Tunnuslukuja

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinpäätösjulkaisua.^[1] Se sisältää tilinpäätöksen kannalta olennaista taustatietoa.^[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan politiikkatavoitteiden saavuttamista, joten sen taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös sen politiikkatoimet.

Sen vuoksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja ja niiden vaikutusta tilinpäätökseen. Siinä myös analysoidaan taseen ja tuloslaskelman keskeistä kehitystä tilikauden aikana sekä annetaan tietoa EKP:n taloudellisista resursseista. Lisäksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä ja niiden hallintaa.

1.2 Keskeiset tehtävät ja toiminnot

EKP on osa eurojärjestelmää, jonka ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. EKP hoitaa tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen^[3] sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussäännön)^[4] mukaisesti (ks. kaavio 1). EKP ei pyri tuottamaan voittoa, vaan se toimii mandaattinsa täyttämiseksi.

Eurojärjestelmässä rahapolitiikkaa toteutetaan hajautetusti, joten myös rahapoliittiset operaatiot näkyvät EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinpäätöksissä hajautusperiaatteen mukaisesti. Taulukossa 1 on yhteenveto tärkeimmistä EKP:n tehtävän mukaisista operaatioista ja toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinpäätökseen.

1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n tase kasvoi vuosina 2016–2018, kun omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP)^[5] ostettiin arvopapereita nettomääräisesti. Netto-ostot päättyivät joulukuussa 2018, ja ne aloitettiin uudestaan marraskuussa 2019. Väliaikana EKP sijoitti omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksetun pääoman uudelleen täysimääräisesti. Vuonna 2019 EKP:n tasetta siis kasvattivat pääasiassa sen valuuttavarannon markkina-arvon nousu ja liikkeessä olevien setelien kokonaisarvon nousu, ja taseen kasvu hidastui. Vuonna 2020 EKP:n neuvosto päätti kattavista rahapoliittisista toimista koronaviruspandemian (covid-19) vaikutuksen hillitsemiseksi, mikä vaikutti myös taseeseen.

Vuonna 2020 EKP:n taseen loppusumma kasvoi 112,2 miljardia euroa 569,3 miljardiin euroon. Kasvun taustalla oli lähinnä EKP:n osuus uudessa pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP)^[6] ja APP-ohjelmassa tehdyistä arvopaperiostoista. Ostot näkyivät kasvuna erässä ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit”, ja myös erä ”Eurojärjestelmän sisäiset velat” kasvoi vastaavasti, kun ostoihin liittyvät maksut selvitettiin TARGET2-tilien välityksellä. Kasvun taustalla oli myös liikkeessä olevien euroseteleiden arvon nousu.

Vuoden 2020 lopussa 61 % EKP:n taseen varoista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä euromääräisiä arvopapereita. Tase-erään sisältyvät EKP:n hallussa olevat arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa (securities markets programme, SMP; ns. velkapaperiohjelma), katettujen joukkolainojen osto-ohjelmissa, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa, julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankitut arvopaperit.

Vuonna 2020 EKP:n neuvosto teki useita päätöksiä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien ostamisesta puuttuakseen vakaviin riskeihin, joita koronaviruspandemiasta (covid-19) aiheutui rahapolitiikan välittymiselle ja euroalueen näkymille. Maaliskuussa 2020 EKP:n neuvosto päätti varata omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtäviä netto-ostoja varten kuukausittaisten 20 miljardin euron lisäksi vielä 120 miljardia euroa lisää käytettäväksi vuoden loppuun mennessä.^[7] Myöhemmin samassa kuussa EKP:n neuvosto päätti käynnistää pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP), jossa oli alun perin käytettävissä 750 miljardia euroa vuoden loppuun saakka.^[8] Pandemian edetessä EKP:n neuvosto päätti laajentaa PEPP-ohjelmaa ensin 600 miljardilla eurolla kesäkuussa 2020^[9] ja vielä 500 miljardilla eurolla joulukuussa 2020^[10] eli yhteensä 1 850 miljardiin euroon. EKP:n neuvosto myös päätti, että PEPP-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka ja joka tapauksessa niin kauan, kunnes se katsoisi koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.

EKP:n salkussa oli 349,0 miljardin euron edestä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita vuonna 2020 eli 98,6 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Tämä johtui pääosin PEPP-ohjelmassa tehdyistä ostoista (ks. kuvio 2). Velkapaperiohjelmaan sekä ensimmäiseen ja toiseen katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaan kuuluvien sijoitusten määrä supistui 1,4 miljardia euroa arvopaperien erääntymisen vuoksi.

EKP:n hallussa oli joulukuun 2020 lopussa maturiteettijakaumaltaan^[11] laaja kirjo arvopapereita, jotka oli ostettu käynnissä olevissa ohjelmissa eli APP- ja PEPP-ohjelmissa rahapolitiikan harjoittamista varten (ks. kuvio 3).

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisistä nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä ja Kiinan renminbeistä. Valuuttavarannon yhteenlaskettu euromääräinen arvo pysyi käytännössä ennallaan ja oli 75,8 miljardia euroa vuonna 2020.

EKP:n kultavarannon unssimäärä pysyi ennallaan vuonna 2020, mutta kullan ja kultasaamisten euromääräinen arvo nousi 3,1 miljardia euroa eli 25,1 miljardiin euroon kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi (ks. kuvio 4). Kullan arvonmuutostilien saldo suureni saman verran (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräisten valuuttavarantojen^[12] euromääräinen nettoarvo pieneni 3,0 miljardia euroa 50,1 miljardiin euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollari heikkeni euroon nähden (ks. kuvio 5). Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen myötä myös EKP:n arvonmuutostilien saldot pienenivät (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n valuuttavaranto koostui edelleen valtaosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus koko varannosta oli vuoden 2020 lopussa noin 76 %.

EKP:n valuuttavarantosalkun sijoitusten hallinnassa on kolme vaihetta. Ensiksi EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun, minkä jälkeen EKP:n salkunhoitajat määrittävät EKP:n johtokunnan hyväksyttäväksi taktisen normisalkun. Sijoitusoperaatiot suoritetaan kansallisissa keskuspankeissa päivittäin.

EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan pääasiassa arvopapereihin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidetään sekkitileillä (ks. kuvio 6). Valuuttavarantosalkun arvopaperit arvostetaan tilinpäätöksessä vuoden lopun markkinahintaan.

EKP pitää hallussaan valuuttavarantoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. Tältä pohjalta määräytyvät myös valuuttavarantosalkun hoidon yleiset tavoitteet, jotka ovat (tärkeysjärjestyksessä) likvidiys, turvallisuus ja tuotto ja joiden nojalla salkku sisältää pääasiassa lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 7).

Vuonna 2020 EKP:n omien varojen sijoitussalkun arvo nousi 0,1 miljardia eli 20,7 miljardiin euroon pääasiassa korkotuottojen uudelleensijoitusten ja salkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvon nousun vuoksi (ks. kuvio 8). Salkku sisältää pääasiassa euromääräisiä arvopapereita, jotka arvostetaan vuoden lopun markkinahintaan. Vuonna 2020 salkun sijoituksista 73 % oli valtion velkapapereita.

Omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu pääasiassa EKP:n taloudellisia resursseja eli sen maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Salkun arvo ei välttämättä vastaa edellä mainittuja resursseja, sillä tuotot sijoitetaan uudelleen ja arvopaperit arvostetaan markkinahintaan. Salkun tarkoituksena on tuottaa EKP:lle tuottoja niiden toimintakulujen kattamiseksi, jotka eivät liity sen valvontatehtäviin.^[13] Varat on sijoitettu euromääräisiin arvopapereihin riskienhallintajärjestelmän limiittejä noudattaen, minkä vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 9).

Vuoden 2020 lopussa euromääräisten liikkeessä olevien setelien kokonaisarvo oli €1 434,5 miljardia euroa eli 11 % suurempi kuin vuoden 2019 lopussa. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 % eli vuoden 2020 lopussa sen osuus oli 114,8 miljardia euroa. EKP ei itse laske liikkeeseen seteleitä, vaan sillä on euroalueen kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden arvo vastaa liikkeessä olevien euroseteleiden arvoa.

EKP:n eurojärjestelmän sisäiset velat, jotka muodostuvat pääasiassa euroalueen keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvästä nettopositiosta EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvista veloista euroalueen kansallisille keskuspankeille, kasvoivat 103,8 miljardia euroa eli 378,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Eurojärjestelmän sisäisten velkojen kasvuun vuonna 2020, kuten jo niiden kehitykseen vuosina 2016–2019, vaikuttivat pääasiassa TARGET2-järjestelmään liittyvä nettovelka, sillä EKP:n rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien netto-ostoihin liittyvät maksut selvitetään TARGET2-tilien välityksellä (ks. kuvio 10).

1.3.2 Taloudelliset resurssit

EKP:n taloudellisiin resursseihin luetaan EKP:n pääoma, varaus taloudellisia riskejä varten, arvonmuutostilit sekä tilikauden voitto. Taloudelliset resurssit sijoitetaan omaisuuseriin, joista kertyy tuottoja, ja/tai niillä katetaan suoraan taloudellisista riskeistä aiheutuvia tappioita. Vuoden 2020 lopussa EKP:n taloudellisten resurssien kokonaismäärä oli 46,2 miljardia euroa eli 1,5 miljardia euroa pienempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 11). Muutos johtui arvonmuutostilien saldojen pienenemisestä euron dollarikurssin vahvistumisen vuoksi sekä pienemmästä voitosta vuonna 2020.

Kullasta, valuuttamääräisistä eristä ja markkinahintaan arvostettavista arvopapereista kertyneitä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan kattaa hinta- ja/tai valuuttakurssikehitykseen liittyviä tappioita. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokykyä. Vuoden 2020 lopussa kullan, valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden arvonmuutostilien^[14] saldo oli 29,3 miljardia euroa eli 0,9 miljardia euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Valuuttamääräisten erien arvonmuutostilien saldon pieneneminen johtui pääasiassa euron vahvistumisesta Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin nähden (ks. kuvio 12). Kullan arvonmuutostilin saldo taas kasvoi kullan markkinahinnan nousun myötä.

Euroalueen maiden ja euroalueeseen kuulumattomien EU-maiden kansallisten keskuspankkien maksaman EKP:n pääoman määrä oli vuoden 2020 lopussa edelleen 7,7 miljardia euroa, sillä muut kansalliset keskuspankit kattoivat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden (58 miljoonaa euroa) sen lähdettyä Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ). EKP:n maksettu pääoma kasvaa 8,9 miljardiin euroon vuonna 2022, sillä euroalueen kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n merkitystä pääomasta kasvoivat Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä ja ne maksavat pääomaosuutensa kokonaisuudessaan kahdessa noin 0,6 miljardin euron erässä vuosina 2021 ja 2022.^[15]

Taloudellisten riskiensä vuoksi (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”) EKP:llä on varaus taloudellisia riskejä varten. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksessa otetaan huomioon muun muassa hallussa olevien riskipitoisten omaisuuserien määrä, tulevalle vuodelle arvioitu tulos sekä arvio riskeistä. Varauksessa taloudellisia riskejä varten ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta.

Kansallisten keskuspankkien pääomaosuudet muuttuivat Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä. EKP:n pääomaa koskevien EKP:n neuvoston päätösten myötä euroalueen kansalliset keskuspankit maksoivat lisää pääomaa 48 miljoonaa euroa vuonna 2020, jolloin myös taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen enimmäismäärä kasvoi vastaavasti. Vuosittaisen riskiarvion perusteella EKP:n neuvosto päätti siirtää 48 miljoonaa euroa EKP:n varaukseen taloudellisia riskejä varten ja kasvattaa sen siten sallittuun 7,6 miljardiin euroon.

EKP:n saamisista ja veloista tilikauden aikana kertyneitä voittoja voidaan käyttää saman tilikauden aikana syntyneiden mahdollisten tappioiden kattamiseen. Vuonna 2020 EKP:n voitto oli 1,6 miljardia euroa (ks. osa 1.3.3 ”Tuloslaskelma”).

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n voitto, joka oli monena vuonna kasvanut pääasiassa valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneiden korkotuottojen ansiosta, pieneni vuonna 2020 (ks. kuvio 13).

EKP:n voitto tilikaudelta 2020 oli 1 643 miljoonaa euroa (2 366 miljoonaa euroa vuonna 2019). Voitto supistui edellisvuodesta 722 miljoonaa euroa pääasiassa pienemmän korkokatteen vuoksi.

EKP:n korkokate oli 2 017 miljoonaa euroa, eli se pieneni 669 miljoonaa euroa (ks. kuvio 14). Pienenemisen taustalla oli pääasiassa valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen supistuminen. Myös rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneet korkotuotot vähenivät.

Valuuttavarannosta kertynyt korkokate pieneni 577 miljoonaa euroa 474 miljoonaan euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneet korkotuotot supistuivat. Koska etenkin lyhytaikaisten dollarimääräisten joukkolainojen tuotot supistuivat suurimman osan vuotta 2019 ja myös vuonna 2020 (ks. kuvio 15), EKP:n hallussa oli aiempaa matalatuottoisempia arvopapereita, mikä pienensi Yhdysvaltain dollarin määräisen sijoitussalkun keskituottoa edellisvuoteen verrattuna. Tällä oli kielteinen vaikutus salkusta vuonna 2020 saatuun korkotuottoon.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidetyistä arvopapereista kertyi vuonna 2020 korkokatetta 1 337 miljoonaa euroa eli 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019 (ks. kuvio 16). Tärkeimpänä syynä vähenemiseen oli velkapaperiohjelmasta sekä kahdesta ensimmäisestä katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta kertyneen korkokatteen pieneneminen 118 miljoonalla eurolla 193 miljoonaan euroon. Korkotuottojen pieneneminen johtui salkkujen kutistumisesta arvopaperien erääntymisen myötä. Korkokate pandemiaan liittyvästä osto-ohjelmasta oli 41 miljoonaa euroa negatiivinen, mikä sekin pienensi rahapolitiikan harjoittamista varten pidetyistä arvopapereista kertynyttä korkokatetta. Korkotappiot johtuivat siitä, että ostetut julkisen sektorin velkapaperit olivat keskimäärin tuotoltaan negatiivisia vuonna 2020, kun euroalueen valtioiden joukkolainat olivat matalatuottoisia (ks. kuvio 17). Korkokate omaisuuserien osto-ohjelmassa hankituista arvopapereista sen sijaan kasvoi 48 miljoonaa euroa eli 1 184 miljoonaan euroon. Korkokate kasvoi eniten julkisen sektorin velkapaperiohjelmassa, jossa aiempina vuosina hankittujen omaisuuserien jaksotettavat preemiot olivat aiempaa pienempiä.^[16]

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi vuonna 2020 noin 66 % EKP:n korkokatteesta.

Vuonna 2020 EKP:lle ei kertynyt korkotuottoa sen osuudesta liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä eikä korkokuluja kansallisten keskuspankkien sille siirtämistä valuuttavarannoista, sillä eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko oli 0 %.

Muut korkotuotot (netto) kasvoivat pääasiassa siksi, että EKP:n vastaanottamien talletusten korkotuotot suurenivat. Talletustilien saldot olivat keskimäärin aiempaa suurempia vuonna 2020, joten näiden korkotuottojen kasvulla oli suurempi vaikutus kuin omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen supistumisella euroalueen alhaisen korkotason vuoksi (ks. kuvio 17).

Rahoituskate kasvoi edellisvuodesta 139 miljoonaa euroa ja oli 316 miljoonaa euroa voitollinen (ks. kuvio 18). Syynä oli pääasiassa se, että hintojen muutoksista realisoitui edellisvuotista suuremmat voitot.

Hintojen muutoksista aiheutuneiden realisoituneiden nettovoittojen kasvu selittyi lähinnä edellisvuotta suuremmilla Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien myynnistä saaduilla voitoilla. Näiden arvopapereiden markkinahinta nousi dollarimääräisten joukkolainojen tuottojen supistuessa vuoden aikana.

Lisäksi EKP:n varaukseen taloudellisia riskejä varten siirrettiin 48 miljoonaa euroa 31.12.2020. Vuosittaisen riskiarvion perusteella EKP:n neuvosto päätti kasvattaa taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen 7 584 miljoonaan euroon. Siirron jälkeen varauksen koko oli suurin sallittu eli yhtä suuri kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta. Vuonna 2019 varauksesta oli vapautettu 84 miljoonaa euroa, jotta se ei ylittäisi enimmäismäärää (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) kasvoivat 43 miljoonaa euroa 1 199 miljoonaan euroon (ks. kuvio 19). Toimintakulujen kasvu johtui pääasiassa siitä, että henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. EKP:n palkkalistoilla oli keskimäärin enemmän työntekijöitä, etenkin pankkivalvonnassa, ja työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet kasvoivat lähinnä siksi, että vuoden 2020 lopun vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa käytettiin alempaa diskonttauskorkoa. Etenkin valvontatehtäviin liittyvät toimintakulut pienenivät pääasiassa siksi, että konsulttikulut supistuivat sisäisten mallien erityisarvioinnin päätyttyä. Myös virkamatkakulut pienenivät, sillä koronaviruspandemian (covid-19) vuoksi pankeissa suoritettavia valvontatehtäviä karsittiin huomattavasti. Etätyö kasvatti kuitenkin IT-palvelujen kysyntää merkittävästi vuonna 2020, joten tietotekniikkaan liittyvien kulujen kasvu kumosi osittain valvontatehtäviin liittyvien säästöjen vaikutuksen.

Valvontatehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvat valvontamaksut vuodelta 2020 olivat 535 miljoonaa euroa.^[17]

1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on välttämätön osa EKP:n toimintaa. EKP:llä onkin käytössä tehokkaat menetelmät, prosessit ja järjestelmät jatkuvaa riskien määrittämistä ja arviointia, riskistrategian ja -linjausten tarkastelua, riskien vähentämistä sekä niiden seurantaa ja raportointia varten.

Seuraavassa käydään läpi riskejä, niiden lähteitä sekä niiden hallinnassa käytettyjä järjestelyjä.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että EKP on suojattu riittävän hyvin niiltä taloudellisilta riskeiltä, joille se altistuu. Eurojärjestelmän suojaamisessa riskeiltä päätöksentekoelimiä avustaa eurojärjestelmän keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea, joka osallistuu eurojärjestelmän taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, mittaamiseen ja raportointiin sekä määrittelee käytettävät menetelmät ja järjestelmät ja huolehtii niiden arvioinnista.

EKP:n perustehtävien hoitoon liittyvistä sijoituksista syntyy taloudellisia riskejä. Riskejä hallitaan ja rajoitetaan erityyppisissä operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisiin rahapoliittisiin tavoitteisiin tai sijoitustavoitteisiin salkkujen avulla pyritään ja millaisia riskejä omaisuuseriin liittyy.

EKP:n asiantuntijat ovat kehittäneet riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmiä, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa käytettävien mallien taustalla olevat käsitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat toimialalla vallitsevaan käytäntöön ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina käytetään tavallisesti ES-lukua (expected shortfall) eli riskitapahtuman keskimääräistä tappiota^[18], joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin EKP:n arvonmuutostilien saldot katsotaan sovellettavien tilinpäätössääntöjen mukaisesti puskuriksi riskiestimaattien laskennassa, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin arvonmuutostilejä ei oteta huomioon riskien laskennassa. Jotta EKP:llä olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava käsitys riskeistä, se käyttää lisäksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se myös toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestejä ja arvioi pitkän aikavälin riski- ja tuottoennusteita.^[19]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski kasvoi vuonna 2020. EKP:n kaikkien sijoitussalkkujen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli 12,8 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Kirjanpidollisesti (arvonmuutostilit huomioiden) laskettu taloudellinen riski oli siis 4,6 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 20). Riskin suureneminen johtui pääasiassa netto-ostoista pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa ja omaisuuserien osto-ohjelmassa.

EKP:lle aiheutuu luottoriskejä rahapolitiikkaan liittyvistä sijoituksista, euromääräisestä omien varojen sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niitä ei myydä, niihin ei liity luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riskiä. Niihin kuitenkin liittyy velallisen maksukyvyttömyyden riski. Euromääräisiin omiin varoihin ja valuuttavarantoihin liittyy markkinahintaan arvostamisen vuoksi lähtökohtaisesti luottoluokituksen heikkenemisen riski ja maksukyvyttömyysriski. Luottoriski on kasvanut edellisvuodesta, kun EKP:n tase on kasvanut omaisuuserien osto-ohjelmassa ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehtyjen arvopaperiostojen myötä.

Luottoriskiä pienennetään pääasiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence ‑arviointien sekä salkkukohtaisten limiittien avulla.

Valuuttakurssiriskejä ja raaka-aineriskejä aiheutuu EKP:n valuutta- ja kultavarannoista. Valuuttakurssiriski kasvoi edellisvuotisesta, sillä valuuttakurssien epäedullista kehitystä vastaan puskureina toimivien arvonmuutostilien saldot pienenivät.

EKP ei käytä suojausta valuutta- ja raaka-aineriskejä vastaan, sillä kulta- ja valuuttavarannoilla on valuuttapoliittista merkitystä. Sitä vastoin riskejä pienennetään arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

EKP:n valuuttavaranto ja euromääräiset omat varat sijoitetaan pääsiassa kiinteätuottoisiin arvopapereihin, ja niihin liittyy markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski. EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan lähinnä verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 7 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleensä pidempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 9 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski kasvoi hieman vuodesta 2019 markkinaolojen kehityksen myötä.

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien käyttö pienentää markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriskiä.

Lisäksi EKP altistuu saamisten ja velkojen korkoepäsuhdasta johtuvalle korkoriskille, mikä vaikuttaa sen korkokatteeseen. Riski ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti saamisten ja velkojen välisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Tilannetta seurataan arvioimalla EKP:n kannattavuuden kehitystä ennakoivasti. Arvion perusteella EKP:lle kertyy korkokatetta myös tulevina vuosina.

Korkoepäsuhdasta aiheutuvaa riskiä hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sitä hillitsee myös se, että EKP:llä on taseessaan korottomia velkoja.

1.4.2 Operatiiviset riskit

EKP:ssä johtokunta vastaa operatiivisten riskien^[20] hallintaperiaatteista ja ‑järjestelyistä ja vahvistaa ne. Se myös valvoo operatiivisten riskien hallintaa, ja tässä tehtävässä sitä avustaa operatiivisten riskien komitea. Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinteästi EKP:n hallintorakenteisiin^[21] ja johtamisprosesseihin.

Operatiivisten riskien hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa varmistamaan, että EKP pystyy suorittamaan tehtävänsä ja saavuttamaan tavoitteensa, sekä suojata EKP:n mainetta ja omaisuutta menetyksiltä, väärinkäytöltä ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintajärjestelyjen mukaan kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiensä ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sekä niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa määritellään riskien käsittelystrategiat ja hyväksyntämenettelyt. Periaatteissa sovelletut viisiasteiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todennäköisyysasteikkoihin (joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia kriteereitä).

EKP:n toimintaympäristön riskit käyvät yhä monimuotoisemmiksi, ja sen päivittäiseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskejä. Niistä EKP:n kannalta merkittävimpiä ovat ihmisten toiminnasta, tietojärjestelmistä, prosesseista ja ulkopuolisista tavarantoimittajista ja palveluntarjoajista aiheutuvat riskit, jotka eivät ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiensä jatkuvaa ja tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sisällytetään myös päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi EKP on pyrkinyt parantamaan häiriönsietokykyään ja laatinut varautumissuunnitelmat häiriötilanteita ja kriisejä varten, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa olosuhteissa (kuten esimerkiksi koronaviruspandemian yhteydessä).

1.4.3 Toimintatapariski

EKP:n riskienhallinnan keskeiseksi osaksi on perustettu oma compliance- ja hallintotapayksikkö, joka vahvistaa EKP:n hallintojärjestelyjä ja valvoo toimintatapariskiä^[22] EKP:ssä. Sen tehtävänä on avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisten toimintatapojen noudattamista ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta entisestään. EKP:n eettinen komitea neuvoo EKP:n ylintä johtoa luotettavuutta ja toimintatapoja koskevissa kysymyksissä ja tukee EKP:n neuvostoa niihin liittyvien riskien hallinnassa korkeimmalla tasolla asianmukaisesti ja johdonmukaisesti.

2 EKP:n tilinpäätös

2.1 Tase 31.12.2020

2.2 Tuloslaskelma vuodelta 2020

Frankfurt am Main, 9.2.2021
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
Pääjohtaja

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia periaatteita.^[23] EKP:n neuvosto katsoo, että näiden periaatteiden mukainen tilinpäätös antaa riittävät tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöksessä on noudatettu seuraavia kirjanpitoperiaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Saamiset ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet EKP:lle ja jos saamisen hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusomaisuuteen ja -velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä.

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liiketoimet (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä, ja nettomyynneistä realisoitunut tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja -velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon päivittäin.

Kulta ja valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset saamiset ja velat on tilinpäätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tuotot ja kulut on muunnettu euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien arvostus on tehty valuuttakohtaisesti.

Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta.

Kulta on arvostettu tasepäivän markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot on käsitelty yhtenä eränä. Kulta on arvostettu kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka on johdettu vuoden 2020 arvostuksessa euron dollarikurssista 31.12.2020.

Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto- oikeuden arvo on viiden tärkeimmän valuutan (Yhdysvaltain dollari, euro, Kiinan renminbi, Japanin jeni ja Englannin punta) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa käytettiin niiden eurokurssia 31.12.2020.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit on arvostettu jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit) ja vastaavat saamiset on arvostettu arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivän markkinoiden keskihinnan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrän perusteella. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei ole arvostettu erikseen. Vuoden 2020 arvostuksessa on käytetty markkinoiden keskihintaa 30.12.2020. Epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja, on arvostettu hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.^[24] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä johtuneet realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tällaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne vuoden lopussa ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kertyneet arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Kun erästä kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin vuoden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattavat realisoitumattomat tappiot koronvaihtosopimuksista, joita ei ole selvitetty keskusvastapuolen välityksellä, jaksotetaan seuraaville vuosille.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvo alkaa nousta ja arvonnousu voidaan yhdistää johonkin arvon alentumisen kirjaamisen jälkeiseen selkeään tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyvät preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle jäljellä olevalle juoksuajalle.

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai luotto-operaatioita vakuutta vastaan.

Reposopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Reposopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina. Reposopimuksilla myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa.

Käänteisellä reposopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Käänteiset reposopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n hallussa oleviin arvopapereihin.

Ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamiin palveluihin liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana eikä käteistä sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset erät

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten ja keskusvastapuolen välityksellä selvitettävien koronvaihtosopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Arvopaperien termiinikauppojen ja muuten kuin keskusvastapuolen välityksellä selvitettävien koronvaihtosopimusten arvostus EKP:ssä perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja ‑korkoja sekä diskonttaustekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Saamiset ja velat tulee päivittää, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinpäätöksen EKP:n neuvoston hyväksyttäväksi, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä.

Sellaiset merkittävät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, jotka eivät vaikuta saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, esitetään taseen liitetiedoissa.

EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset

EKPJ:n sisäisiä saamisia ja velkoja aiheutuu pääasiassa EU-maasta toiseen suoritettavista euromääräisistä maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksujen alullepanijat ovat useimmiten yksityisen sektorin toimijoita (luottolaitoksia, yrityksiä ja yksityishenkilöitä), ja katteensiirto suoritetaan TARGET2-järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä. Maksuista syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä TARGET2-tileillä. Nämä kahdenväliset saamiset ja velat nettoutetaan päivittäin niin, että EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. Tämän jälkeen kullekin kansalliselle keskuspankille jää vain nettopositio EKP:hen nähden. Kahdenvälisiin nettopositioihin vaikuttavat myös EKP:n omat TARGET2-järjestelmän välityksellä suoritetut maksut. Nämä EKP:n kirjanpidossa olevat positiot muodostavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamisen tai -velan Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) nähden. TARGET2-järjestelmään liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle sekä muut eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset ja velat (kuten EKP:n ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana erässä ”Muut saamiset/velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien TARGET2-järjestelmään osallistumiseen^[25] liittyvät saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään erässä ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä, esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Eurojärjestelmään liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet eurojärjestelmän sisäiset velat ovat euromääräisiä, ja ne esitetään erässä ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

Käyttöomaisuus

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n päärakennus arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n päärakennukseen liittyvät kustannukset kirjataan taseeseen kunkin käyttöomaisuuserän alle, ja omaisuuserät poistetaan niiden arvioidun käyttöajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään käyttöomaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, että poistojen kirjaus alkaa omaisuuden käyttöönottoa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Arvioidut käyttöajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, että siinä otetaan huomioon tämän käyttöomaisuuden taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa päärakennuksestaan sekä toimistorakennuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä (ks. ”Vuokrasopimukset”) vuosittain arvonalentumistestin. Jos arvonalentumistestissä jokin tapahtuma viittaa siihen, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut, laaditaan arvio rakennuksesta kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto).

Käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Aktivointikriteerien mukainen rakenteilla tai valmisteilla oleva käyttöomaisuus kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus” ja siirretään muihin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuus on käytettävissä.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joihin sisältyy aineellinen hyödyke, siihen liittyvä käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokranmaksuvelvoite, kirjataan taseeseen vuokrauksen alkamispäivänä vastaavaa-puolen erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” ja vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Jos aktivointikriteerit täyttyvät mutta vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä on vielä rakennus- tai muutosvaiheessa, ennen vuokrasopimuksen alkamispäivää aiheutuneet kustannukset kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”. Vuokrasopimuksiin liittyvä käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokranmaksuvelvoite kirjataan asiaankuuluviin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuuserä on käytettävissä (vuokrasopimuksen alkamispäivä).

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintahintaan poistot vähennettyinä. Toimistorakennuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta käsitellään kohdassa ”Käyttöomaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään vuokra-ajan alusta aina käyttöoikeusomistuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokra-ajan päättymiseen sen mukaan, kumpi niistä on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lisäluoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkokulut sisällytetään tuloslaskelman erään ”Muut korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehdään myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Enintään vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin käyttöomaisuuden kirjaamisessa.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

EKP:llä on työntekijöilleen, johtokuntansa jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille omat etuuspohjaiset järjestelyt.

Työntekijöiden eläkejärjestelmän varat on sijoitettu pitkän koron etuusrahastoon. Eläkejärjestelmän etuuspohjainen osa muodostuu EKP:n ja työntekijöiden maksamista pakollisista eläkemaksuista. Järjestelmässä on lisäksi maksuperusteinen osa, jossa työntekijät voivat kerätä lisäeläkettä maksamalla vapaaehtoisia eläkemaksuja.^[26] Lisäeläke määräytyy maksettujen vapaaehtoisten eläkemaksujen ja niiden sijoittamisesta kertyneiden tuottojen perusteella.

EKP:n johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevat järjestelyt ovat rahastoimattomia. Työntekijöitä koskevista järjestelyistä rahastoimattomia ovat järjestelyt, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia.

Etuuspohjainen nettovelka
Etuuspohjaisista järjestelyistä sekä muista pitkäaikaisetuuksista ja työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Muut velat” etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä järjestelyssä kyseisen velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuuspohjaisen velvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla odotettavissa olevat vastaiset kassavirrat. Diskonttauskoron määrityksessä käytetään luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseistä velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tasepäivänä.

Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperäisistä tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista olettamuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa olettamuksissa.

Etuuspohjaiset nettomenot
Etuuspohjaiset nettomenot eritellään tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen erään ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät:

1. tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista
2. aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot järjestelyn muutoksesta johtuvista etuuksista
3. etuuspohjaisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorko
4. muiden pitkäaikaisetuuksien ja mahdollisten työsuhteen päättämiseen liittyvien pitkäaikaisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kokonaisuudessaan.

Erään ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät:

1. etuuspohjaiseen velvoitteeseen liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2. etuuspohjaisen järjestelyn varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä
3. omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muutokset lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä.

Tilinpäätökseen kirjattava vastuu määritetään riippumattomien aktuaarien vuosittain suorittaman arvion perusteella.

Liikkeessä olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä.^[27] Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti.^[28]

EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään ”Liikkeessä olevat setelit”. EKP:llä on tätä osuutta vastaava määrä saamisia kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset^[29] esitetään ”Eurojärjestelmän sisäiset saamiset” -erän alaerässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset”). Näille saamisille kertyvät korkotuotot esitetään tuloslaskelman erässä ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”.

Ennakkovoitonjako

Euroalueen kansallisille keskuspankeille jaetaan seuraavan vuoden tammikuussa ennakkovoitonjakona määrä, joka vastaa EKP:n liikkeeseen lasketuista euroseteleistä sekä a) velkapaperiohjelmassa (SMP), b) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP 3), c) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), d) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja e) pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) ostetuista arvopapereista saamaa yhteenlaskettua tuloa, ellei EKP:n neuvosto päätä toisin.^[30] Määrä jaetaan kokonaisuudessaan, ellei se ole suurempi kuin EKP:n kyseisen vuoden nettovoitto ja ellei EKP:n neuvosto päätä siirtää varoja taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen. EKP:n neuvosto voi myös päättää, että euroseteleiden liikkeeseenlaskuun ja käsittelyyn liittyvät kulut vähennetään liikkeessä olevista euroseteleistä saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Luokitusten muutokset

EKP voi EKPJ:n perussäännön artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten verojen ja maksujen välittäjänä. Tällöin EKP ottaa Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismista (EVM) vastaan talletuksia, jotka esitettiin vuoden 2019 tilinpäätöksessä erässä ”Muut velat”. Eurostat on tarkistanut näiden laitosten tilastoluokitusta ja siirtänyt ne 1.7.2020 luokasta ”Muut rahoituksenvälittäjät” luokkaan ”Julkisyhteisösektori”^[31]. Kyseisiin laitoksiin liittyvät rahamäärät ajalta 1.7.2020 lähtien esitetään siis erässä ”Julkisyhteisöt”.

Vuoden 2019 vertailulukuja on muutettu seuraavasti:

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

EKP:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät muuttuneet vuonna 2020.

Muut seikat

EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto on hyväksynyt Baker Tilly GmbH & Co.KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (Düsseldorf, Saksa) nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2022 loppuun saakka. Nimitystä voidaan pidentää enintään kahden tilikauden verran.

2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 EKP:llä oli hallussaan 16 229 522 unssia^[32] kultaa. Määrä oli sama kuin vuoden 2019 lopussa, sillä EKP ei toteuttanut kultavaranto-operaatioita vuonna 2020. Kultavarannon markkina-arvo oli 25 056 miljoonaa euroa (21 976 miljoonaa euroa vuonna 2019). Euroarvon nousu johtui kullan euromääräisen markkinahinnan noususta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät” ja liitetietojen kohta 15, ”Arvonmuutostilit”).

Kohta 2 – Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Tässä tase-erässä ovat EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Saamiset olivat suuruudeltaan 680 miljoonaa euroa 31.12.2020 (710 miljoonaa euroa vuonna 2019). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen kaksisuuntaiseen erityisten nosto-oikeuksien osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:n hallussa olevien erityisten nosto-oikeuksien euroarvon lasku johtui erityisten nosto-oikeuksien eurokurssin laskusta vuonna 2020.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot sekä Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräiset arvopaperisijoitukset.

Näiden erien kokonaisarvon lasku vuonna 2020 johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikkenemisestä suhteessa euroon.

EKP:n nettovaluuttavarannot^[33] 31.12.2020 valuutoittain:

Vuoden 2020 aikana ei toteutettu valuuttamarkkinainterventioita.

Kohta 3 – Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Kohta 3.1 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

Vuoden 2020 lopussa tämä erä koostui eurojärjestelmän ja euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien välisiin likviditeettisopimusjärjestelyihin liittyvästä 1 830 miljoonan euron saamisesta. Järjestelyjen avulla eurojärjestelmä tarjoaa euromääräistä likviditeettiä euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille hyväksyttäviä vakuuksia vastaan^[34] markkinoiden toiminnan häiriytyessä. Niillä siis vähennetään riskiä, että häiriöt leviäisivät euroalueen maiden rahoitusmarkkinoille ja talouksiin.

Kohta 4 – Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Erä koostui 31.12.2020 euroalueella olevien sekkitilien saldoista, joiden kokonaismäärä oli 81 miljoonaa euroa (109 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Kohta 5 – Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Kohta 5.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Erään sisältyivät 31.12.2020 EKP:n osana kolmea katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP 1–3), velkapaperiohjelmaa (SMP), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) hankkimat arvopaperit.

Vuonna 2020 eurojärjestelmä jatkoi omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP)^[35] arvopaperien nettomääräisiä ostoja keskimäärin 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. Maaliskuussa 2020 EKP:n neuvosto päätti varata netto-ostoja varten 120 miljardia euroa lisää käytettäväksi vuoden loppuun mennessä. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Myös pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Eurojärjestelmä käynnisti maaliskuussa 2020 lisäksi pandemiaan liittyvän tilapäisen osto-ohjelman (pandemic emergency purchase programme, PEPP)^[36], johon varattiin alun perin 750 miljardia euroa. Ohjelman avulla kevennetään rahapolitiikan linjaa ja puututaan koronaviruspandemiasta (covid-19) aiheutuviin vakaviin riskeihin. Erityisesti halutaan suojata rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa ja euroalueen talousnäkymiä. Ohjelmassa ostetaan kaikkia APP-ohjelmaan^[37] hyväksyttyjä omaisuuslajeja, ja ostojen oli alun perin määrä jatkua vuoden 2020 loppuun saakka. EKP:n neuvosto laajensi PEPP-ohjelmaa ensin 600 miljardilla eurolla kesäkuussa 2020 ja vielä 500 miljardilla eurolla joulukuussa 2020 yhteensä 1 850 miljardiin euroon. Netto-ostoja päätettiin jatkaa vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun ja joka tapauksessa niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. Lisäksi EKP:n neuvosto aikoo sijoittaa PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleen ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Alla on esitetty EKP:n hallussa olevien arvopaperien jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo^[38], jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

Arvopaperien erääntymiset alensivat ensimmäisessä ja toisessa CBPP-ohjelmassa sekä SMP-ohjelmassa hankittujen salkkujen jaksotettuun hankintamenoon perustuvaa arvoa.

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti.

Vuosittain tehdään vuoden lopun tietoihin perustuvat arvonalentumistestit, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2020.

Kohta 6 – Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

Kohta 6.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

Erä sisältää ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”). Erä oli 31.12.2020 suuruudeltaan 114 761 miljoonaa euroa (103 420 miljoonaa euroa vuonna 2019). Erälle lasketaan päivittäin korkoa, joka perustuu viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon^[39] (ks. liitetietojen kohta 23.2, ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”).

Kohta 7 – Muut saamiset

Kohta 7.1 – Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuteen sisältyivät 31.12.2020 seuraavat erät:

EKP:n päärakennuksesta ja rakennuksiin liittyvistä käyttöoikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 7.2 – Muut rahoitusvarat

Omien varojen sijoitussalkkuun sisältyy pääasiassa EKP:n taloudellisten resurssien eli sen maksetun pääoman sekä rahastoihin ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyvien varojen sijoituksia. Siihen sisältyy myös 3 211 Kansainvälisen järjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintamenoon (42 miljoonaa euroa), ja euromääräisiä sekkitilitalletuksia.

Muihin rahoitusvaroihin kuuluvat seuraavat erät:

Erän nettomääräinen kasvu vuonna 2020 johtui pääasiassa EKP:n omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen uudelleensijoituksista ja salkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvon noususta.

Kohta 7.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Tämä erä koostuu 31.12.2020 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimukset”), joita oli yhteensä 388 miljoonan euron edestä (619 miljoonaa euroa vuonna 2019). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euroarvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 7.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Erän suuruus oli vuoden 2020 lopussa 3 390 miljoonaa euroa (2 572 miljoonaa euroa vuonna 2019). Siihen sisältyi lähinnä arvopapereista kertyneitä korkosaamisia (ml. hankinnan yhteydessä maksetut korot), joiden arvo oli 2 757 miljoonaa euroa (2 431 miljoonaa euroa vuonna 2019; ks. liitetietojen kohta 2.2, ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”, kohta 5, ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”, sekä kohta 7.2, ”Muut rahoitusvarat”).

Erään sisältyi myös 514 miljoonaa euroa valvontamaksusaatavia valvontamaksukaudelta 2020. Ne peritään vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Vuoden 2020 valvontamaksuista alkaen laskutus suoritetaan jälkikäteen todellisten kustannusten perusteella.^[40] Vuonna 2020 valvontamaksujen määrässä otettiin kuitenkin vielä huomioon edelliseltä maksukaudelta siirretty ylijäämä (ks. liitetietojen kohta 26 ”Maksukate”).

Erään kirjataan myös eurojärjestelmän yhteisistä hankkeista kertyneitä tuottoja (ks. liitetietojen kohta 28, ”Muut tuotot”), maksettuja ennakoita ja muista rahoitusvaroista ja -veloista kertyneitä korkotuottoja.

Kohta 7.5 – Sekalaiset erät

Erä oli vuoden 2020 lopussa 1 970 miljoonaa euroa (2 221 miljoonaa euroa vuonna 2019), ja se koostui pääasiassa EKP:n ennakkovoitonjaosta johtuvista saamisista, jotka olivat 1 260 miljoonaa euroa (1 431 miljoonaa euroa vuonna 2019) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Ennakkovoitonjako” sekä liitetietojen kohta 12.2, ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”).

Lisäksi erään sisältyi 692 miljoonan euron arvosta (757 miljoonan euron arvosta vuonna 2019) vuoden 2020 lopussa avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimuksiin liittyviä saamisia, jotka aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Kohta 8 – Liikkeessä olevat setelit

Erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevista euroseteleistä. EKP:n osuus oli 31.12.2020 arvoltaan yhteensä 114 761 miljoonaa euroa (103 420 miljoonaa euroa vuonna 2019) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Kohta 9 – Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Eurojärjestelmän keskuspankit antavat julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa ostamiaan arvopapereita lainaan. Ne voivat hyväksyä lainausoperaatioissa myös käteisvakuuksia, ilman että käteistä tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainauksesta huolehtii ulkopuolinen varainhoitaja. Sama koskee PEPP-ohjelmassa hankittuja julkisen sektorin velkapapereita.

Tällaisten euroalueen luottolaitosten kanssa käteisvakuuksia vastaan suoritettujen lainaustapahtumien arvo oli 2 559 miljoonaa euroa 31.12.2020 (1 325 miljoonaa euroa vuonna 2019). Koska lainaustapahtumissa vakuudeksi saatu ja TARGET2-tileille siirretty käteinen oli vuoden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainaustapahtumat kirjattiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot”).^[41]

Kohta 10 – Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Kohta 10.1 – Julkisyhteisöt

Erä oli vuoden 2020 lopussa suuruudeltaan 10 012 miljoonaa euroa (18 198 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja sisälsi Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) talletuksia (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Luokitusten muutokset”).

Kohta 10.2 – Muut velat

Erä oli 31.12.2020 suuruudeltaan 3 688 miljoonaa euroa (2 268 miljoonaa euroa vuonna 2019). Erään sisältyy talletuksia ja maksuja, joita EURO1- ja RT1-järjestelmien^[42] osallistujat ovat suorittaneet tai joita niiden puolesta on suoritettu EKP:lle ja joita käytetään vakuutena EURO1-järjestelmässä ja RT1-järjestelmässä välitettävien maksujen selvityksessä.

Kohta 11 – Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Erä oli vuoden 2020 lopussa suuruudeltaan 11 567 miljoonaa euroa (7 245 miljoonaa euroa vuonna 2019). Suurimman osuuden erästä muodostivat euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien 4 685 miljoonan euron (3 271 miljoonan euron vuonna 2019) suuruiset TARGET2-saamiset EKP:ltä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset”). Saamisten suureneminen vuonna 2020 johtui nettomaksuista tilinhaltijoilta euroalueella tilinhaltijoille euroalueen ulkopuolella. Nämä maksut selvitetään TARGET2-tilien välityksellä.

Erään sisältyy myös pysyvään valuutanvaihtojärjestelyyn liittyvä 3 457 miljoonan euron velka Federal Reserve Bank of New Yorkille (3 350 miljoonaa euroa vuonna 2019). Tässä järjestelyssä EKP saa Yhdysvaltain keskuspankilta valuutanvaihtosopimuksilla Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarimääräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti valuutanvaihtosopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin määräisiä likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Valuutanvaihtosopimuksista syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saamisia EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken. Valuutanvaihtosopimuksista johtuvat saamiset Yhdysvaltain keskuspankilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja velat näille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimukset”).

Erään sisältyy lisäksi avoinna oleviin arvopaperilainaustapahtumiin liittyvä 3 425 miljoonan euron velka (625 miljoonaa euroa vuonna 2019), joka johtuu euroalueen ulkopuolelle lainattujen, PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelmassa hankittujen julkisen sektorin velkapapereiden vakuudeksi saadun käteisen siirtämisestä TARGET2-tileille (ks. liitetietojen kohta 9 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”).

Kohta 12 – Eurojärjestelmän sisäiset velat

Kohta 12.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Erään sisältyvät eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 nojalla valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat muuttuivat hieman, kun a) euroalueen kansallisten keskuspankkien (jotka ovat siirtäneet valuuttavarantoja EKP:lle) osuus EKP:n merkitystä pääomasta suureni Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä ja b) EKP:n neuvosto päätti supistaa näiden keskuspankkien siirrettäväksi tulevaa määrää suhteessa pääomaosuuteen niin, että siirrettyjen valuuttavarantojen kokonaismäärä jää ennalleen. Euroalueen kansallisille keskuspankeille palautettiin siksi 0,2 miljoonaa euroa 1.2.2020.

EKP maksaa varoille viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa, joka lasketaan päivittäin, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. liitetietojen kohta 23.3, ”Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko”).

Kohta 12.2 – Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Vuonna 2020 erään sisältyi lähinnä TARGET2-saldoihin ja EKP:n ennakkovoitonjakoon liittyviä euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisia (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset” ja ”Ennakkovoitonjako”).

TARGET2-järjestelmään liittyvän nettovelan suureneminen johtui pääasiassa PEPP- ja APP-ohjelmissa tehdyistä netto-ostoista, joihin liittyvät maksut selvitettiin TARGET2-tilien välityksellä (ks. liitetietojen kohta 5 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”). Velkaa suurensivat vuonna 2020 lisäksi EKP:n maksujen välittäjänä vastaanottamien talletusten supistuminen (ks. liitetietojen kohta 10.1 ”Julkisyhteisöt”) ja EKP:n vuoden 2019 voitonjaon maksut. Velan kasvua jarruttivat rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneet korkotuotot sekä PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelmassa hankittujen julkisen sektorin arvopaperien lainausoperaatioissa saatujen käteisvakuuksien määrän kasvu (ks. liitetietojen kohta 9 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 11 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

TARGET2-maksuihin liittyvien positioiden (paitsi dollarimääräisiin likviditeettiä lisääviin operaatioihin liittyvistä valuutanvaihtosopimuksista aiheutuvien positioiden) korko lasketaan päivittäin viimeisimmän käytettävissä olevan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikoron perusteella.

Kohta 13 – Muut velat

Kohta 13.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Tämä erä koostuu 31.12.2020 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimukset”), joita oli yhteensä 636 miljoonan euron edestä (709 miljoonaa euroa vuonna 2019). Arvostusmuutoksia syntyi, kun sopimukset muunnettiin euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euroarvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta13.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Siirtovelat ja saadut ennakot alaerittäin 31.12.2020:

Kohta 13.3 – Sekalaiset erät

Erä oli vuoden 2020 lopussa arvoltaan 2 419 miljoonaa euroa (2 188 miljoonaa euroa vuonna 2019). Se sisälsi 507 miljoonan euron arvosta 31.12.2020 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja -termiinisopimuksiin liittyviä saldoja (662 miljoonaa euroa vuonna 2019) (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja ‑termiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyy myös 199 miljoonan euron vuokrasopimusvelka (232 miljoonaa euroa vuonna 2019) (ks. ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Vuokrasopimukset”).

Erään sisältyy lisäksi EKP:n henkilöstön ja johtokunnan jäsenten sekä EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin^[43] liittyvä etuuspohjainen nettovelka. Erään sisältyvät myös EKP:n työntekijöiden työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Tase
Taseen erään ”Sekalaiset erät” (velat) kirjattiin seuraavat määrät, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia:

Vuonna 2020 työntekijöihin liittyvän etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo oli 3 034 miljoonaa euroa (2 497 miljoonaa euroa vuonna 2019). Siinä oli mukana 364 miljoonaa euroa rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia (323 miljoonaa euroa vuonna 2019). Johtokunnan ja valvontaelimen jäseniin liittyvän etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo oli 44 miljoonaa euroa (39 miljoonaa euroa vuonna 2019). Velvoite koskee yksinomaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin käytettäviä rahastoimattomia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Arvonmuutostilit”. Vuonna 2020 uudelleen määrittämisestä johtuvia tappioita kirjattiin 1 067 miljoonaa euroa (749 miljoonaa euroa vuonna 2019; ks. liitetietojen kohta 15, ”Arvonmuutostilit”).

Etuuspohjaisen velvoitteen ja etuuspohjaisen järjestelyn varojen muutos sekä uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Etuuspohjaisen velvoitteen uudelleen määrittämisestä johtuvat tappiot olivat yhteensä 363 miljoonaa euroa vuonna 2020 pääasiassa siksi, että eläkkeiden nousuvauhdiksi oletettiin 1,7 % (1,0 % vuonna 2019). Lisäksi arvostuksessa käytetty diskonttauskorko laski entisestään ja oli 1,1 % (1,2 % vuonna 2019).

Työntekijöiden etuuspohjaisen järjestelyn varojen käypä arvo muuttui vuonna 2020 seuraavasti:

Etuuspohjaisen järjestelyn varojen uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot vuonna 2020 olivat seurausta siitä, että rahasto-osuuksille saatu tosiasiallinen tuotto oli suurempi kuin diskonttauskoron perusteella oli oletettu.

Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot/tappiot muuttuivat vuonna 2020 seuraavasti:

Tuloslaskelma
Vuonna 2020 tuloslaskelmaan kirjattiin seuraavat määrät:

Vuonna 2020 tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot suurenivat 142 miljoonaan euroon (92 miljoonaa euroa vuonna 2019) pääasiassa siksi, että diskonttauskorko laski 1,2 prosenttiin vuonna 2019 (2,3 % vuonna 2018).^[44]

Käytetyt oletukset
Tässä kohdassa mainittuja arvostuksia valmistellessaan riippumattomat aktuaarit ovat käyttäneet johtokunnan kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin hyväksymiä oletuksia. Seuraavassa esitetään tärkeimmät oletukset, joita on käytetty työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevien vastuiden laskemisessa:

Kohta 14 – Varaukset

Erän suurin varaus on taloudellisia riskejä varten tehty varaus, jolla katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) tulevia realisoituneita ja realisoitumattomia tappioita. Varauksen tarvetta ja suuruutta tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta.

EKP:n neuvosto päätti siirtää vuoden 2020 lopussa 48 miljoonaa euroa taloudellisia riskejä varten tehtyyn varaukseen otettuaan huomioon arvion EKP:n altistumisesta taloudellisille riskeille ja varauksen sallitun enimmäismäärän. Siirto pienensi EKP:n voiton 1 643 miljoonaan euroon vuonna 2020. Varaus kasvoi 7 584 miljoonaan euroon ja vastasi euroalueen kansallisten keskuspankkien maksamaa osuutta EKP:n pääomasta 31.12.2020.

Erä sisältää myös 57 miljoonan euron hallinnolliset varaukset (50 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Kohta 15 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sisältävät saamisista ja veloista kirjatut realisoitumattomat voitot (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet”, ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”, ”Arvopaperit” sekä ”Taseen ulkopuoliset erät”). Arvonmuutostilit sisältävät myös työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet” sekä liitetietojen kohta 13.3, ”Sekalaiset erät”).

Arvonmuutostilien saldon pieneneminen johtuu suurimmaksi osaksi Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin heikentymisestä suhteessa euroon vuonna 2020. Saldon pienenemistä jarrutti kullan arvonmuutostilien saldon kasvu, joka johtui kullan markkinahinnan noususta vuonna 2020.

Vuoden lopun arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 16 – Oma pääoma ja varaukset

Kohta 16.1 – Pääoma

EKP:n pääoman jakoperusteen muutos
EKPJ:n perussäännön artiklan 29 nojalla kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa tarkistetaan joka viides vuosi sen mukaan, mikä on kunkin jäsenvaltion osuus koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta.^[45] Kansallisten keskuspankkien osuuksia myös muutetaan aina Euroopan unionin jäsenvaltioiden määrän muuttuessa. Ison-Britannian erottua Euroopan unionista 31.1.2020 Englannin pankki ei ole enää osa EKPJ:tä, joten kansallisten keskuspankkien osuuksia EKP:n pääoman jakoperusteessa muutettiin 1.2.2020 seuraavasti:

EKP:n maksettu pääoma
EKP:n merkitty pääoma on 10 825 miljoonaa euroa. Merkityn pääoman määrä ei muuttunut Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä. Englannin pankin 14,3 prosentin merkintäosuus EKP:n pääomasta jaettiin euroalueen ja sen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien kesken.

