvaikutuksiin liittyviä tehostettuja joustoja, jotka sisältyvät osassa 3 esitettyihin Lähi-itää koskeviin skenaarioihin.

Kuvio 16

Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat

a) Öljyn hintaoletus

(Yhdysvaltain dollaria/barreli)

b) Kaasun hintaoletus

(EUR/MWh)

4.2 Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat

Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat siihen, että euro saattaa vahvistua entisestään etenkin keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsisi ennakoitua hitaamman talouskasvun ja inflaation riskejä. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssin kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä, jotka on johdettu 11.3.2026 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista, viittaavat euron kurssin lievään vahvistumiseen (ks. kuvio 17). Vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukosta 7 käy ilmi eri malleilla saatujen tulosten keskimääräinen vaikutus kokonaistuotannon kasvuun ja inflaatioon.

Kuvio 17

Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat