Tunnuslukuja

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinpäätösjulkaisua^[1]. Se sisältää tilinpäätöstä valottavaa taustatietoa.^[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan sen tavoitteiden saavuttamista, joten sen taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös sen raha- ja valvontapoliittiset toimet.

Johdon raportissa tarkastellaan siis EKP:n tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja ja niiden vaikutusta tilinpäätökseen. Siinä myös analysoidaan taseen ja tuloslaskelman pääasiallista kehitystä tilikauden aikana sekä annetaan tietoa EKP:n taloudellisista resursseista. Lisäksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä ja niiden hallintaa.

1.2 Keskeiset tehtävät ja toiminnot

Eurojärjestelmän muodostavat Euroopan keskuspankki ja niiden 19 EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro. Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta.^[3] EKP hoitaa tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen^[4] sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussäännön)^[5] mukaisesti (ks. kaavio 1). EKP ei pyri tuottamaan voittoa, vaan se toimii mandaattinsa täyttämiseksi.

Eurojärjestelmässä rahapolitiikkaa toteutetaan hajautetusti, joten myös rahapoliittiset operaatiot näkyvät EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinpäätöksissä hajautusperiaatteen mukaisesti. Taulukossa 1 on yhteenveto tärkeimmistä EKP:n tehtävän mukaisista operaatioista ja toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinpäätökseen.

1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n taseen kehitykseen vuosina 2017–2021 vaikuttivat eniten suorat arvopaperiostot, joita EKP teki osana eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutusta (ks. kuvio 1). Vuonna 2018 tasetta kasvattivat lähinnä netto-ostot omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP^[6]). Netto-ostot päättyivät joulukuussa 2018, ja ne aloitettiin uudestaan marraskuussa 2019. Vuonna 2019 EKP:n tasetta siis kasvattivat pääasiassa sen valuuttavarannon markkina-arvon nousu ja liikkeessä olevien setelien kokonaisarvon nousu, ja taseen kasvu hidastui. Vuonna 2020 EKP:n neuvosto päätti kattavista rahapoliittisista toimista koronaviruspandemian (covid-19) vaikutuksen hillitsemiseksi, ja esimerkiksi pandemiaan liittyvä tilapäinen osto-ohjelma (pandemic emergency purchase programme, PEPP^[7]) kasvatti tasetta entisestään. Netto-ostot PEPP- ja APP-ohjelmissa kasvattivat EKP:n tasetta edelleen vuonna 2021.

Vuonna 2021 EKP:n taseen loppusumma kasvoi 110,8 miljardia euroa 680,1 miljardiin euroon. Kasvun taustalla oli lähinnä EKP:n osuus PEPP- ja APP-ohjelmissa. Ostot näkyivät kasvuna erässä ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit”, ja myös erä ”Eurojärjestelmän sisäiset velat” kasvoi vastaavasti, kun ostoihin liittyvät maksut selvitettiin TARGET2-tilien välityksellä. Muihin velkoihin kuuluvat euroalueen ulkopuolisilta TARGET2-asiakkailta saadut käteisvarat kasvoivat eurojärjestelmän sisäisiä velkoja enemmän.

EKP:n tasetta kasvattivat lisäksi liikkeessä olevien setelien kokonaisarvon nousu ja valuuttavarannon markkina-arvon nousu.

Tilikauden 2021 lopussa 65 % EKP:n taseen varoista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä euromääräisiä arvopapereita. Tase-erään sisältyvät EKP:n hallussa olevat arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa (securities markets programme, SMP; ns. velkapaperiohjelma), katettujen joukkolainojen osto-ohjelmissa (CBPP1, CBPP2 ja CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja PEPP-ohjelmassa hankitut arvopaperit.

Vuonna 2021 EKP jatkoi netto-ostoja APP- ja PEPP-ohjelmissa. EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti arvopaperien erääntyessä takaisin maksettu pääoma sijoitettiin uudelleen. EKP:n salkussa oli vuoden lopussa 445,4 miljardin euron edestä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita eli 96,4 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten salkkua kasvattivat PEPP-ohjelmassa tehdyt ostot (ks. kuvio 2). SMP-, CBPP1- and CBPP2-ohjelmiin kuuluvien sijoitusten määrä supistui 1,3 miljardia euroa arvopaperien erääntymisen vuoksi.

Joulukuussa 2021 EKP:n neuvosto ilmoitti, että vuoden 2022 toisella neljänneksellä APP-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja 40 miljardilla eurolla kuukaudessa ja kolmannella neljänneksellä 30 miljardilla eurolla kuukaudessa.^[8] Lokakuusta 2022 alkaen netto-ostoja tehtäisiin taas 20 miljardilla eurolla kuussa, ja niitä jatkettaisiin niin kauan kuin se olisi tarpeen EKP:n ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi. Netto-ostot päättyisivät hieman ennen kuin EKP:n neuvosto alkaisi nostaa ohjauskorkoja. EKP:n neuvosto päätti myös, että PEPP-ohjelmassa tehtävät netto-ostot päättyisivät maaliskuun 2022 lopussa mutta ne voitaisiin tarvittaessa aloittaa uudestaan pandemian aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi. APP- ja PEPP-ohjelmissa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatkettaisiin täysimääräisesti, kuten EKP:n neuvosto oli päättänyt.

EKP:n hallussa oli vuoden 2021 lopussa maturiteettijakaumaltaan^[9] laaja kirjo arvopapereita, jotka oli hankittu käynnissä olevissa ohjelmissa eli APP- ja PEPP-ohjelmissa rahapolitiikan harjoittamista varten (ks. kuvio 3).

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisistä nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä ja Kiinan renminbeistä. Valuuttavarannon yhteenlaskettu euromääräinen arvo kasvoi 4,5 miljardia euroa ja oli 80,3 miljardia euroa vuonna 2021.

EKP:n kultavarannon unssimäärä pysyi ennallaan vuonna 2021, mutta kullan ja kultasaamisten euromääräinen arvo nousi 1,1 miljardia euroa eli 26,1 miljardiin euroon kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi (ks. kuvio 4). Kullan arvonmuutostilien saldo suureni saman verran (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräisten valuuttavarantojen^[10] euromääräinen nettoarvo kasvoi 2,9 miljardia euroa eli 53,0 miljardiin euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollari vahvistui euroon nähden (ks. kuvio 5). Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen myötä myös EKP:n arvonmuutostilien saldot kasvoivat (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n valuuttavaranto koostui edelleen valtaosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus koko varannosta oli vuoden 2021 lopussa noin 77 %.

EKP:n valuuttavarantosalkun sijoitusten hallinnassa on kolme vaihetta. Ensiksi EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun, minkä jälkeen EKP:n salkunhoitajat määrittävät EKP:n johtokunnan hyväksyttäväksi taktisen normisalkun. Sijoitusoperaatiot suoritetaan kansallisissa keskuspankeissa päivittäin.

EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan pääasiassa arvopapereihin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidetään sekkitileillä (ks. kuvio 6). Valuuttavarantosalkun arvopaperit arvostetaan tilinpäätöksessä vuoden lopun markkinahintaan.

EKP pitää hallussaan valuuttavarantoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. Valuuttavarantosalkun hoidon yleisinä tavoitteina ovat siksi (tärkeysjärjestyksessä) likvidiys, turvallisuus ja tuotto ja salkku sisältää pääasiassa lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 7).

EKP:n omien varojen sijoitussalkun arvo nousi 0,4 miljardia eli 21,1 miljardiin euroon (ks. kuvio 8) pääasiassa siksi, että euroalueen kansalliset keskuspankit maksoivat ensimmäisen erän kasvaneista pääomaosuuksistaan ja nämä varat sijoitettiin vuonna 2021. Kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n maksetusta pääomasta kasvoivat Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”). Salkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvon lasku jarrutti erän kasvua.

Salkku sisältää pääasiassa euromääräisiä arvopapereita, jotka arvostetaan vuoden lopun markkinahintaan. Vuonna 2021 salkun sijoituksista 72 % oli valtion velkapapereita.

EKP päätti sijoittaa osan varoistaan Kansainvälisen järjestelypankin euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon (EUR BISIP G2), joka oli perustettu keskuspankkeja varten tammikuussa 2021. Vihreitä joukkolainoja ostetaan myös suoraan jälkimarkkinoilta. Ympäristövastuullisten sijoitusten osuus omien varojen sijoitussalkussa on kasvanut tasaisesti, ja vuoden 2021 lopussa se oli 7,6 % (vuotta aiemmin 3,5 %). Osuuden on tarkoitus kasvaa jatkuvasti myös tulevina vuosina.

Omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu pääasiassa EKP:n taloudellisia resursseja eli sen maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Salkun arvo ei välttämättä vastaa edellä mainittuja resursseja, sillä tuotot sijoitetaan uudelleen ja arvopaperit arvostetaan markkinahintaan. Salkun tuotolla EKP kattaa toimintakuluja, jotka eivät liity sen valvontatehtäviin.^[11] Varat on sijoitettu euromääräisiin arvopapereihin riskienhallintajärjestelmän limiittejä noudattaen, minkä vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 9).

Vuoden 2021 lopussa liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvo oli 1 544,4 miljardia euroa eli 8 % suurempi kuin vuoden 2020 lopussa. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, eli vuoden 2021 lopussa sen osuus oli 123,6 miljardia euroa. EKP ei itse laske liikkeeseen seteleitä, vaan sillä on euroalueen kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden arvo vastaa liikkeessä olevien euroseteleiden arvoa.

EKP:n eurojärjestelmän sisäiset velat, jotka muodostuvat pääasiassa euroalueen keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvästä nettopositiosta EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvista veloista euroalueen kansallisille keskuspankeille, pienenivät 3,3 miljardia euroa eli 375,1 miljardiin euroon vuonna 2021. Vuosina 2017–2020 eurojärjestelmän sisäisten velkojen kehitykseen vaikutti pääasiassa TARGET2-järjestelmään liittyvä nettovelka, sillä EKP:n rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien netto-ostot selvitetään TARGET2-tilien välityksellä (ks. kuvio 10).

Vuonna 2021 EKP vastaanotti maksujen välittäjän ominaisuudessaan suuren määrän talletuksia euroalueelta ja euroalueen ulkopuolisilta TARGET2-asiakkailta sekä käteisvakuuksia osto-ohjelmissa hankittujen arvopaperien lainausoperaatioissa, mikä pienensi rahapoliittisten arvopaperiostojen vaikutusta TARGET2-järjestelmään liittyvään nettovelkaan.

1.3.2 Taloudelliset resurssit

EKP:n taloudellisiin resursseihin luetaan EKP:n pääoma, varaus taloudellisia riskejä varten, arvonmuutostilit sekä tilikauden voitto. Taloudelliset resurssit sijoitetaan omaisuuseriin, joista kertyy tuottoja, ja/tai niillä katetaan suoraan taloudellisista riskeistä aiheutuvia tappioita. Vuoden 2021 lopussa EKP:n taloudellisten resurssien kokonaismäärä oli 49,7 miljardia euroa eli 3,5 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 11). Muutos johtui arvonmuutostilien saldojen kasvusta euron dollarikurssin heikkenemisen ja kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi sekä EKP:n maksetun pääoman ja taloudellisten riskien varalle luodun varauksen suurenemisesta^[12]. Näin ollen EKP:n taloudelliset resurssit kasvoivat, vaikka tilikauden 2021 voitto oli edellisvuotista pienempi.

Kullasta, valuuttamääräisistä eristä ja markkinahintaan arvostettavista arvopapereista kertyneitä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan kattaa hinta- ja/tai valuuttakurssikehitykseen liittyviä tappioita. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokykyä. Vuoden 2021 lopussa kullan, valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden arvonmuutostilien^[13] saldo oli 33,1 miljardia euroa eli 3,8 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Saldon suureneminen johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroon nähden (ks. kuvio 12) ja kullan markkinahinnan noususta. Arvopapereiden arvonmuutostilin saldo pieneni jonkin verran.

Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä vuonna 2020 muiden kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n merkitystä pääomasta kasvoivat. EKP:n neuvosto päätti, että ne kattaisivat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden (58 miljoonaa euroa) ja että euroalueen kansalliset keskuspankit maksaisivat merkitsemänsä lisäpääoman kokonaisuudessaan kahdessa erässä vuosina 2021 ja 2022. Ensimmäisen erän myötä EKP:n maksettu pääoma kasvoi 0,6 miljardia euroa vuonna 2021 ja oli yhteensä 8,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 se kasvaa vielä toiset 0,6 miljardia euroa ja on sen jälkeen 8,9 miljardia euroa.^[14]

Taloudellisten riskiensä vuoksi (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”) EKP:llä on varaus taloudellisia riskejä varten. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksessa otetaan huomioon muun muassa hallussa olevien riskipitoisten omaisuuserien määrä, tulevalle vuodelle arvioitu tulos sekä arvio riskeistä. Varauksessa taloudellisia riskejä varten ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta.

EKP:n maksetun pääoman kasvettua 0,6 miljardilla eurolla vuonna 2021 myös taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen enimmäismäärä kasvoi vastaavasti. Vuosittaisen riskiarvion perusteella EKP:n neuvosto päätti siirtää 0,6 miljardia euroa EKP:n varaukseen taloudellisia riskejä varten ja kasvattaa sen siten sallittuun 8,2 miljardiin euroon.

EKP:n saamisista ja veloista tilikauden aikana kertyneitä voittoja voidaan käyttää saman tilikauden aikana syntyneiden mahdollisten tappioiden kattamiseen. Vuonna 2021 EKP:n voitto oli varaukseen tehdyn siirron jälkeen 0,2 miljardia euroa (ks. osa 1.3.3 ”Tuloslaskelma”).

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n tilikauden voitto oli useiden kasvuvuosien jälkeen suurimmillaan vuonna 2019 pääasiassa siksi, että korkotuotot rahapoliittisista syistä hallussa pidetyistä arvopapereista ja valuuttavarannoista kasvoivat. Vuonna 2020 EKP:n voitto alkoi supistua lähinnä korkotuottojen pienenemisen vuoksi.

EKP:n voitto tilikaudelta 2021 oli 192 miljoonaa euroa (1 643 miljoonaa euroa vuonna 2020). Tämä 1 452 miljoonan euron ero edellisvuoteen nähden johtui pääasiassa arvopaperien myyntituottojen vähentymisestä, arvostustappioista ja siirrosta varaukseen taloudellisia riskejä varten. Myös korkokate pieneni (ks. kuvio 13).

EKP:n korkokate oli 1 566 miljoonaa euroa, eli se pieneni 451 miljoonaa euroa (ks. kuvio 14). Pienenemisen taustalla oli pääasiassa rahapoliittisista syistä hallussa pidetyistä arvopapereista ja valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen supistuminen. Muut korkotuotot (netto) kasvoivat jonkin verran.

Vuonna 2021 rahapolitiikan harjoittamista varten pidetyistä arvopapereista kertyi korkokatetta 1 006 miljoonaa euroa eli 331 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020 (ks. kuvio 15). Tärkeimpänä syynä oli negatiivinen korkokate PEPP-ohjelmasta. Ohjelmassa ostetut julkisen sektorin velkapaperit olivat keskimäärin tuotoltaan negatiivisia, sillä euroalueen valtioiden joukkolainat ovat olleet ohjelman aikana matalatuottoisia (ks. kuvio 16). Korkokate PEPP-ohjelmasta oli 252 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 2021 (41 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 2020). Lisäksi velkapaperiohjelmasta sekä kahdesta ensimmäisestä katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta kertynyt korkokate pieneni 82 miljoonalla eurolla 111 miljoonaan euroon. Korkotuottojen pieneneminen johtui salkkujen kutistumisesta arvopaperien erääntymisen myötä. Myös korkokate APP-ohjelmassa (ABSPP-, CBPP3- ja PSPP-ohjelmat) hankituista arvopapereista pieneni 37 miljoonalla eurolla 1 147 miljoonaan euroon pääasiassa siksi, että ABSPP-ohjelmassa ostettujen arvopaperien keskimääräiset korkotuotot laskivat.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi noin 64 % EKP:n korkokatteesta vuonna 2021.

Valuuttavarannosta kertynyt korkokate pieneni 277 miljoonaa euroa 197 miljoonaan euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneet korkotuotot supistuivat. Syynä olivat pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisten joukkolainojen matala tuotto vuosina 2020 ja 2021 (ks. kuvio 17) sekä aiemmin ostettujen korkeampituottoisten joukkolainojen myynnit ja erääntymiset. Tämän vuoksi Yhdysvaltain dollarin määräisen salkun keskimääräiset korkotuotot supistuivat edellisvuoteen verrattuna entisestään.

Vuonna 2021 EKP:lle ei kertynyt korkotuottoa sen osuudesta liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä eikä korkokuluja kansallisten keskuspankkien sille siirtämistä valuuttavarannoista, sillä eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko oli 0 %.

Muut korkotuotot (netto) kasvoivat pääasiassa siksi, että euroalueen ulkopuolisten TARGET2-asiakkaiden EKP:ssä pitämien talletustilien saldot sekä rahapoliittisista syistä hankittujen arvopapereiden lainausoperaatioiden ja EKP:n maksujen välittäjänä vastaanottamien talletusten kasvaneet volyymit kasvattivat korkotuottoja. Näiden korkotuottojen kasvulla oli suurempi vaikutus kuin omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen supistumisella euroalueen alhaisen korkotason vuoksi (ks. kuvio 16).

Rahoituskate oli 139 miljoonaa euroa tappiollinen (edellisvuonna 316 miljoonaa euroa voitollinen, ks. kuvio 18) pääasiassa siksi, että hintojen muutoksista realisoitui tappioita (edellisvuonna voittoa) ja Yhdysvaltain dollarin määräisistä ja euromääräisistä arvopapereista kirjattiin aiempaa suuremmat arvonalennukset.

Realisoituneet tappiot liittyivät euromääräisiin arvopapereihin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiin korkofutuureihin. Vastapainoksi Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista realisoitui yhä voittoa, joskin edellisvuotista vähemmän. Yhdysvaltain dollarin määräisten joukkolainojen tuotot pysyivät suurimmaksi osaksi vakaina vuosina 2020–2021 ja alkoivat kasvaa loppuvuodesta 2021.

Lisäksi EKP:n varaukseen taloudellisia riskejä varten siirrettiin 610 miljoonaa euroa 31.12.2021, mikä pienensi EKP:n voittoa vastaavasti. Vuosittaisen riskiarvion perusteella EKP:n neuvosto päätti kasvattaa taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen 8 194 miljoonaan euroon. Siirron jälkeen varauksen koko oli suurin sallittu eli yhtä suuri kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta (ks. osa 1.3.2 ”Taloudelliset resurssit”).

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) kasvoivat 39 miljoonaa euroa 1 238 miljoonaan euroon (ks. kuvio 19). Toimintakulujen kasvu johtui pääasiassa siitä, että henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vuotuisen vakuutusmatemaattisen arvostuksen myötä tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät kulut kasvoivat, ja EKP:n palkkalistoilla oli keskimäärin enemmän työntekijöitä. Hallinnollisia kuluja kasvattivat hieman lähinnä kiinteistöjen huoltokustannukset.

Valvontatehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvat valvontamaksut vuodelta 2021 olivat 578 miljoonaa euroa.^[15]

1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on välttämätön osa EKP:n toimintaa. EKP:llä onkin käytössä tehokkaat menetelmät, prosessit ja järjestelmät jatkuvaa riskien määrittämistä ja arviointia, riskistrategian ja -linjausten tarkastelua, riskien vähentämistä sekä niiden seurantaa ja raportointia varten.

Seuraavassa käydään läpi riskejä, niiden lähteitä sekä niiden hallinnassa käytettyjä järjestelyjä.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että EKP on suojattu riittävän hyvin niiltä taloudellisilta riskeiltä, joille se altistuu. Eurojärjestelmän suojaamisessa riskeiltä päätöksentekoelimiä avustaa eurojärjestelmän keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea, joka osallistuu eurojärjestelmän taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, mittaamiseen ja raportointiin sekä määrittelee käytettävät menetelmät ja järjestelmät ja huolehtii niiden arvioinnista.

EKP:n perustehtävien hoitoon liittyvistä sijoituksista syntyy taloudellisia riskejä. Riskejä hallitaan ja rajoitetaan erityyppisissä operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisiin rahapoliittisiin tavoitteisiin tai sijoitustavoitteisiin salkkujen avulla pyritään ja millaisia riskejä omaisuuseriin liittyy.

EKP:n asiantuntijat ovat kehittäneet riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmiä, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa käytettävien mallien taustalla olevat käsitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat toimialalla vallitsevaan käytäntöön ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina käytetään tavallisesti ES-lukua (expected shortfall)^[16], joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin EKP:n arvonmuutostilien saldot katsotaan sovellettavien tilinpäätössääntöjen mukaisesti puskuriksi riskiestimaattien laskennassa, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin arvonmuutostilejä ei oteta huomioon riskien laskennassa. Jotta EKP:llä olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava käsitys riskeistä, se käyttää lisäksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se myös toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestejä ja arvioi pitkän aikavälin riski- ja tuottoennusteita.^[17]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski kasvoi vuonna 2021. EKP:n kaikkien sijoitussalkkujen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli 15,3 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa. Kirjanpidollisesti (arvonmuutostilit huomioiden) laskettu taloudellinen riski oli siis 2,5 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 20). Riskien suureneminen noudatti vuonna 2020 alkanutta kehitystä ja johtui PEPP- ja APP-ohjelmissa tehtyjen ostojen seurauksena kasvaneesta EKP:n rahapolitiikkaan liittyvien sijoitusten määrästä.

EKP:lle aiheutuu luottoriskejä rahapolitiikkaan liittyvistä sijoituksista, euromääräisestä omien varojen sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niitä ei myydä, niihin ei liity luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riskiä. Niihin kuitenkin liittyy velallisen maksukyvyttömyyden riski. Euromääräisiin omiin varoihin ja valuuttavarantoihin liittyy markkinahintaan arvostamisen vuoksi lähtökohtaisesti luottoluokituksen heikkenemisen riski ja maksukyvyttömyysriski. Luottoriski on kasvanut edellisvuodesta, kun EKP:n tase on kasvanut omaisuuserien osto-ohjelmassa ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehtyjen arvopaperiostojen myötä.

Luottoriskejä vähennetään pääasiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence ‑arviointien ja salkkukohtaisten limiittien avulla.

Valuuttakurssiriskejä ja raaka-aineriskejä aiheutuu EKP:n valuutta- ja kultavarannoista. Valuuttakurssiriski pieneni edellisvuotisesta, sillä valuuttakurssien epäedullista kehitystä vastaan puskureina toimivien arvonmuutostilien saldot suurenivat.

EKP ei käytä suojausta valuutta- ja raaka-aineriskejä vastaan, sillä kulta- ja valuuttavarannoilla on valuuttapoliittista merkitystä. Sitä vastoin riskejä pienennetään arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

EKP:n valuuttavaranto ja euromääräiset omat varat sijoitetaan pääsiassa kiinteätuottoisiin arvopapereihin, ja niihin liittyy markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski. EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan lähinnä verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 7 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleensä pidempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 9 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski kasvoi näissä salkuissa hieman vuodesta 2020 markkinatilanteen kehityksen myötä.

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien käyttö pienentää markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriskiä.

Lisäksi EKP altistuu saamisten ja velkojen korkoepäsuhdasta johtuvalle korkoriskille, mikä vaikuttaa sen korkokatteeseen. Riski ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti saamisten ja velkojen välisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Tilannetta seurataan arvioimalla EKP:n tuloksen kehitystä ennakoivasti. Arvion perusteella EKP:lle kertyy korkokatetta myös tulevina vuosina.

Korkoepäsuhdasta aiheutuvaa riskiä hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sitä hillitsee myös se, että EKP:llä on taseessaan korottomia velkoja.

1.4.2 Operatiiviset riskit

EKP:ssä johtokunta vastaa operatiivisten riskien^[18] hallintaperiaatteista ja -järjestelyistä ja vahvistaa ne. Se myös valvoo operatiivisten riskien hallintaa, ja tässä tehtävässä sitä avustaa operatiivisten riskien komitea. Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinteästi EKP:n hallintorakenteisiin^[19] ja johtamisprosesseihin.

Operatiivisten riskien hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa varmistamaan, että EKP pystyy suorittamaan tehtävänsä ja saavuttamaan tavoitteensa, sekä suojata EKP:n mainetta ja omaisuutta menetyksiltä, väärinkäytöltä ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintajärjestelyjen mukaan kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiensä ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sekä niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa määritellään riskien käsittelystrategiat ja hyväksyntämenettelyt. Periaatteissa sovelletut 5x5-kokoiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todennäköisyysasteikkoihin (joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia kriteereitä).

EKP:n toimintaympäristön riskit ja niiden keskinäinen vaikutus käyvät yhä monimuotoisemmiksi, ja sen päivittäiseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskejä. Niistä EKP:n kannalta merkittävimpiä ovat ihmisten toiminnasta, tietojärjestelmistä, prosesseista ja ulkopuolisista tavarantoimittajista ja palveluntarjoajista aiheutuvat riskit, jotka eivät ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiensä jatkuvaa ja tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sisällytetään myös päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi EKP on pyrkinyt parantamaan häiriönsietokykyään. Riskit hahmotetaan laajasti ja kattavasti, myös kestävyysnäkökohdat huomioiden. EKP:llä on varautumissuunnitelmat häiriötilanteita ja kriisejä varten, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa olosuhteissa (kuten esimerkiksi koronaviruspandemian yhteydessä).

1.4.3 Toimintatapariski

EKP:n riskienhallinnan keskeiseksi osaksi on perustettu oma compliance- ja hallintotapayksikkö, joka vahvistaa EKP:n hallintojärjestelyjä ja valvoo toimintatapariskiä^[20] EKP:ssä. Sen tehtävänä on avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisten toimintatapojen noudattamista ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta entisestään. EKP:n eettinen komitea neuvoo EKP:n ylintä johtoa luotettavuutta ja toimintatapoja koskevissa kysymyksissä ja tukee EKP:n neuvostoa niihin liittyvien riskien hallinnassa korkeimmalla tasolla asianmukaisesti ja johdonmukaisesti. Eurojärjestelmän keskuspankkien ja yhteisen valvontamekanismin valvontaviranomaisten yhteinen eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin edistää menettelytapaohjeiden yhtenäistä noudattamista.

