Tietoa omaisuuserien osto-ohjelmista
22.1.2015 (päivitetty 25.11.2022)
Osto-ohjelmien avulla pystyttiin vakauttamaan hintoja
EKP pyrkii pitämään inflaatiovauhdin kahden prosentin tuntumassa. Tavoite on symmetrinen, eli inflaation ei haluta olevan sitä nopeampaa eikä hitaampaa. Jos inflaatio uhkaa jäädä liian hitaaksi pitkäaikaisesti eikä korkoja voida enää juurikaan laskea (eli ne ovat jo lähellä nollaa), tarvitaan muita tapoja palauttaa inflaatiovauhti tavoitteen mukaiseksi. EKP hoitaa silloin tehtäväänsä esimerkiksi ostamalla omaisuuseriä markkinoilta.
Miten ostoilla vaikutetaan inflaatioon?
EKP:n tehtävänä on pyrkiä pitämään hintojen kehitys vakaana. Osto-ohjelmien avulla inflaatiovauhti pystyttiin palauttamaan EKP:n tavoitteen mukaiseksi, sillä ostojen ansiosta yritykset eri puolilla Eurooppaa saivat helpommin lainaa, sijoituksia tehtiin enemmän ja syntyi uusia työpaikkoja, mikä tuki talouskehitystä.
Saavatko keskuspankit ostaa omaisuuseriä?
Osto-ohjelmat eivät ole minkään säännöstön vastaisia. EKP vastaa rahapolitiikasta euroalueella. EU:n perussopimuksissa mainitaan monenlaisia tapoja, joilla hintakehitystä voi vakauttaa. Omaisuuserien ostaminen perustuu EKPJ:n perussäännön artiklaan 18. Keskuspankit saavat ostaa esimerkiksi valtion joukkolainoja, kunhan ne ostetaan jälkimarkkinoilta (eli sijoittajilta) eikä suoraan EU:n jäsenvaltioilta (eli ensimarkkinoilta). Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että ostot kuuluvat EKP:n toimenkuvaan.
Miksei osto-ohjelmia pidetä ns. keskuspankkirahoituksena?
Julkisen sektorin keskuspankkirahoitus on kielletty, joten EKP ei osta valtioiden joukkolainoja ensimarkkinoilta. Joukkolainat ostetaan markkinahintaan, jotta ostot eivät vaikuta riskien hinnoitteluun. EKP laati tiukat kriteerit sille, millaisia omaisuuseriä ohjelmissa voitiin ostaa, miten paljon ja millä aikataululla.
Onko keskuspankeilla ollut vastaavia osto-ohjelmia muualla maailmassa?
Keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta omaisuuseräostojen avulla myös esimerkiksi Englannissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Avomarkkinaoperaatiot ovat osa normaalia rahapolitiikkaa, mutta niistä on eniten hyötyä silloin, kun ohjauskorkoja ei pystytä enää laskemaan enempää. Ostojen avulla keskuspankit pystyvät silloinkin hoitamaan tehtäväänsä. EKP:n osto-ohjelmien avulla vakautettiin hintakehitystä, tuettiin taloutta ja edistettiin uusien työpaikkojen syntymistä.
Jos jossakin maassa tehdyistä ostoista aiheutuu tappioita, jaetaanko ne keskuspankkien kesken?
Osa riskeistä jaetaan koko eurojärjestelmän kesken ja osa jää yksittäisille kansallisille keskuspankeille. Viidenneksessä ostoista riskit jaetaan täysin, jotta ohjelmilla ei olisi ei-toivottuja vaikutuksia.
EKPJ:n perussäännön mukaan EKP:n neuvosto päättää tappioiden jakamisesta eurojärjestelmässä. Järjestelyt eivät vaikuta yhteiseen rahapolitiikkaan. Kaikki keskuspankit tekevät ostoja, mutta ostojen yhteismäärä on päätetty ennalta ja EKP koordinoi toteutusta. Ostot suunnitellaan niin, että niiden avulla edistetään hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Euroalueella on yhteinen raha ja yhteinen rahapolitiikka, mutta jokainen maa vastaa omasta finanssi- ja talouspolitiikastaan. Se on otettu huomioon osto-ohjelmissa.
Tuettiinko osto-ohjelmilla yksittäisiä maita?
Osto-ohjelmat suunniteltiin niin, että niiden avulla saatiin inflaatiovauhti ja inflaatio-odotukset vastaamaan paremmin EKP:n tavoitetta euroalueella kokonaisuutena. Ostoilla ei ole pienennetty yksittäisten maiden velkoja.