Muistomerkki Grossmarkthallen alueella
Holokaustista selvinneen tarina
Edith Erbrich vietiin vuonna 1945 perheenjäsentensä mukana Grossmarkthallesta Theresienstadtiin, joka oli Terezínin kaupungissa toiminut ghetto ja keskitysleiri. Hän on yksi harvoista holokaustista selvinneistä Frankfurtin juutalaisista ja vierailee usein muistomerkillä.
Katso Edithin tarinaVuodet 1941–1945 olivat erittäin synkkiä Grossmarkthallen historiassa. Tuolloin sen itäisen siiven kellari toimi paikkana, johon kerättiin juutalaisia odottamaan kuljetusta keskitysleireille. Yli 10 000 Frankfurtin juutalaista vietiin junalla kohti keskitysleirejä. Kuvagalleria
EKP ja Frankfurtin juutalaisyhteisö päättivät jo vuonna 2001 järjestää muistomerkin suunnittelusta kansainvälisen kilpailun. Frankfurtin kaupunki järjesti kilpailun lopulta vuosina 2009–2011 läheisessä yhteistyössä Frankfurtin juutalaisyhteisön ja EKP:n kanssa. Kilpailun voitti KatzKaiser-arkkitehtitoimiston suunnitelma, jossa vaikeasta aiheesta kerrotaan säilyneiden historiallisten elementtien avulla viemättä huomiota itse tapahtumapaikalta. Näin muistomerkki kertoo sekä itse rikoksesta eli keskitysleirikuljetuksista että sen taustoista.
Kulkuväylä, asetinlaite ja ratakiskot
Yleisö pääsee tutustumaan muistomerkkiin Grossmarkthallen itäpäädyssä, jonne on rakennettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkutie Ostendin kaupunginosan ja Main-joen väliin. Uusi kulkuväylä, vanhat ratakiskot ja niiden vieressä oleva asetinlaite muistuttavat juutalaisten karkotuksesta. Paikalla on säilynyt myös porrastettu jalankulkusilta. Täällä ihmiset hyvästelivät läheisensä tai seurasivat tapahtumia.
Ramppi ja kellaritila EKP:n puolella
EKP:n tontin itäpäädystä kulkee betoniramppi alas Grossmarkthallen kellaritilaan. Ramppi vie vanhalle sisäänkäynnille ja luo haavan maisemaan. Betoniseinät reunustavat ramppia. Ihmiset voivat luoda silmäyksen kellarin sisäänkäyntiin ja historian syövereihin tontin rajalle pystytetyn lasiseinän läpi. Kellaritila, jossa juutalaiset odottivat kuljetusta keskitysleirille, on jätetty suurelta osin alkuperäiseen asuunsa autenttiseksi osaksi muistomerkkiä. Muistomerkin eri osissa on tekstikaiverruksia, joiden avulla vierailijoille ja satunnaisille kulkijoille kerrotaan kuljetuksista useista näkökulmista uhrien ja todistajien omin sanoin. Tarkoituksena on, että ihmiset löytävät tekstit sattumalta kulkiessaan alueella.