2 EKP:n tilinpäätös

2.1 Tase 31.12.2021

2.2 Tuloslaskelma vuodelta 2021

Frankfurt am Main, 8.2.2022
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
Pääjohtaja

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia periaatteita.^[21] Näin tilinpäätös antaa EKP:n neuvoston mielestä riittävät tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöksessä on noudatettu seuraavia kirjanpitoperiaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Saamiset ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet EKP:lle ja jos saamisen hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusomaisuuteen ja -velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä.

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liiketoimet (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä, ja nettomyynneistä realisoitunut tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja -velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon päivittäin.

Kulta ja valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien arvostus tehdään valuuttakohtaisesti.

Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta.

Kulta arvostetaan tasepäivän markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot käsitellään yhtenä eränä. Kulta arvostetaan kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka johdettiin vuoden 2021 arvostuksessa euron dollarikurssista 31.12.2021.

Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto-oikeuden arvo on viiden tärkeimmän valuutan (Yhdysvaltain dollarin, euron, Kiinan renminbin, Japanin jenin ja Englannin punnan) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa käytettiin niiden eurokurssia 31.12.2021.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit) ja vastaavat saamiset arvostetaan arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivän markkinoiden keskihinnan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrän perusteella. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei arvosteta erikseen. Vuonna 2021 arvostuksessa käytettiin markkinoiden keskihintaa 30.12.2021.

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti (rahastokohtaisesti) niiden nettoarvon perusteella. Realisoitumattomia voittoja tai tappioita ei nettouteta keskenään eri sijoitusrahastoissa.

Epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.^[22] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tällaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne vuoden lopussa ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kertyneet arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei nettouteta toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyviä realisoitumattomia voittoja vastaan. Kun erästä kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin vuoden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvo alkaa nousta ja arvonnousu voidaan yhdistää johonkin arvon alentumisen kirjaamisen jälkeiseen selkeään tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyvät preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle jäljellä olevalle juoksuajalle.

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai luotto-operaatioita vakuutta vastaan.

Reposopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Reposopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina. Reposopimuksilla myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa.

Käänteisellä reposopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Käänteiset reposopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n hallussa oleviin arvopapereihin.

Ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamiin palveluihin liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana eikä käteistä sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset erät

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten ja keskusvastapuolen välityksellä selvitettävien koronvaihtosopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Arvopaperien termiinikauppojen arvostus EKP:ssä perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja ‑korkoja sekä diskonttaustekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään.

Käyttöomaisuus

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n päärakennus arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n päärakennukseen liittyvät kustannukset kirjataan taseeseen kunkin käyttöomaisuuserän alle, ja omaisuuserät poistetaan niiden arvioidun käyttöajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään käyttöomaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, että poistojen kirjaus alkaa omaisuuden käyttöönottoa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Arvioidut käyttöajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, että siinä otetaan huomioon tämän käyttöomaisuuden taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa päärakennuksestaan sekä toimistorakennuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä (ks. ”Vuokrasopimukset”) vuosittain arvonalentumistestin. Jos arvonalentumistestissä jokin tapahtuma viittaa siihen, että omaisuuserän arvo on mahdollisesti alentunut, laaditaan arvio rakennuksesta kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto).

Käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Aktivointikriteerien mukainen rakenteilla tai valmisteilla oleva käyttöomaisuus kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus” ja siirretään muihin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuus on käytettävissä.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joihin sisältyy aineellinen hyödyke, siihen liittyvä käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokranmaksuvelvoite, kirjataan taseeseen vuokrauksen alkamispäivänä vastaavaa-puolen erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” ja vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Jos aktivointikriteerit täyttyvät mutta vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä on vielä rakennus- tai muutosvaiheessa, ennen vuokrasopimuksen alkamispäivää aiheutuneet kustannukset kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”. Vuokrasopimuksiin liittyvä käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokranmaksuvelvoite kirjataan asiaankuuluviin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuuserä on käytettävissä (vuokrasopimuksen alkamispäivä).

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintahintaan poistot vähennettyinä. Toimistorakennuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta käsitellään kohdassa ”Käyttöomaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään vuokra-ajan alusta aina käyttöoikeusomistuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokra-ajan päättymiseen sen mukaan, kumpi niistä on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lisäluoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkokulut kirjataan tuloslaskelman erään ”Muut korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehdään myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Enintään vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin käyttöomaisuuden kirjaamisessa.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

EKP:llä on työntekijöilleen, johtokuntansa jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille omat etuuspohjaiset järjestelyt.

Työntekijöiden eläkejärjestelmän varat on sijoitettu pitkän koron etuusrahastoon. Eläkejärjestelmän etuuspohjainen osa muodostuu EKP:n ja työntekijöiden maksamista pakollisista eläkemaksuista. Järjestelmässä on lisäksi maksuperusteinen osa, jossa työntekijät voivat kerätä lisäeläkettä maksamalla vapaaehtoisia eläkemaksuja.^[23] Lisäeläke määräytyy maksettujen vapaaehtoisten eläkemaksujen ja niiden sijoittamisesta kertyneiden tuottojen perusteella.

EKP:n johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevat järjestelyt ovat rahastoimattomia. Työntekijöitä koskevista järjestelyistä rahastoimattomia ovat järjestelyt, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia.

Etuuspohjainen nettovelka
Etuuspohjaisista järjestelyistä sekä muista pitkäaikaisetuuksista ja työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Muut velat” etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä järjestelyssä kyseisen velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuuspohjaisen velvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat. Diskonttauskoron määrityksessä käytetään luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseistä velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tasepäivänä.

Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperäisistä tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista olettamuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa olettamuksissa.

Etuuspohjaiset nettomenot
Etuuspohjaiset nettomenot eritellään tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen erään ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät:

1. tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista
2. aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot järjestelyn muutoksesta johtuvista etuuksista
3. etuuspohjaisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorko
4. muiden pitkäaikaisetuuksien ja mahdollisten työsuhteen päättämiseen liittyvien pitkäaikaisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kokonaisuudessaan.

Erään ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät:

1. etuuspohjaiseen velvoitteeseen liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2. etuuspohjaisen järjestelyn varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä
3. omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muutokset lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä.

Tilinpäätökseen kirjattava vastuu määritetään riippumattomien aktuaarien vuosittain suorittaman arvion perusteella.

EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset

EKPJ:n sisäisiä saamisia ja velkoja aiheutuu pääasiassa EU-maasta toiseen suoritettavista euromääräisistä maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksujen alullepanijat ovat useimmiten yksityisen sektorin toimijoita (luottolaitoksia, yrityksiä ja yksityishenkilöitä), ja katteensiirto suoritetaan TARGET2-järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä. Maksuista syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä TARGET2-tileillä. Nämä kahdenväliset saamiset ja velat nettoutetaan päivittäin niin, että EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. Tämän jälkeen kullekin kansalliselle keskuspankille jää vain nettopositio EKP:hen nähden. Kahdenvälisiin nettopositioihin vaikuttavat myös EKP:n omat TARGET2-järjestelmän välityksellä suoritetut maksut. Nämä EKP:n kirjanpidossa olevat positiot muodostavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamisen tai -velan Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) nähden. TARGET2-järjestelmään liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle sekä muut eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset ja velat (kuten EKP:n ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana erässä ”Muut saamiset/velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien TARGET2-järjestelmään osallistumiseen^[24] liittyvät saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään erässä ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä, esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Eurojärjestelmään liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet eurojärjestelmän sisäiset velat ovat euromääräisiä, ja ne esitetään erässä ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

Liikkeessä olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä.^[25] Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti.^[26]

EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään ”Liikkeessä olevat setelit”. EKP:llä on tätä osuutta vastaava määrä saamisia kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset^[27] esitetään ”Eurojärjestelmän sisäiset saamiset” -erän alaerässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. edellä kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset”). Näille saamisille kertyvät korkotuotot esitetään tuloslaskelman erässä ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”.

Ennakkovoitonjako

Euroalueen kansallisille keskuspankeille jaetaan seuraavan vuoden tammikuussa ennakkovoitonjakona määrä, joka vastaa EKP:n liikkeeseen lasketuista euroseteleistä sekä 1) velkapaperiohjelmassa (SMP), 2) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP 3), 3) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), 4) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja 5) pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) ostetuista arvopapereista saamaa yhteenlaskettua tuloa, ellei EKP:n neuvosto päätä toisin.^[28] Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei se ole suurempi kuin EKP:n kyseisen vuoden nettovoitto ja ellei EKP:n neuvosto päätä siirtää varoja taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen. EKP:n neuvosto voi myös päättää, että euroseteleiden liikkeeseenlaskuun ja käsittelyyn liittyvät kulut vähennetään liikkeessä olevista euroseteleistä saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Saamisten ja velkojen arvot oikaistaan, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinpäätöksen EKP:n neuvoston hyväksyttäväksi, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä.

Sellaiset merkittävät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, jotka eivät vaikuta saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, esitetään taseen liitetiedoissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

EKP:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät muuttuneet vuonna 2021.

Muut seikat

EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto on hyväksynyt Baker Tilly GmbH & Co.KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (Düsseldorf, Saksa) nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2022 loppuun saakka. Nimitystä voidaan pidentää enintään kahden tilikauden verran.

2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2021 EKP:llä oli hallussaan 16 229 522 unssia kultaa.^[29] Määrä oli sama kuin vuoden 2020 lopussa, sillä EKP ei toteuttanut kultavaranto-operaatioita vuonna 2021. Kultavarannon markkina-arvo oli 26 121 miljoonaa euroa (25 056 miljoonaa euroa vuonna 2020). Euroarvon nousu johtui kullan euromääräisen markkinahinnan noususta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät” ja liitetietojen kohta 15, ”Arvonmuutostilit”).

Kohta 2 – Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Tässä tase-erässä ovat EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Saamiset olivat suuruudeltaan 1 234 miljoonaa euroa 31.12.2021 (680 miljoonaa euroa vuonna 2020). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen erityisten nosto-oikeuksien vapaaehtoiseen osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:n hallussa olevat erityiset nosto-oikeudet lisääntyivät vuonna 2021 lähinnä vapaaehtoisessa järjestelyssä tehtyjen kauppojen vuoksi. Erityisten nosto-oikeuksien euroarvoa nosti myös niiden kurssin vahvistuminen suhteessa euroon vuonna 2021.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot sekä Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräiset arvopaperisijoitukset.

Näiden erien kokonaisarvon nousu vuonna 2021 johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon.

EKP:n nettovaluuttavaranto^[30] valuutoittain:

Vuoden 2021 aikana ei toteutettu valuuttamarkkinainterventioita.

Kohta 3 – Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Kohta 3.1 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

Vuoden 2021 lopussa tämä erä koostui eurojärjestelmän ja euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien välisiin likviditeettisopimusjärjestelyihin liittyvästä 3 070 miljoonan euron saamisesta (1 830 miljoonaa euroa vuonna 2020). Järjestelyissä eurojärjestelmä tarjoaa euromääräistä likviditeettiä euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille hyväksyttäviä vakuuksia vastaan^[31] markkinoiden toiminnan häiriytyessä. Niillä siis vähennetään riskiä, että häiriöt leviäisivät euroalueen maiden rahoitusmarkkinoille ja talouksiin.

Kohta 4 – Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Erä koostui 31.12.2021 euroalueella olevien sekkitilien saldoista, joiden kokonaismäärä oli 38 miljoonaa euroa (81 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Kohta 5 – Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Kohta 5.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Erään sisältyivät 31.12.2021 arvopaperit, jotka EKP on hankkinut osana kolmea katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP 1–3), velkapaperiohjelmaa (SMP), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

Vuonna 2021 eurojärjestelmä teki omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP)^[32] arvopaperien netto-ostoja keskimäärin 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. Joulukuussa 2021 EKP:n neuvosto päätti, että netto-ostoja tehtäisiin vuoden 2022 toisella neljänneksellä 40 miljardilla eurolla kuukaudessa ja kolmannella neljänneksellä 30 miljardilla eurolla kuukaudessa.^[33] Lokakuusta 2022 alkaen netto-ostoja tehdään 20 miljardilla eurolla kuussa, ja niitä jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi. Netto-ostojen odotetaan päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Myös pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Lisäksi eurojärjestelmä jatkoi vuonna 2021 netto-ostoja PEPP-ohjelmassa^[34], johon on varattu yhteensä 1 850 miljardia euroa^[35]. Ostoja tehtiin joustavasti kulloisenkin rahoitusoloista ja inflaationäkymistä laaditun arvion perusteella. Joulukuussa 2021 EKP:n neuvosto päätti myös, että PEPP-ohjelmassa tehtävät netto-ostot päättyvät maaliskuun 2022 lopussa mutta ne voidaan tarvittaessa aloittaa uudestaan koronaviruspandemian (covid-19) aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi. Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. PEPP-ohjelman uudelleensijoituksia voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tarpeen mukaan. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Alla on esitetty EKP:n hallussa olevien arvopaperien jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo^[36], jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

EKP:n hallussa olevien arvopaperien jaksotettuun hankintamenoon perustuva arvo muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti.

Vuosittain tehdään vuoden lopun tietoihin perustuvat arvonalentumistestit, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2021.

Eurojärjestelmän hallussa olevien arvopaperien jaksotettuun hankintamenoon perustuva arvo muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

Kohta 6 – Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

Kohta 6.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

Erä sisältää ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”). Erä oli 31.12.2021 suuruudeltaan 123 551 miljoonaa euroa (114 761 miljoonaa euroa vuonna 2020). Erälle lasketaan päivittäin korkoa, joka perustuu viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon^[37] (ks. liitetietojen kohta 22.2, ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”).

Kohta 7 – Muut saamiset

Kohta 7.1 – Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuteen sisältyivät seuraavat erät:

EKP:n päärakennuksesta ja rakennuksiin liittyvistä käyttöoikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 7.2 – Muut rahoitusvarat

Omien varojen sijoitussalkkuun sisältyy pääasiassa EKP:n taloudellisten resurssien eli sen maksetun pääoman sekä rahastoihin ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyvien varojen sijoituksia. Siihen sisältyy myös 3 211 Kansainvälisen järjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintamenoon (42 miljoonaa euroa), ja euromääräisiä sekkitilitalletuksia.

Muihin rahoitusvaroihin kuuluvat seuraavat erät:

Erän nettomääräinen kasvu vuonna 2021 johtui pääasiassa siitä, että EKP:n omien varojen salkkuun sijoitettiin 1) kansallisten keskuspankkien vuonna 2021 maksamat ensimmäiset erät niiden kasvaneista merkintäosuuksista EKP:n pääomasta (ks. liitetietojen kohta 16 ”Pääoma ja rahastot”), 2) salkusta tilikaudella 2021 kertyneet korkotuotot ja 3) taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen vuonna 2020 siirrettyjen varojen vastaerä. EKP:n omien varojen salkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvon lasku jarrutti osittain erän kasvua.

Kohta 7.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Tämä erä koostuu 31.12.2021 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 620 miljoonan euron edestä (388 miljoonaa euroa vuonna 2020). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euroarvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”)

Kohta 7.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Erä oli vuoden 2021 lopussa 4 055 miljoonaa euroa (3 390 miljoonaa euroa vuonna 2020). Siihen sisältyi lähinnä arvopapereista kertyneitä korkosaamisia (ml. hankinnan yhteydessä maksetut korot), joiden arvo oli3 332 miljoonaa euroa (2 757 miljoonaa euroa vuonna 2020; ks. liitetietojen kohta 2.2 ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”, kohta 5, ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”, sekä kohta 7.2, ”Muut rahoitusvarat”).

Erään sisältyi myös 577 miljoonaa euroa valvontamaksuja valvontamaksukaudelta 2021 (ks. liitetietojen kohta 25 ”Maksukate”).^[38] Ne peritään vuonna 2022.

Erään sisältyy myös eurojärjestelmän yhteisistä hankkeista kertyneitä tuottoja (ks. liitetietojen kohta 27, ”Muut tuotot”), maksettuja ennakoita ja muista rahoitusvaroista ja -veloista kertyneitä korkotuottoja.

Kohta 7.5 – Sekalaiset erät

Erä oli vuoden 2021 lopussa 749 miljoonaa euroa (1 970 miljoonaa euroa vuonna 2020), ja se koostui pääasiassa 31.12.2021 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyvistä saldoista, joiden arvo oli 573 miljoonaa euroa (692 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. liitetietojen kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyi myös EKP:n ennakkovoitonjaosta johtuvia saamisia, jotka olivat 150 miljoonaa euroa (1 260 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Ennakkovoitonjako” sekä liitetietojen kohta 12.2, ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”).

Kohta 8 – Liikkeessä olevat setelit

Erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevista euroseteleistä. EKP:n osuus oli 31.12.2021 arvoltaan yhteensä 123 551 miljoonaa euroa (114 761 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Kohta 9 – Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Eurojärjestelmän keskuspankit antavat julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa ostamiaan arvopapereita lainaan. Ne voivat hyväksyä lainausoperaatioissa myös käteisvakuuksia, ilman että käteistä tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainauksesta huolehtii ulkopuolinen varainhoitaja. Sama koskee PEPP-ohjelmassa hankittuja julkisen sektorin velkapapereita.

Tällaisten euroalueen luottolaitosten kanssa käteisvakuuksia vastaan suoritettujen lainaustapahtumien arvo oli 9 473 miljoonaa euroa 31.12.2021 (2 559 miljoonaa euroa vuonna 2020). Koska lainaustapahtumissa vakuudeksi saatu ja TARGET2-tileille siirretty käteinen oli vuoden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainaustapahtumat kirjattiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot”).^[39]

Kohta 10 – Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Kohta 10.1 – Julkisyhteisöt

Erä oli vuoden 2021 lopussa suuruudeltaan 3 200 miljoonaa euroa (10 012 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja sisälsi Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) talletuksia. EKP voi EKPJ:n perussäännön artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten verojen ja maksujen välittäjänä.