Myöskään EKP:n maksettu pääoma ei muuttunut vaan oli edelleen 7 659 miljoonaa euroa vuonna 2020, sillä muut kansalliset keskuspankit kattoivat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden (58 miljoonaa euroa). Euroalueen kansalliset keskuspankit maksavat merkitsemänsä lisäpääoman kahden seuraavan vuoden aikana kokonaisuudessaan kahdessa vuosierässä. EKP:n maksettu pääoma siis kasvaa 7 659 miljoonasta eurosta ensin 8 270 miljoonaan euroon vuonna 2021 ja sitten 8 880 miljoonaan euroon vuonna 2022.

2.5 Taseen ulkopuoliset erät

Kohta 17 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetty ulkopuolinen varainhoitaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP antaa lainaan myös kolmessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) hankkimiaan arvopapereita sekä sellaisia velkapaperiohjelmassa (SMP) hankittuja arvopapereita, jotka ovat ostokelpoisia myös PSPP-ohjelman ehtojen mukaan.^[46]

Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja käteisvakuuksia ei ole vuoden lopussa sijoittamatta, kirjataan taseen ulkopuolisille tileille.^[47] Tällaisia lainaustapahtumia oli vuoden 2020 lopussa avoinna 17 214 miljoonan euron arvosta (10 076 miljoonaa euroa vuonna 2019). Määrästä 12 615 miljoonaa euroa liittyi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien lainaustapahtumiin (5 502 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Kohta 18 – Korkofutuurit

Valuuttamääräisiä korkofutuurisopimuksia oli 31.12.2020 avoinna seuraavasti:

Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 19 – Koronvaihtosopimukset

Vuoden 2020 lopussa EKP:llä ei ollut avoimia koronvaihtosopimuksia (vuotta aiemmin niitä oli avoinna 703 miljoonan euron nimellisarvosta). Sopimuksia tehdään osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 20 – Valuutanvaihto- ja -termiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
Valuutanvaihto- ja -termiinisopimuksia tehtiin vuonna 2020 osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Sopimuksiin liittyviä saamisia ja velkoja oli 31.12.2020 avoinna seuraavasti:

Likviditeettiä lisäävät valuutanvaihtojärjestelyt
EKP:llä on kahdenväliset valuutanvaihtojärjestelyt Kanadan, Ison-Britannian, Japanin, Yhdysvaltojen, Sveitsin ja Kiinan keskuspankkien kanssa. Valuutanvaihtojärjestelyt mahdollistavat näiden maiden valuuttojen määräisen likviditeetin tarjoamisen euroalueen pankeille ja euromääräisen likviditeetin tarjoamisen edellä mainittujen maiden rahoituslaitoksille. EKP:llä on valuutanvaihtojärjestelyt myös Bulgarian, Kroatian, Tanskan ja Ruotsin keskuspankkien kanssa euromääräisen likviditeetin tarjoamiseksi maiden rahoituslaitoksille. Valuutanvaihtojärjestelyjen avulla keskuspankit voivat vastata likviditeettitarpeisiin tilanteissa, joissa markkinoiden toiminta on häiriytynyt.

Vuoden aikana syntyi Yhdysvaltain dollarin määräisen likviditeetin jakamiseen eurojärjestelmän vastapuolille liittyviä dollarimääräisiä saamisia ja velkoja, jotka erääntyvät vuonna 2021 (ks. liitetietojen kohta 11, ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 21 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

Vuonna 2020 EKP jatkoi EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukijärjestelmään, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM), Euroopan rahoitusvakausvälineeseen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismiin (EVM) sekä Kreikan lainajärjestelysopimukseen liittyvien EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden sekä kahteen rahoitusvakausvälineen lainaan liittyvien maksujen hoitamista.

Vuonna 2020 EU myönsi jäsenvaltioille lisäksi koronaviruspandemiaan (covid-19) liittyviä lainoja uuden työttömyysriskejä lieventävän tilapäisen tukivälineen (SURE) varoista. EKP ja lainoja ottaneiden EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit auttoivat Euroopan komissiota lainojen hallinnoinnissa.

EKP käsitteli vuonna 2020 kaikkiin edellä mainittuihin operaatioihin liittyviä maksuja.

Kohta 22 – Vireillä olevista oikeusjutuista johtuvat ehdolliset velat

EKP:tä ja muita EU:n toimielimiä vastaan on vireillä useita kanteita. Kantajina olevat kyproslaisten pankkien tallettajat, osakkeenomistajat ja joukkolainojen haltijat väittävät kärsineensä taloudellisia tappioita toimista, jotka heidän mielestään ovat johtaneet luottolaitosten uudelleenjärjestelyyn Kyproksen vuoden 2013 rahoitustukiohjelman yhteydessä. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi vuonna 2018 näistä ns. pilottikanteista kaksi asiakysymysten osalta, ja EU:n neuvosto sekä kantajat valittivat hylkäyspäätöksistä. EU:n tuomioistuin hylkäsi 16.12.2020 antamallaan tuomiolla pilottikanteita koskevat valitukset, jotka kantajat olivat tehneet ensimmäisen oikeusasteen tuomiosta, ja vahvisti siten EU:n yleisen tuomioistuimen vuonna 2018 antamat tuomiot, joissa EKP:tä vastaan nostetut vahingonkorvauskanteet hylättiin. Myös muut vastaavanlaiset oikeusjutut, joiden käsittely oli keskeytetty, odotetaan ratkaistavan pilottikanteissa annettujen ratkaisujen mukaisesti, eli EKP todennäköisesti voittaa myös nämä oikeusjutut. Jo vuonna 2014 unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi 12 vastaavaa tapausta kokonaan eikä ottanut niitä käsiteltäväkseen. Osasta hylkäyspäätöksiä valitettiin, ja kaikissa tapauksissa unionin tuomioistuin joko vahvisti hylkäyspäätöksen tai ratkaisi asian EKP:n eduksi vuonna 2016. EKP:n roolina rahoitustukiohjelman laatimisessa oli ainoastaan toimia teknisenä neuvonantajana (yhteistyössä Euroopan komission kanssa) EVM-sopimuksen mukaisesti, minkä lisäksi EKP antoi kriisinratkaisua koskevasta Kyproksen lakiluonnoksesta lausunnon, joka ei ollut sitova. Näistä oikeusjutuista ei siis odoteta aiheutuvan tappioita EKP:lle varsinkaan sen vuoksi, että EU:n tuomioistuin on jo antanut edellä mainituista kahdesta pilottikanteessa ratkaisunsa.

2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 23 – Korkokate

Kohta 23.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

Tähän erään sisältyy EKP:n valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen ja ‑kulujen erotus seuraavasti:

Korkokatteen pieneneminen vuonna 2020 johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisen salkun korkotuottojen supistumisesta.

Kohta 23.2 – Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä

Tämä erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit” ja liitetietojen kohta 6.1, ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Vuonna 2020 tämä korkotuotto oli nolla, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden 0 %.

Kohta 23.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

Tässä erässä esitetään valuuttavarantojen siirtoon perustuville euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille maksetut korot (ks. liitetietojen kohta 12.1, ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Vuonna 2020 tämä korko oli nolla, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden 0 %.

Kohta 23.4 – Muut korkotuotot ja muut korkokulut

Vuonna 2020 kirjattiin seuraavat muut korkotuotot ja muut korkokulut:

Kohta 24 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

Vuonna 2020 kirjattiin seuraavat rahoitustoiminnan realisoituneet nettovoitot:

Hintojen muutoksesta aiheutuneita realisoituneita nettovoittoja/-tappioita kertyy arvopaperien, korkofutuurien ja koronvaihtosopimusten hintojen muutoksista. Hintojen muutoksesta aiheutuneiden realisoituneiden nettovoittojen kasvu vuonna 2020 johtui pääasiassa siitä, että Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta realisoituneet voitot suurenivat, kun dollarimääräisten arvopaperien tuotot supistuivat.

Kohta 25 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Vuonna 2020 kirjattiin seuraavat rahoitusvarojen ja arvopaperipositioiden arvonalennukset:

Kiinan renminbin määräisestä salkusta syntyneiden realisoitumattomien valuuttakurssitappioiden vuoksi vuonna 2020 kirjattiin suuremmat arvonalennukset kuin vuotta aiemmin. Renminbin määräisten varantojen keskimääräinen hankintahinta alennettiin vastaamaan vuoden 2020 lopun valuuttakurssia, sillä renminbin kurssi suhteessa euroon heikkeni alle keskimääräisen hankintahinnan.

Kohta 26 – Maksukate

Tämän erän tuotot koostuivat vuonna 2020 pääasiassa valvontamaksuista. Kulut koostuivat lähinnä säilytyspalkkioista.

Valvontatehtäviin liittyvät tuotot ja kulut
EKP:n valvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. Valvontamaksut peritään muutetun valvontamaksuasetuksen^[48] nojalla jatkossa jälkikäteen. Maksut perustuvat valvontamaksukauden toteutuneisiin valvontakuluihin, ja niissä otetaan huomioon yksittäisille pankeille palautetut tai niiltä laskutetut aiempien maksukausien määrät sekä muut tarkistukset, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.^[49] Vuosi 2020 on viimeinen vuosi, jolta perittävien valvontamaksujen määrässä otetaan huomioon aiemmalta maksukaudelta siirretty ylijäämä. Pankkien valvontamaksut laskutetaan seuraavan vuoden toisella neljänneksellä.

EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvat valvontamaksut vuodelta 2020 olivat 535 miljoonaa euroa. Valvottavilta yhteisöiltä peritään vuotuisia valvontamaksuja vuodelta 2020 kuitenkin vain 514 miljoonaa euroa (ks. liitetietojen kohta 7.4 ”Siirtovelat ja maksetut ennakot”)^[50], sillä niissä on otettu huomioon maksukaudelta 2019 jäänyt 22 miljoonan euron ylijäämä ja edellisiin maksukausiin liittyvät 1 miljoonan euron maksupalautukset ja muut tarkistukset, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.

EKP:llä on myös oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevia EU:n säädöksiä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Seuraamusmaksuihin liittyviä tuottoja ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa. Ne kirjataan sen sijaan tuotoiksi EKP:n tuloslaskelmaan ja jaetaan euroalueen kansallisille keskuspankeille osana EKP:n voitonjakoa. Vuonna 2020 ei kertynyt tuottoja valvottaville yhteisöille määrätyistä seuraamuksista.

Valvontatehtäviin liittyvät EKP:n tuotot muodostuivat siis vuonna 2020 seuraavasti:

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkittävien yhteisöjen suorasta valvonnasta, vähemmän merkittävien yhteisöjen välillisestä valvonnasta sekä yhteisiä valvontakysymyksiä käsittelevistä toiminnoista ja asiantuntijapalveluista. Valvontakulut muodostuvat EKP:n pankkivalvonnan pääosastojen suorista toimintakuluista ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittaviin tukitoimintoihin liittyvistä kuluista yksiköissä, jotka vastaavat toimitiloista ja laitteista, henkilöstöhallinnosta, hallintopalveluista, budjetoinnista ja sen seurannasta, kirjanpidosta, oikeudellisista asioista, kieli- ja viestintäpalveluista, sisäisestä tarkastuksesta, tilastoista ja tietoteknisistä palveluista.

Valvontamaksuilla katettavat EKP:n valvontatehtäviin liittyvät toteutuneet kokonaiskulut olivat 535 miljoonaa euroa vuonna 2020 (537 miljoonaa euroa vuonna 2019). Kokonaiskulut pienenivät hieman pääasiassa siksi, että konsulttikulut supistuivat sisäisten mallien erityisarvioinnin päätyttyä. Myös virkamatkakulut pienenivät, sillä koronaviruspandemian (covid-19) vuoksi pankeissa suoritettavia valvontatehtäviä karsittiin huomattavasti. Henkilöstökulut kuitenkin suurenivat lähes saman verran, sillä EKP:n pankkivalvonnan palveluksessa oli keskimäärin enemmän henkilöstöä.

Kohta 27 – Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

Tähän erään kirjataan osingot EKP:n hallussa olevista Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osakkeista (ks. liitetietojen kohta 7.2, ”Muut rahoitusvarat”). Vuonna 2020 ei saatu osinkoja, sillä Kansainvälisen järjestelypankin vuosikokous hyväksyi johtokunnan ehdotuksen olla jakamatta voittoa tilikaudelta 2019–2020.^[51]

Kohta 28 – Muut tuotot

Muita sekalaisia tuottoja kertyi vuonna 2020 pääasiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta EKP:n kustannuksiin eurojärjestelmän yhteisissä hankkeissa.

Kohta 29 – Henkilöstökulut

Vuonna 2020 henkilöstökuluja kirjattiin seuraavasti:

Vuonna 2020 EKP:n palveluksessa oli erilaisin sopimuksin keskimäärin 3 923 henkeä (joista 356 esimiestehtävissä) kokoaikaisiksi työpaikoiksi^[52] muutettuna (vuonna 2019 palveluksessa oli 3 770 henkeä, joista 349 esimiestehtävissä).

Henkilöstökulut kasvoivat tilikauden aikana pääasiassa sen vuoksi, että EKP:n palkkalistoilla oli keskimäärin enemmän työntekijöitä. Myös etenkin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät kulut suurenivat, sillä vuoden 2020 lopun vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa käytettiin alempaa diskonttauskorkoa (ks. liitetietojen kohta 13.3, ”Sekalaiset erät”).

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten palkkiot
Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille maksetaan peruspalkkaa ja asumis- ja edustuslisiä. Pääjohtajalle on järjestetty asumislisän sijaan virka-asunto. Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetaan myös edustuslisää. EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siitä vähennetään työntekijän eläke-, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisiä ei veroteta, eikä niistä kerry eläkettä.

Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille (mukana eivät siis ole kansallisten valvontaviranomaisten edustajat) maksettiin vuonna 2020 peruspalkkaa seuraavasti:^[53]

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetut korvaukset ja lisät sekä työnantajan sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut heidän edukseen olivat yhteensä 1 201 810 euroa (1 182 767 euroa vuonna 2019).

Entisille johtokunnan tai valvontaelimen jäsenille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtymämaksuja. Vuonna 2020 nämä maksut perhelisineen sekä työnantajan sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut entisten johtokunnan tai valvontaelimen jäsenten eduksi olivat yhteensä 1 555 042 euroa (864 287 euroa vuonna 2019). Maksujen kasvu johtui pääasiassa EKP:stä vuosina 2019 ja 2020 lähteneiden johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten lukumäärästä.

EKP maksoi entisille johtokunnan jäsenille tai heidän huollettavilleen eläkkeitä ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia sekä työnantajan sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja heidän edukseen yhteensä 928 149 euroa (1 848 157 euroa vuonna 2019).^[54]

Kohta 30 – Hallinnolliset kulut

Vuonna 2020 hallinnollisia kuluja kirjattiin seuraavasti:

Hallinnollisten kulujen väheneminen vuonna 2020 johtui pääasiassa konsulttikulujen (”Ulkoiset palvelut”) ja virkamatkakulujen (”Muut kulut”) pienenemisestä lähinnä valvontatehtävien yhteydessä (ks. liitetietojen kohta 26 ”Maksukate”). Tietotekniikkaan liittyvät kulut suurenivat, kun tietotekniikkapalvelujen kysyntä kasvoi huomattavasti koronaviruspandemian (covid-19) lisättyä etätyötä.

Kohta 31 – Ulkoistettu setelinvalmistus

Tähän erään sisältyvät pääasiassa euroseteleiden kuljetuskulut, jotka aiheutuvat uusien seteleiden siirtämisestä setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin ja seteleiden siirtämisestä kansallisesta keskuspankista toiseen vajauksien ja ylimäärien tasoittamiseksi setelivarastoissa. Näistä kustannuksista vastaa EKP.

3 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

Euroopan keskuspankin pääjohtaja
ja EKP:n neuvosto

Frankfurt am Main

Tilintarkastuskertomus 2020

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tilikaudelta, joka päättyi 31.12.2020. Tilinpäätös sisältää Euroopan keskuspankin taseen, tuloslaskelman sekä yhteenvedon tilinpäätöksen keskeisistä laatimisperiaatteista ja taseen ja tuloslaskelman liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n taloudellisesta asemasta ja sen toiminnan tuloksesta 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet asetetaan Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) ja sen muutospäätöksissä, jotka perustuvat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) ja niiden muutossuuntaviivoihin.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien mukaisesti. Standardien mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa ”Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa”. Olemme riippumattomia EKP:stä niiden Saksassa noudatettavien (tilintarkastusalan kansainvälisen eettisten standardien lautakunnan [IESBA] tilintarkastusammattilaisille laatimien eettisten sääntöjen mukaisten) eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Muu informaatio

EKP:n johtokunta vastaa muusta informaatiosta EKP:n tilinpäätöksessä. Muu informaatio käsittää kaiken muun tilinpäätösjulkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä EKP:n tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota, emmekä anna siitä muutakaan varmuutta.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Tilinpäätöstä koskevat johtokunnan ja hallintoelinten velvollisuudet

EKP:n johtokunta vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on määritelty Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35, sellaisena kuin se on muutettuna), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34, sellaisina kuin ne ovat muutettuina). Johtokunta vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EKP:n johtokunta on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.

Hallintoelinten vastuulla on valvoa tilinpäätöstietojen raportointiprosessia EKP:ssä.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan ISA-standardien mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

ISA-standardien mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen suunnittelun ja suorittamisen ajan. Lisäksi

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon EKP:n sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko johdon ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
• arvioimme tilinpäätöksen (mukaan lukien liitetiedot) yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Frankfurt am Main, 10.2.2021

Baker Tilly GmbH & Co. KG
Wirtschaftsprüfungsgesellschaft

(Düsseldorf)

4 Selvitys voitonjaosta / tappioiden jakamisesta

Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöstä vuodelta 2020.

EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla:

1. EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon enintään 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään.
2. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.^[55]

Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.^[56]

EKP:n nettovoitto tilikaudelta 2020 oli 1 643 miljoonaa euroa. EKP:n neuvoston päätöksen mukaisesti euroalueen kansallisille keskuspankeille jaettiin ennakkovoitonjakona 1 260 miljoonaa euroa 29.1.2021. EKP:n neuvosto päätti jakaa voitosta jäljellä olevat 383 miljoonaa euroa euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken.