Vastauksia kysymyksiin: eurojärjestelmän ilmastotietojen julkistaminen
EKP ja eurojärjestelmän muut keskuspankit alkoivat vuonna 2023 julkistaa sijoitustensa ilmastotietoja kerran vuodessa.
Tällä kysymys- ja vastaussivulla selvennetään tietojen julkistamisen laajuutta, käytettäviä tietoaineistoja ja niihin liittyviä menetelmiä.
Lisätietoja eurojärjestelmän jäsenten ilmastotietojen julkistamisesta on lehdistötiedotteessa ja omassa osiossaan EKP:n verkkosivuilla.
1. Miksi eurojärjestelmä julkistaa sijoitustensa ilmastotietoja?
Julkistamalla sijoitustensa ilmastotietoja eurojärjestelmä haluaa kertoa avoimemmin sijoitussalkkujensa ilmastovaikutuksista ja niiden alttiudesta ilmastoriskeille. Julkistamalla tiedot autamme koko rahoitussektoria tiedostamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit ja ymmärtämään niitä entistä paremmin. Noudatamme tietojen julkistamisessa vakiintuneita markkinastandardeja ja edistämme näin julkistamiskäytäntöjen yhtenäistämistä. Tietojen julkistaminen tukee myös EU:n tavoitteita ilmastoneutraaliudesta ja vähähiiliseen talouteen siirtymisestä.
2. Mistä eurojärjestelmän sijoituksista tietoja julkistetaan?
Kaikki eurojärjestelmän keskuspankit julkistavat ilmastotietoja rahapolitiikkaan liittymättömistä sijoituksistaan, joiden hallinnasta kukin keskuspankki vastaa itse. Lisäksi eurojärjestelmä julkaisee ilmastotietoja julkisen sektorin ja yrityssektorin joukkolainoista sekä katetuista joukkolainoista, jotka on hankittu rahapoliittisista syistä omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP). APP- ja PEPP-omistuksia koskevassa raportissa käsitellään myös EKP:n valuuttavarantoja. Julkistettavien tietojen laajuutta ja sisältöä on tarkoitus ajan mittaan arvioida ja parantaa.
3. Miksi eurojärjestelmä ei julkista ilmastotietoja koko taseestaan?
Eurojärjestelmä julkistaa ilmastotietoja sellaisista taseessaan olevista omaisuuseristä, joista ilmastodataa on riittävästi saatavilla. Tietyistä omaisuuseristä ja sijoituksista, kuten omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP) hankituista arvopapereista, tällaista dataa ei vielä ole riittävästi saatavilla. Siksi näistä varoista ei raportoida ilmastotietoja. Eurojärjestelmä tekee yhteistyötä standardointielinten ja ilmastodatan toimittajien kanssa, jotta ilmastotietojen saatavuutta ja laatua voidaan ajan mittaan parantaa.
4. Millä menetelmällä tiedot julkistetaan?
Eurojärjestelmän jäsenet ovat kehittäneet yhteistyössä julkistamisjärjestelmän, jossa keskitytään rahapolitiikkaan liittymättömiin sijoituksiin. Järjestelmässä on otettu huomioon ilmastoraportointityöryhmän (TCFD), Partnership for Carbon Accounting Financials ‑hankkeen ja Network of Central Banks and Supervisors for Greening the Financial System (NGFS) -verkoston suositukset, jotka ovat laajasti hyväksyttyjä kestävyysraportoinnin standardeja. Julkistamisjärjestelmä on muokattu erityisesti eurojärjestelmän sijoitusten erityispiirteisiin sopivaksi. Julkistamismenetelmistä on lisätietoa edellä mainittujen tahojen laatimissa raporteissa.
5. Mitä eroja on APP- ja PEPP-ohjelmissa rahapoliittisista syistä tehtyjen sijoitusten ja rahapolitiikkaan liittymättömien sijoitusten julkistamismenetelmissä?
Ilmastotiedot julkistetaan pääosin samoilla menetelmillä sekä APP- ja PEPP-ohjelmissa hankittujen julkisen sektorin, yrityssektorin ja katettujen joukkolainojen osalta että rahapolitiikkaan liittymättömien sijoitusten osalta. Mahdolliset menetelmäerot liittyvät siihen, että APP- ja PEPP-ohjelmissa tehtävät sijoitukset ovat luonteeltaan rahapoliittisia. Lisäksi ilmastonäkökohtia ollaan parhaillaan liittämässä eurojärjestelmän rahapolitiikan ohjausjärjestelmään, millä myös voi olla vaikutusta menetelmiin. Esimerkiksi APP- ja PEPP-ohjelmissa yritysjoukkolainoja koskevat tiedot perustuvat ainoastaan liikkeeseenlaskijoiden raportoimiin päästötietoihin. Sen sijaan rahapolitiikkaan liittymättömissä sijoituksissa saatetaan käyttää lisäksi ilmastotiedon tuottajien laatimia päästöarvioita, jos yrityksen itse raportoimia päästötietoja ei ole saatavilla.
6. Mitä tietoaineistoja eurojärjestelmän laskelmissa käytetään?
Eurojärjestelmä käyttää kahden ilmastoasioihin erikoistuneen tietopalveluyrityksen tuottamia tietoja. Ne ovat Institutional Shareholder Services (ISS) ja Carbon4 Finance (C4F). Molemmat yritykset valittiin Saksan keskuspankin johtamassa eurojärjestelmän laajuisessa tarjouskilpailussa. Erityistä huomiota kiinnitettiin datan laatuun ja kattavuuteen sekä kustannus-hyöty-näkökohtiin. Eurojärjestelmän jäsenet voivat halutessaan täydentää ISS:n ja C4F:n tietoja hallussaan olevilla muiden tietopalveluyritysten ilmastotiedoilla. Rahoitustietoja kerätään useista eurojärjestelmän tietolähteistä, jotka voivat olla sisäisiä tai ulkoisia ja julkisia tai muita tietolähteitä. Ilmasto- ja rahoitustietojen luonnollisen julkistamisviiveen vuoksi uusimpia sijoituksia koskevien tietojen ja aiempien ilmasto- ja rahoitustietojen viitevuodet eivät täsmää. Tämän epäsuhdan korjaamiseksi eurojärjestelmän jäsenet voivat halutessaan päivittää aiempia sijoituksia koskevia mittareita tulevissa TCFD-raporteissa.
7. Miksi vähähiilistämistä koskevat tiedot liikkeeseenlaskijoista saadaan huomattavalla viiveellä?
Muiden liikkeeseenlaskijoiden kuin valtioiden päästötiedot tulevat saataville vuoden viiveellä ja valtioiden tiedot enintään kahden vuoden viiveellä. Niinpä sijoitusten viitevuotta vastaavia päästötietoja ei ole saatavilla tuoreimmilta raportointijaksoilta. Jotta eurojärjestelmä pystyisi silti raportoimaan uusimmista sijoituksista, se käyttää mittarien laskennassa kustakin liikkeeseenlaskijasta uusimpia saatavilla olevia päästötietoja. Kunkin vuoden raportissa aiemmat mittarit päivitetään jälkikäteen sitä mukaa, kun uusia ilmastotietoja tulee saataville. Muutokset vaikuttavat tavallisesti viimeisimpiin raportointijaksoihin mutta joskus myös muihin jaksoihin.
8. Miksi julkistettaviksi mittareiksi on valittu painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti, yhteenlasketut hiilipäästöt ja hiilijalanjälki?
Painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti (WACI), yhteenlasketut hiilipäästöt ja hiilijalanjälki ovat kolme keskeistä mittaria, joita julkistamisjärjestelmässä käytetään. Niiden käyttö perustuu ilmastoraportointityöryhmän (TCFD) suositukseen. Normaalistetut mittarit (kuten WACI ja hiilijalanjälki) ja absoluuttiset mittarit (kuten yhteenlasketut hiilipäästöt) täydentävät toisiaan. Yhdessä ne tarjoavat huomattavan määrän tietoa sijoitusten ilmastovaikutuksesta ja ilmastoriskialttiudesta. Niiden etuna ovat vakioidut mittausmenetelmät, ja ne ovat laajasti käytössä rahoitussektorin ilmastoraportoinnissa. Eurojärjestelmän jäsenet voivat harkintansa mukaan raportoida myös muita mittareita avoimuuden lisäämiseksi entisestään.
9. Miksi tietojen lisäksi julkistetaan myös tavoitteita?
Tavoitteet ovat olennainen osa ilmastoraportointityöryhmän (TCFD) suosituksia (kohdassa ”Metrics and Targets”), ja niillä on suuri merkitys ilmastotietojen julkistamisen kannalta. Tavoitteet auttavat vähentämään sijoitusten ilmastoriskialttiutta ja hallitsemaan ilmastoon liittyviä sijoitusmahdollisuuksia sekä eurojärjestelmän arvopaperiomistusten ilmastovaikutuksia. Kaikki eurojärjestelmän jäsenet haluavat varmistaa, että niiden hallinnoimia rahapolitiikkaan liittymättömiä sijoituksia ja niiden APP- ja PEPP-ohjelmissa hankkimia yrityslainaomistuksia kehitetään kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita. Joihinkin sijoituksiin liittyviä pitkän aikavälin tavoitteita täydennetään välitavoittein, jotta olisi helpompi hahmottaa, miten sijoituksiin liittyvien päästöjen vähentäminen etenee. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että kukin eurojärjestelmän jäsen on kaikilta osin itse vastuussa rahapolitiikkaan liittymättömien sijoitustensa hallinnasta ja siten myös julkistettavien ilmastotietojen laadinnasta ja tavoitteiden määrittelystä.
10. Miksi kaikista sijoituksista ei julkisteta tavoitteita?
Jotta sijoituksiin liittyvät pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet olisivat uskottavia, on myös pystyttävä joustavasti ryhtymään toimiin siinä tapauksessa, että sijoitukseen liittyvät toteutuneet päästövähennykset eivät olisi toivotun kehityksen mukaisia. Sijoituksiin ja omaisuuslajeihin voi kuitenkin liittyä rajoituksia, joiden vuoksi tällaista joustavuutta ei ole. Sijoituksiin liittyvät rajoitukset voivat koskea esimerkiksi rahapoliittisia näkökohtia tai passiivista sijoitustyyppiä (kuten eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia). Omaisuuslajeihin liittyvissä rajoituksissa voi esimerkiksi olla kysymys siitä, että vaikka valtion joukkolainojen liikkeeseenlaskija on allekirjoittanut Pariisin sopimuksen, sillä ei ole käytössä uskottavia järjestelyjä päästöjen vähentämiseksi.
11. Milloin yrityslainasijoituksille asetetaan välitavoitteita ja miksi niitä ei julkisteta? Tekeekö eurojärjestelmä näihin sijoituksiin muutoksia, jotta tavoitteet saavutetaan?
EKP:n neuvosto sitoutui vuonna 2023 harkitsemaan välitavoitteiden käyttöönottoa, ja vuonna 2024 se päätti, että APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituille yritysten joukkolainoille asetetaan päästövähennyksiä koskevat välitavoitteet. Välitavoitteissa huomioidaan ohjeellisesti EU:n vertailuarvoasetuksen ja siihen liittyvän komission delegoidun asetuksen vaatimukset. Eurojärjestelmä aikoo hintavakaustavoitetta vaarantamatta laatia huolellisesti kaikki tarvittavat elementit kattavat puitteet, joiden mukaisesti määritetään uskottavat, Pariisin sopimusta ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita tukevat päästövähennysten välitavoitteet. Välitavoitteet ovat vasta sisäisessä käytössä, ja niillä seurataan yrityslainasijoitusten päästövähennysten etenemistä. Jos sijoitusten havaitaan poikkeavan toivotusta kehityksestä, EKP arvioi mandaattinsa mukaisesti korjaavien toimien tarvetta tapauskohtaisesti.
EKP kertoi harkitsevansa välitavoitteiden asettamista maaliskuussa 2023 julkaistussa raportissa ”Climate-related financial disclosures of the Eurosystem’s corporate sector holdings for monetary policy purposes”. Eurojärjestelmän päätös välitavoitteiden asettamisesta kertoo sen sitoutumisesta yrityslainasijoituksiin liittyvien päästöjen asteittaiseen vähentämiseen. Sitä kautta se haluaa vähentää sijoitusten ympäristöjalanjälkeä ja alttiutta ilmastonmuutokseen liittyville siirtymäriskeille. Välitavoitteiden käyttäminen sisäisesti seurantatarkoituksiin tarjoaa eurojärjestelmälle tilaisuuden kartuttaa kokemusta tältä saralta. Samalla se voi tarkentaa tavoitteenasettelua niin, että siinä huomioidaan menetelmien ja lähestymistapojen tämänhetkinen kehitys keskuspankkien kannalta.
12. Onko välitavoitteita ja määrällisiä tavoitteita tarkoitus kehittää edelleen?
Ilmastoraportointityöryhmä (TCFD) suosittelee, että rahapolitiikkaan liittymättömille sijoituksille asetetaan mahdollisuuksien mukaan määrälliset ja mitattavat tavoitteet sekä välitavoitteet. Eurojärjestelmän jäsenet voivat halutessaan valita pitkän aikavälin laatutavoitteen, jossa otetaan huomioon eurojärjestelmän sijoitusten erityistavoitteet ja rajoitukset, keskuspankkien nollapäästösijoitusten edistyminen ja uudet mutta jatkuvasti karttuvat kokemukset uusien tietolähteiden käytöstä sekä ilmastotieteen nopea kehitys. Eurojärjestelmän jäsenet arvioivat säännöllisesti tietojen julkistamiskäytäntöjään ja voivat tarpeen mukaan alkaa julkistaa myös välitavoitteita ja määrällisiä tavoitteita. Joillekin eurojärjestelmän rahapolitiikkaan liittymättömille sijoituksille on jo asetettu pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi välitavoitteita. Käytössä olevia välitavoitteita kuvataan tarkemmin TCFD:n raportin osassa “Metrics and targets”.
13. Mitkä ovat Pariisin sopimuksen tavoitteet ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteet?
Kansainvälisen Pariisin sopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. EU on sitoutunut Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja asettanut tavoitteekseen ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Niinpä EU:ssa on säädetty ilmastolaki, jossa asetetaan koko EU:lle oikeudellisesti sitova tavoite kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämisestä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi laissa asetetaan välitavoite, jonka mukaan nettopäästöjä vähennetään ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä suhteessa vuoden 1990 tasoon. Eurojärjestelmä haluaa varmistaa, että rahapolitiikkaan liittymättömiä sijoituksia ja yrityslainaomistuksia kehitetään Pariisin sopimuksen tavoitteita ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita tukevalla tavalla. Se seuraa säännöllisesti edistymistään omien ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa.
14. Miten ilmastotavoitteissa edistymistä arvioidaan?
Ilmastotavoitteissa edistymistä arvioidaan seuraamalla, miten tietyt mittarien arvot muuttuvat ajan mittaan. Mittarit valitaan tarkasteltavan sijoituksen, omaisuuslajin ja ilmastotavoitteen mukaan. Esimerkiksi tiettyyn sijoitustyyppiin liittyvien päästövähennysten edistymistä tarkasteltaisiin tyypillisesti sijoituksen painotetun keskimääräisen hiili-intensiteetin tai hiilijalanjäljen perusteella. Edistymistä nollapäästötalouteen siirtymisen rahoittamisessa arvioitaisiin puolestaan vihreiden joukkolainojen osuudella.
15. Julkistetaanko ilmastotietoja jatkossakin säännöllisesti?
Eurojärjestelmä aikoo julkistaa ilmastotietoja vuosittain. Lisäksi se aikoo arvioida kaikkia julkistamisjärjestelmän osia säännöllisesti parantaakseen julkistettavien tietojen laatua ja varmistaakseen niiden tarkoituksenmukaisuuden. Säännöllisesti arvioitavia tietoja ovat päästöjen laajuus, sijoitusten tyypit, mittarit ja tavoitteet sekä tietojen laatu ja saatavuus.
16. Miksi eurojärjestelmä tekee taseensa ilmastostressitestin ja julkistetaanko sen tulokset?
Vuonna 2022 eurojärjestelmä teki ilmastoriskistressitestin joillekin taseensa osille. Tarkoituksena oli analysoida ilmastonmuutoksen vaikutusta eurojärjestelmän riskiprofiiliin suositellun käytännön ja eurojärjestelmän ilmastosuunnitelman mukaisesti. Stressitesti kattaa useita taloudellisia riskejä, joita liittyy esimerkiksi vakuudellisiin lainoihin, yritysten joukkolainoihin, katettuihin joukkolainoihin ja omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin.
Ilmastoriskistressitestissä noudatetaan ilmastoraportointityöryhmän (TCFD) suositusta, jonka mukaan organisaatioiden tulisi kuvata kestokykyään erilaisissa ilmastoskenaarioissa niiden mahdollisten seurausten arvioimiseksi. Lisäksi NGFS-yhteistyöverkoston oppaassa ”Guide on climate-related disclosure for central banks” kehotetaan keskuspankkeja määrittämään ilmastoriskien suorat ja epäsuorat vaikutukset kvantitatiivisilla menetelmillä, joita ovat esimerkiksi skenaarioanalyysi, stressitestaus ja käänteinen stressitestaus.
Eurojärjestelmä julkaisi ilmastoriskistressitestin tärkeimmät tulokset laadullisena yhteenvetona tietoaineiston puutteiden ja menetelmärajoitusten vuoksi. Stressitesti tehdään jälleen vuonna 2024, ja tulokset on määrä julkaista vuonna 2025.