EKP:n tilinpäätös vuodelta 2022

23.2.2023

• EKP:n tilikauden 2022 voitto nolla varauksesta tehdyn 1,6 miljardin euron siirron jälkeen (vuonna 2021 voitto 0,2 mrd. euroa)
• Ei voitonjakoa euroalueen kansallisille keskuspankeille

Tilintarkastajien tarkastaman Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen 2022 mukaan EKP:lle ei kertynyt tilikaudelta voittoa, joten voitonjakoa euroalueen kansallisille keskuspankeille ei suoritettu (vuonna 2021 voittoa kertyi 192 milj. euroa). Tilikauden tuloksessa on otettu huomioon taloudellisten riskien varalta tehdystä varauksesta käyttöön otetut 1 627 miljoonaa euroa vuoden aikana kertyneiden tappioiden kattamiseksi. Tappioita kertyi pääasiassa EKP:n TARGET2-nettovelan korkokuluista ja arvonalennuksista, joita tehtiin Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa ja omien varojen sijoitussalkussa oleviin arvonpapereihin. Taloudellisten riskien varalta tehty varaus oli osittaisen purkamisensa jälkeen 6 566 miljoonaa euroa.

Korkokate oli yhteensä 900 miljoonaa euroa vuonna 2022 (1 566 milj. euroa vuonna 2021). Korkokate jäi edellisvuotta pienemmäksi lähinnä EKP:n TARGET2-nettovelan korkokulujen vuoksi, sillä ne kasvoivat 2 075 miljoonaan euroon (22 milj. euroa vuonna 2021). Korkotuotot EKP:n osuudesta liikkeessä olevien eurosetelien kokonaismäärästä kasvoivat 736 miljoonaan euroon ja korkokulut valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kasvoivat 201 miljoonaan euroon (vuonna 2021 molemmat olivat nolla). Muutokset johtuivat siitä, että eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko nousi yli 0 prosentin 27.7.2022. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertynyt korkokate suureni 1 534 miljoonaan euroon (1 006 milj. euroa vuonna 2021), ja valuuttavarannosta kertynyt korkokate 798 miljoonaan euroon (197 milj. euroa vuonna 2021). Niiden suureneminen johtui pääasiassa euroalueelta ja Yhdysvalloista saatujen tuottojen kasvusta.

Arvonalennuksia tehtiin 1 840 miljoonaa euroa (133 milj. euroa vuonna 2021) lähinnä siksi, että omien varojen sijoitussalkussa ja Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevista arvopapereista koitui realisoitumattomia kurssitappioita joukkolainojen tuottojen kasvun vuoksi.

EKP teki arvonalentumistestejä niille rahapolitiikan harjoittamista varten pitämilleen arvopapereille, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon (vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella). Testitulosten perusteella arvopaperisalkuista ei kirjattu arvonalentumistappioita.

Yhteenlasketut henkilöstökulut supistuivat 652 miljoonaan euroon (674 milj. euroa vuonna 2021) lähinnä siksi, että muista pitkäaikaisetuuksista kertyi vakuutusmatemaattisen laskelman jälkeen arvostusvoittoja. Hallinnon muut kulut kasvoivat 572 miljoonaan euroon (564 milj. euroa vuonna 2021). Kuluja suurensivat pääasiassa toiminnan palaaminen asteittain normaalitasolle pandemian jälkeen ja pankkivalvonnan tietoteknisten järjestelmien kehitys- ja parannushankkeet.

Valvontamaksutuotot kasvoivat 594 miljoonaan euroon (578 milj. euroa vuonna 2021). EKP perii pankeilta valvontamaksuja pankkivalvontakulujensa kattamiseksi.

EKP:n tase kasvoi 19 miljardia euroa edellisvuodesta yhteensä 699 miljardiin euroon (680 mrd. euroa vuonna 2021). Sitä suurensivat lähinnä pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) ja omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP) tehdyt arvopaperiostot.

EKP:n maksettu pääoma oli yhteensä 8,9 miljardia euroa eli 0,6 miljardia euroa edellisvuotta suurempi, sillä euroalueen kansalliset keskuspankit suorittivat toiset maksuerät uusista merkintäosuuksistaan. Merkintäosuudet olivat kasvaneet, kun Englannin pankki vetäytyi Euroopan keskuspankkijärjestelmästä 31.1.2020 Ison-Britannian EU-eron yhteydessä.

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase

Vuoden 2022 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli 7 956 miljardia euroa (8 564 mrd. euroa vuonna 2021). Konsolidoitu tase koostuu euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamisista ja veloista kolmansiin osapuoliin nähden. Tase pieneni edellisvuodesta lähinnä siksi, että eurojärjestelmän lainananto väheni kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa (TLTRO III) otettujen lainojen ennenaikaisten takaisinmaksujen ja erääntymisten vuoksi. APP- ja PEPP-ohjelmissa hankitut arvopaperiomistukset puolestaan kasvoivat, mikä tasoitti osittain taseen pienemistä.

Rahapoliittisista syistä hankitut eurojärjestelmän arvopaperiomistukset kasvoivat 224 miljardia euroa eli 4 937 miljardiin euroon (4 713 mrd. euroa vuonna 2021). APP-ohjelmassa hankitut omistukset kasvoivat 130 miljardia euroa yhteensä 3 254 miljardiin euroon ja PEPP-ohjelmassa hankitut omistukset 100 miljardia euroa yhteensä 1 681 miljardiin euroon.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa William Lelieveldt puhelinnumerossa +49 69 1344 7316.

Lisätietoja:

• Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.
• Lisätietoa EKP:n ja eurojärjestelmän tilinpäätöslaskennan ja ‑raportoinnin käytännöistä sekä EKP:n tilinpäätöksestä on Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 tehdyssä EKP:n päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) (EUVL L 347, 20.12.2016. s. 1), kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annetuissa Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 37) ja EKP:n verkkosivuilla.
• Eurojärjestelmän konsolidoitu tase perustuu alustaviin, tarkastamattomiin tietoihin. Eurojärjestelmän kaikkien kansallisten keskuspankkien tilinpäätökset valmistuvat toukokuun 2023 loppuun mennessä. Eurojärjestelmän lopullinen konsolidoitu vuositase julkaistaan sen jälkeen.