Kohta 10.2 – Muut velat

Erä oli 31.12.2021 suuruudeltaan 4 404 miljoonaa euroa (3 688 miljoonaa euroa vuonna 2020). Erään sisältyy euroalueen TARGET2-asiakkaiden saamisia.

Kohta 11 – Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Erä oli vuoden 2021 lopussa suuruudeltaan 112 492 miljoonaa euroa (11 567 miljoonaa euroa vuonna 2020). Suurimman osuuden erästä muodostivat euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien ja euroalueen ulkopuolisten TARGET2-asiakkaiden 71 875 miljoonan euron suuruiset TARGET2-saamiset EKP:ltä (4 685 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset”). Saamisten suureneminen vuonna 2021 johtui euroalueen ulkopuolisten TARGET2-asiakkaiden saamisten kasvusta.

Erään sisältyy lisäksi avoinna oleviin arvopaperilainaustapahtumiin liittyvä 21 750 miljoonan euron velka (3 425 miljoonaa euroa vuonna 2020), joka johtuu euroalueen ulkopuolelle lainattujen, PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelmassa hankittujen julkisen sektorin velkapapereiden vakuudeksi saadun käteisen siirtämisestä TARGET2-tileille (ks. liitetietojen kohta 9 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”).

Erään sisältyy myös 18 033 miljoonan euron velka, joka liittyy EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoitoon EKP:n toimiessa maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle (ks. liitetietojen kohta 21 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”). Tällaisia velkoja ei ollut 31.12.2020.

Erään sisältyy vielä pysyvään valuutanvaihtojärjestelyyn liittyvä 834 miljoonan euron velka Yhdysvaltain keskuspankille (3 457 miljoonaa euroa vuonna 2020). Tässä järjestelyssä EKP saa Federal Reserve Bank of New Yorkilta valuutanvaihtosopimuksilla Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarimääräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti valuutanvaihtosopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin määräisiä likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Valuutanvaihtosopimuksista syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saamisia EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Valuutanvaihtosopimuksista johtuvat termiinisaamiset Federal Reserve Bank of New Yorkilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja termiinivelat näille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”).

Kohta 12 – Eurojärjestelmän sisäiset velat

Kohta 12.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Erään sisältyvät eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 nojalla valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Veloissa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2021.

EKP maksaa varoille viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa, joka lasketaan päivittäin, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. liitetietojen kohta 22.3 ”Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko”).

Kohta 12.2 – Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Vuonna 2021 erään sisältyi lähinnä TARGET2-saldoihin ja EKP:n ennakkovoitonjakoon liittyviä euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisia (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset” ja ”Ennakkovoitonjako”).

TARGET2-järjestelmään liittyvää nettovelkaa pienensivät pääasiassa 1) euroalueen ulkopuolisten TARGET2-asiakkaiden saamisten kasvu (ks. liitetietojen kohta 11 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”), 2) PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelmassa hankittujen julkisen sektorin arvopaperien lainausoperaatioissa saatujen käteisvakuuksien määrän kasvu (ks. liitetietojen kohta 9 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 11 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”) sekä 3) EKP:n maksujen välittäjänä euroalueen ulkopuolelta vastaanottamien talletusten kasvu (ks. liitetietojen kohta 11 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”). Näiden tekijöiden vaikutuksen kuitenkin suurelta osin kumosivat PEPP- ja APP-ohjelmiin sisältyvät arvopaperien netto-ostot, joihin liittyvät maksut selvitettiin TARGET2-tilien välityksellä (ks. liitetietojen kohta 5 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”).

TARGET2-maksuihin liittyvien positioiden (paitsi dollarimääräisiin likviditeettiä lisääviin operaatioihin liittyvistä valuutanvaihtosopimuksista aiheutuvien positioiden) korko lasketaan päivittäin viimeisimmän käytettävissä olevan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikoron perusteella.

Kohta 13 – Muut velat

Kohta 13.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Tämä erä koostuu lähinnä 31.12.2021 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 568 miljoonan euron edestä (636 miljoonaa euroa vuonna 2020). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euroarvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Erään kuuluvat myös avoinna olevien arvopaperien termiinikauppojen arvostustappiot (ks. liitetietojen kohta 19, ”Arvopaperien termiinikaupat”).

Kohta13.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Siirtovelat ja saadut ennakot alaerittäin 31.12.2021:

Kohta 13.3 – Sekalaiset erät

Erä oli vuoden 2021 lopussa 2 277 miljoonaa euroa (2 419 miljoonaa euroa vuonna 2020). Se sisälsi 535 miljoonan euron arvosta 31.12.2021 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja (507 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. liitetietojen kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyy myös 175 miljoonan euron vuokrasopimusvelka (199 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Vuokrasopimukset”).

Erään sisältyy lisäksi EKP:n henkilöstön ja johtokunnan jäsenten sekä EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin^[40] liittyvä etuuspohjainen nettovelka. Erään sisältyvät myös EKP:n työntekijöiden työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Tase
Taseen erään ”Sekalaiset erät” (velat) kirjattiin seuraavat määrät, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia:

Vuonna 2021 työntekijöihin liittyvän etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo oli 3 165 miljoonaa euroa (3 034 miljoonaa euroa vuonna 2020). Siinä oli mukana 373 miljoonaa euroa rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia (364 miljoonaa euroa vuonna 2020). Johtokunnan ja valvontaelimen jäseniin liittyvän etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo oli 43 miljoonaa euroa (44 miljoonaa euroa vuonna 2020). Velvoite koskee yksinomaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin käytettäviä rahastoimattomia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Arvonmuutostilit”. Vuonna 2021 uudelleen määrittämisestä johtuvia tappioita kirjattiin 799 miljoonaa euroa (1 067 miljoonaa euroa vuonna 2020) (ks. liitetietojen kohta 15 ”Arvonmuutostilit”).

Etuuspohjaisen velvoitteen ja etuuspohjaisen järjestelyn varojen muutos sekä uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Etuuspohjaisen velvoitteen uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot olivat yhteensä 76 miljoonaa euroa vuonna 2021 pääasiassa siksi, että arvostuksessa käytetty diskonttauskorko nousi ja oli 1,3 % (1,1 % vuonna 2020). Voittojen vaikutuksen osittain kumosivat uudelleen määrittämisestä johtuvat tappiot, joita syntyi kokemusperäisistä tarkistuksista, sillä edellisvuoden tilinpäätöksen vakuutusmatemaattiset olettamukset poikkesivat toteutuneesta kehityksestä.

Työntekijöiden etuuspohjaisen järjestelyn varojen käypä arvo muuttui vuonna 2021 seuraavasti:

Etuuspohjaisen järjestelyn varojen uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot vuonna 2021 olivat seurausta siitä, että rahasto-osuuksille saatu tosiasiallinen tuotto oli suurempi kuin diskonttauskoron perusteella oletettu korko (1,1 %).

Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot/tappiot muuttuivat vuonna 2021 seuraavasti:

Tuloslaskelma
Vuonna 2021 tuloslaskelmaan kirjattiin seuraavat määrät:

Vuonna 2021 tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot suurenivat 169 miljoonaan euroon (142 miljoonaa euroa vuonna 2020) pääasiassa siksi, että eläkkeiden tulevaksi nousuvauhdiksi oletettiin 1,7 % vuonna 2020 (1,0 % vuonna 2019). Lisäksi diskonttauskorko laski entisestään ja oli 1,1 % (1,2 % vuonna 2019).^[41]

Keskeiset oletukset
Tässä kohdassa mainittuja arvostuksia valmistellessaan riippumattomat aktuaarit ovat käyttäneet johtokunnan kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin hyväksymiä oletuksia. Seuraavassa esitetään tärkeimmät oletukset, joita on käytetty työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevien vastuiden laskemisessa:

Kohta 14 – Varaukset

Erän suurin varaus on taloudellisia riskejä varten tehty varaus, jolla katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) tulevia realisoituneita ja realisoitumattomia tappioita. Varauksen tarve ja suuruus tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta.

EKP:n neuvosto päätti siirtää vuoden 2021 lopussa 610 miljoonaa euroa taloudellisia riskejä varten tehtyyn varaukseen otettuaan huomioon arvion EKP:n altistumisesta taloudellisille riskeille ja varauksen sallitun enimmäismäärän. Siirto pienensi EKP:n voiton 192 miljoonaan euroon vuonna 2021. Varaus kasvoi 8 194 miljoonaan euroon ja vastasi euroalueen kansallisten keskuspankkien maksamaa osuutta EKP:n pääomasta 31.12.2021.

Erä sisältää myös 74 miljoonan euron hallinnolliset varaukset (57 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Kohta 15 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sisältävät saamisista ja veloista kirjatut realisoitumattomat voitot (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet”, ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”, ”Arvopaperit” sekä ”Taseen ulkopuoliset erät”). Arvonmuutostilit sisältävät myös työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet” sekä liitetietojen kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”).

Arvonmuutostilien saldon suureneminen johtuu suurimmaksi osaksi Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon ja kullan euromääräisen markkinahinnan noususta vuonna 2021.

Vuoden lopun arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 16 – Oma pääoma ja varaukset

Kohta 16.1 – Pääoma

EKP:n merkitty pääoma on 10 825 miljoonaa euroa.

Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä 31.1.2020 EKP piti merkityn pääomansa määrän ennallaan, ja Englannin pankin merkintäosuus jaettiin euroalueen ja sen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien kesken.

Myöskään EKP:n maksettu pääoma ei muuttunut vaan oli edelleen 7 659 miljoonaa euroa vuonna 2020, sillä muut kansalliset keskuspankit kattoivat Englannin pankin aiemmin maksaman osuuden (58 miljoonaa euroa). Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että euroalueen kansalliset keskuspankit maksaisivat merkitsemänsä lisäpääoman kokonaisuudessaan kahdessa 610 miljoonan euron erässä vuosina 2021 ja 2022.

Euroalueen kansallisten keskuspankkien maksettua ensimmäisen erän 29.12.2021 EKP:n maksettu pääoma kasvoi 8 270 miljoonaan euroon seuraavan taulukon mukaisesti.

Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien tulee osallistua EKP:n toimintakuluihin maksamalla 3,75 % merkitsemästään EKP:n pääomasta. Niiden maksamat osuudet ovat olleet 1.2.2020 lähtien yhteensä 76 miljoonaa euroa. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta saada osuutta EKP:n jakokelpoisista voitoista, eikä niillä myöskään ole velvollisuutta kattaa EKP:n mahdollisia tappioita.

2.5 Taseen ulkopuoliset erät

Kohta 17 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetty ulkopuolinen varainhoitaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP antaa lainaan myös kolmessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) hankkimiaan arvopapereita sekä sellaisia velkapaperiohjelmassa (SMP) hankittuja arvopapereita, jotka ovat ostokelpoisia myös PSPP-ohjelman ehtojen mukaan.^[42]

Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja käteisvakuuksia ei ole vuoden lopussa sijoittamatta, kirjataan taseen ulkopuolisille tileille.^[43] Tällaisia lainaustapahtumia oli vuoden 2021 lopussa avoinna 16 156 miljoonan euron arvosta (17 214 miljoonaa euroa vuonna 2020). Määrästä 11 821 miljoonaa euroa liittyi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien lainaustapahtumiin (12 615 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Kohta 18 – Korkofutuurit

Valuuttamääräisiä korkofutuurisopimuksia oli avoinna vuoden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 19 – Arvopaperien termiinikaupat

Vuoden 2021 lopussa oli avoinna arvopaperien termiinikauppoihin liittyviä myyntisopimuksia 382 miljoonan euron arvosta. Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Tällaisia sopimuksia ei ollut avoinna vuoden 2020 lopulla.

Kohta 20 – Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksia tehtiin vuonna 2021 osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Sopimuksiin liittyviä saamisia ja velkoja oli avoinna vuoden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Likviditeettiä lisäävät valuutanvaihtojärjestelyt
EKP:llä on kahdenväliset valuutanvaihtojärjestelyt Kanadan, Ison-Britannian, Japanin, Yhdysvaltojen, Sveitsin ja Kiinan keskuspankkien kanssa. Valuutanvaihtojärjestelyt mahdollistavat näiden maiden valuuttojen määräisen likviditeetin tarjoamisen euroalueen pankeille ja euromääräisen likviditeetin tarjoamisen edellä mainittujen maiden rahoituslaitoksille. EKP:llä on valuutanvaihtojärjestelyt myös Bulgarian, Kroatian, Tanskan ja Ruotsin keskuspankkien kanssa euromääräisen likviditeetin tarjoamiseksi maiden rahoituslaitoksille. Valuutanvaihtojärjestelyjen avulla keskuspankit voivat vastata likviditeettitarpeisiin tilanteissa, joissa markkinoiden toiminta on häiriytynyt.

Vuoden aikana syntyi Yhdysvaltain dollarin määräisen likviditeetin jakamiseen eurojärjestelmän vastapuolille liittyviä dollarimääräisiä saamisia ja velkoja, jotka erääntyvät vuonna 2022 (ks. liitetietojen kohta 11 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 21 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

Vuonna 2021 EKP jatkoi EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukijärjestelmään, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM), Euroopan rahoitusvakausvälineeseen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismiin (EVM) sekä Kreikan lainajärjestelysopimukseen liittyvien EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden sekä kahteen rahoitusvakausvälineen lainaan liittyvien maksujen hoitamista.

Vuonna 2021 EU myönsi jäsenvaltioille edelleen koronaviruspandemiaan (covid-19) liittyviä lainoja työttömyysriskejä lieventävän tilapäisen tukivälineen (SURE) varoista. EU perusti vuonna 2021 lisäksi Next Generation EU -ohjelman (NGEU), jolla tuetaan talouden elpymistä EU:ssa ja helpotetaan EU:n siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen. NGEU-ohjelmasta myönnetään jäsenvaltioille rahoitustukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, sekä lainoja. EKP auttoi Euroopan komissiota edellä mainittuihin rahoitusvälineisiin liittyvien laina- ja rahoitusoperaatioiden hallinnoinnissa.

Lisäksi EKP käsitteli vuonna 2021 kaikkiin edellä mainittuihin operaatioihin liittyviä maksuja.

2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 22 – Korkokate

Kohta 22.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

Tähän erään sisältyy EKP:n valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen ja ‑kulujen erotus.

Eri instrumenteista kertyneet korkotuotot (netto) jakautuvat seuraavasti:

Eri valuutoista kertyneet korkotuotot (netto) jakautuvat seuraavasti:

Kohta 22.2 – Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä

Tämä erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit” ja liitetietojen kohta 6.1, ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Vuonna 2021 tämä korkotuotto oli nolla, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden 0 %.

Kohta 22.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

Tässä erässä esitetään valuuttavarantojen siirtoon perustuville euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille maksetut korot (ks. liitetietojen kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Vuonna 2021 tämä korko oli nolla, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden 0 %.

Kohta 22.4 – Muut korkotuotot ja muut korkokulut

Muut korkotuotot ja muut korkokulut jakautuvat seuraavasti:

Kohta 23 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

Rahoitustoiminnan realisoituneet nettovoitot/-tappiot jakautuvat seuraavasti:

Hintojen muutoksesta aiheutuneita realisoituneita nettovoittoja/-tappioita kertyy arvopaperien, korkofutuurien ja koronvaihtosopimusten hintojen muutoksista. Vuonna 2021 hintojen muutoksista aiheutuneita tappioita realisoitui lähinnä euromääräisistä arvopapereista ja Yhdysvaltain dollarin määräisistä korkofutuureista. Vuonna 2020 Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta realisoitui suuria kurssivoittoja, kun dollarimääräisten arvopaperien hinta nousi ja tuotot supistuivat.

Kohta 24 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Rahoitusvarojen ja arvopaperipositioiden arvonalennukset jakautuivat seuraavasti:

Useiden Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa ja omien varojen sijoitussalkussa olevien arvopaperien markkina-arvo laski tuottokäyrän nousun myötä vuonna 2021. Tästä aiheutui realisoitumattomia kurssitappioita tilikauden lopussa.

Kohta 25 – Maksukate

Tämän erän tuotot koostuivat vuonna 2021 pääasiassa valvontamaksuista. Kulut koostuivat lähinnä säilytyspalkkioista.

Valvontatehtäviin liittyvät tuotot ja kulut
EKP:n valvontatehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. Maksut perustuvat valvontamaksukauden toteutuneisiin valvontakuluihin, ja niissä otetaan huomioon yksittäisille pankeille palautetut tai niiltä laskutetut aiempien maksukausien määrät sekä muut tarkistukset, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.^[44]

EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvat valvontamaksut vuodelta 2021 olivat 578 miljoonaa euroa. Valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot huomioiden valvottavilta yhteisöiltä peritään maksukaudelta 2021 vuotuisia valvontamaksuja 577 miljoonaa euroa^[45] (ks. liitetietojen kohta 7.4 ”Siirtovelat ja maksetut ennakot”). Pankkikohtaiset valvontamaksut laskutetaan vuoden 2022 toisella neljänneksellä.^[46]

EKP:llä on myös oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevia EU:n säädöksiä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Seuraamusmaksuihin liittyviä tuottoja ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa. Ne kirjataan sen sijaan tuotoiksi EKP:n tuloslaskelmaan ja jaetaan euroalueen kansallisille keskuspankeille osana EKP:n voitonjakoa. Vuonna 2021 valvottaville yhteisöille määrätyistä seuraamuksista kertyi tuottoja 1 miljoona euroa.

Valvontatehtäviin liittyvät EKP:n tuotot muodostuivat siis seuraavasti:

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkittävien yhteisöjen suorasta valvonnasta, vähemmän merkittävien yhteisöjen välillisestä valvonnasta sekä yhteisiä valvontakysymyksiä käsittelevistä toiminnoista ja asiantuntijapalveluista. Valvontakulut muodostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävistä aiheutuvista suorista toimintakuluista ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittaviin tukitoimintoihin liittyvistä kuluista yksiköissä, jotka vastaavat toimitiloista ja laitteista, henkilöstöhallinnosta, tietotekniikasta, oikeudellisista asioista, sisäisestä tarkastuksesta, hallintopalveluista, viestinnästä ja käännöspalveluista sekä muista toiminnoista.

Vuoden 2021 valvontamaksuilla katettavat EKP:n toteutuneet pankkivalvontakulut olivat 578 miljoonaa euroa (535 miljoonaa euroa vuonna 2020). Kuluja suurensivat käynnissä olevat pankkivalvonnan tietojärjestelmien kehityshankkeet ja henkilöstökustannukset.

EKP myös maksaa valvottaville yhteisöille hyvityksiä silloin, kun tuomioistuin kumoaa niille aiemmin määrättyjä hallinnollisia seuraamusmaksuja. Vuonna 2021 hyvityksiä maksettiin 5 miljoonaa euroa (ks. liitetietojen kohta 31 ”Muut kulut”). Hyvityksiin liittyvää kulua ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa, vaan se kirjataan EKP:n tuloslaskelmaan, jolloin se pienentää EKP:n nettotulosta.

Kohta 26 – Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

Tähän erään kirjataan osingot EKP:n hallussa olevista Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osakkeista (ks. liitetietojen kohta 7.2, ”Muut rahoitusvarat”). Vuonna 2021 erään sisältyi Kansainvälisen järjestelypankin vuosikokouksen hyväksymä lisäosinko, jolla kompensoidaan maksamattomia osinkoja tilikaudelta 2019–2020.^[47]

Kohta 27 – Muut tuotot

Muita sekalaisia tuottoja kertyi vuonna 2021 pääasiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta EKP:n kustannuksiin eurojärjestelmän yhteisissä hankkeissa ja päärakennuksen infrastruktuurin korjaustöihin liittyvistä vakuutusmaksuista (ks. liitetietojen kohta 29 ”Hallinnolliset kulut”).

Kohta 28 – Henkilöstökulut

Henkilöstökulut jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2021 EKP:n palveluksessa oli erilaisin sopimuksin keskimäärin 4 038 henkeä (joista 362 esimiestehtävissä) kokoaikaisiksi työpaikoiksi^[48] muutettuna (vuonna 2020 palveluksessa oli 3 923 henkeä, joista 356 esimiestehtävissä).

Henkilöstökulujen suureneminen tilikauden aikana johtui pääasiassa työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvien kulujen kasvusta. Taustalla olivat lähinnä oletukset tulevien eläkkeiden suuremmasta kasvuvauhdista ja tilikauden 2021 työsuoritukseen perustuvien menojen^[49] vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa käytetty alempi diskonttauskorko (ks. liitetietojen kohta 13.3, ”Sekalaiset erät”). Henkilöstökuluja suurensi myös se, että EKP:n palkkalistoilla oli keskimäärin enemmän työntekijöitä.

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten palkkiot
Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille maksetaan peruspalkkaa sekä asumislisää. Pääjohtajalle on järjestetty asumislisän sijaan virka-asunto. Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetaan myös edustuslisää. EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin sekä muihin lisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siitä vähennetään työntekijän eläke-, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisiä ei veroteta, eikä niistä kerry eläkettä.

Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille (mukana eivät siis ole kansallisten valvontaviranomaisten edustajat) maksettiin vuonna 2021 peruspalkkaa seuraavasti:^[50]

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetut korvaukset ja lisät sekä työnantajan sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut heidän edukseen olivat yhteensä 1 097 128 euroa (1 201 810 euroa vuonna 2020).

Entisille johtokunnan tai valvontaelimen jäsenille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtymämaksuja. Vuonna 2021 nämä maksut perhelisineen sekä työnantajan sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut entisten johtokunnan tai valvontaelimen jäsenten eduksi olivat yhteensä 977 547 euroa (1 555 042 euroa vuonna 2020). Maksut pienenivät niiden saajien vähennyttyä vuonna 2021, ja maksuihin yhä oikeutetuille johtokunnan jäsenillekin niitä maksettiin vähemmän heidän siirtymäkautensa lähestyessä loppuaan.

EKP maksoi entisille johtokunnan jäsenille tai heidän huollettavilleen eläkkeitä ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia sekä työnantajan sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja heidän edukseen yhteensä 4 047 008 euroa (928 149 euroa vuonna 2020).^[51] Vuonna 2021 tähän määrään sisältyi kertaeläke, joka maksettiin entiselle johtokunnan jäsenelle säännöllisesti maksettavan eläkkeen sijaan.

Kohta 29 – Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut jakautuivat seuraavasti:

Hallinnolliset kulut kasvoivat hieman vuonna 2021. Vuokrakulujen sekä kiinteistöhuoltoon ja peruspalveluihin liittyvien kulujen kasvu johtui lähinnä päärakennuksen infrastruktuurissa jo rakennusvaiheessa todettujen vikojen korjaustöistä. Korjaustöiden kustannukset katettiin vakuutusmaksuilla (ks. liitetietojen kohta 27 ”Muut tuotot”).

Kohta 30 – Ulkoistettu setelinvalmistus

Tähän erään sisältyvät pääasiassa euroseteleiden kuljetuskulut, jotka aiheutuvat uusien seteleiden siirtämisestä setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin ja seteleiden siirtämisestä kansallisesta keskuspankista toiseen vajauksien ja ylimäärien tasoittamiseksi setelivarastoissa. Näistä kustannuksista vastaa EKP.

Kohta 31 – Muut kulut

Vuonna 2021 erä koostui EKP:n kolmelle samaan ryhmittymään kuuluvalle valvottavalle yhteisölle aiemmin määräämien hallinnollisten seuraamusmaksujen hyvityksestä sen jälkeen, kun tuomioistuin oli osittain kumonnut yhteisöjä koskevat päätökset (ks. liitetietojen kohta 25 ”Maksukate”).

3 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

Euroopan keskuspankin pääjohtaja
ja EKP:n neuvosto

Frankfurt am Main

Tilintarkastuskertomus 2021

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tilikaudelta, joka päättyi 31.12.2021. Tilinpäätös sisältää Euroopan keskuspankin taseen, tuloslaskelman sekä yhteenvedon tilinpäätöksen keskeisistä laatimisperiaatteista ja taseen ja tuloslaskelman liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n taloudellisesta asemasta ja sen toiminnan tuloksesta 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet asetetaan Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) ja sen muutospäätöksissä, jotka perustuvat kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) ja niiden muutossuuntaviivoihin.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien mukaisesti. Standardien mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa ”Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa”. Olemme riippumattomia EKP:stä niiden Saksassa noudatettavien (tilintarkastusalan kansainvälisen eettisten standardien lautakunnan [IESBA] tilintarkastusammattilaisille laatimien eettisten sääntöjen mukaisten) eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Muu informaatio

EKP:n johtokunta vastaa muusta informaatiosta EKP:n tilinpäätöksessä. Muu informaatio käsittää kaiken muun tilinpäätösjulkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä EKP:n tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota, emmekä anna siitä muutakaan varmuutta.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Tilinpäätöstä koskevat johtokunnan ja hallintoelinten velvollisuudet

EKP:n johtokunta vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on määritelty Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35, sellaisena kuin se on muutettuna), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34, sellaisina kuin ne ovat muutettuina). Johtokunta vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EKP:n johtokunta on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.

Hallintoelinten vastuulla on valvoa tilinpäätöstietojen raportointiprosessia EKP:ssä.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan ISA-standardien mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

ISA-standardien mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen suunnittelun ja suorittamisen ajan. Lisäksi

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon EKP:n sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko johdon ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
• arvioimme tilinpäätöksen (mukaan lukien liitetiedot) yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Frankfurt am Main, 9.2.2022

Baker Tilly GmbH & Co. KG
Wirtschaftsprüfungsgesellschaft

(Düsseldorf)

4 Selvitys voitonjaosta / tappioiden jakamisesta

Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöstä vuodelta 2021.

EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla:

1. EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon enintään 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään.
2. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.^[52]

Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.^[53]

EKP:n nettovoitto tilikaudelta 2021 oli 192 miljoonaa euroa. EKP:n neuvoston päätöksen mukaisesti euroalueen kansallisille keskuspankeille jaettiin ennakkovoitonjakona 150 miljoonaa euroa 31.1.2022. EKP:n neuvosto päätti jakaa voitosta jäljellä olevat 42 miljoonaa euroa euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken.