Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

EKP:n nimeä ja logoa voidaan käyttää väärin

Käyttävätkö rikolliset EKP:n nimeä ja/tai logoa vilpillisiin tarkoituksiin?

Kyllä. EKP saa yksityishenkilöiltä usein ilmoituksia huijauksista, joissa sen nimeä ja/tai logoa käytetään väärin tai joissa huijarit tekeytyvät EKP:n työntekijöiksi. Rikolliset väärentävät myös EKP:n puhelinnumeroita, sähköpostiosoitteita ja verkkosivuja.

Jos saat epäilyttävältä vaikuttavan sähköpostiviestin, älä avaa linkkejä tai liitetiedostoja, älä vastaa viestissä esitettäviin kutsuihin äläkä osallistu kampanjoihin.

Jos joku ottaa sinuun yhteyttä muka EKP:n työntekijänä ja kertoo, että EKP:llä on hallussaan sinulle kuuluvaa rahaa, kyseessä on huijaus. Yksityishenkilöillä ei voi olla tilejä EKP:ssä.

Jos saat yllättäen puhelun, joka näyttää tulevan EKP:stä (+49 69 1344 ‑alkuisesta numerosta), älä anna soittajalle henkilökohtaisia tai taloudellisia tietojasi. Sama koskee myös sähköpostiviestejä. 

EKP ei koskaan tiedustele henkilötietoja postitse, sähköpostitse, puhelimitse eikä teksti- tai pikaviesteillä. Myöskään EKP:n johtokunnan jäsenet eivät ota koskaan yhteyttä yksityishenkilöihin saadakseen tietoa heidän henkilökohtaisesta varallisuudestaan tai raha-asioistaan tai suositellakseen sijoitusvälineitä.

Tekoälyn myötä verkossa on yhä enemmän hyvin aidoilta vaikuttavia huijausvideoita ja -verkkosivuja, joilla EKP:n henkilöstö näyttää suosittelevan jonkinlaista sijoitustoimintaa. Tekoälyllä voidaan luoda aidolta vaikuttavaa video- ja äänimateriaalia, ja sitä voidaan käyttää myös huijauspuheluiden tekemiseen.

Jos epäilet EKP:n nimissä tehtyä verkkosivustoa väärennetyksi, ilmoita epäilysi EKP:n tietopyyntölomakkeella. Jos epäilet joutuneesi huijauksen uhriksi tällaisella verkkosivustolla, käänny poliisin tai muun paikallisen viranomaisen puoleen.  

Mitkä ovat yleisimmät huijaustyypit?

Tyypillisiä huijauksia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Huijari luo EKP:n tai EKP:n johtokunnan jäsenen nimissä valeprofiilin sosiaaliseen mediaan ja suosittelee sen kautta jonkinlaista sijoitustoimintaa. 
  • Huijari väittää perivänsä EKP:n puolesta maksuja maasta toiseen välitettävistä tilisiirroista.
  • Huijari väittää EKP:n tarjoavan verkkopankkipalveluja liikepankkina.
  • Huijari pyytää suorittamaan maksun EKP:n verkkopankkisivustolla tai EKP:n asiakaspalveluyksikön tuella.
  • Huijari pyytää suorittamaan jonkinlaisen maksun, koska EKP on muka estänyt aiemman tilisiirron.
  • Huijari pyytää suorittamaan jonkinlaisen maksun, koska EKP muka välittää bitcoineja ja muita kryptovaroja tai perii varoja palautettavaksi petoksen uhreiksi joutuneille henkilöille.
  • Huijari kehottaa ottamaan EKP:ltä lainaa, usein erittäin houkuttelevin lainaehdoin.
  • Huijari teeskentelee soittavansa EKP:stä (+49 69 1344 ‑alkuisesta numerosta) tai lähettävänsä sähköpostiviestiä EKP:stä. Usein tällainen puhelu tai sähköpostiviesti tulee täysin yllätyksenä ja yhteydenotolle ei ole selvää syytä.
  • Huijari väittää työskentelevänsä yritykselle, joka perii huijauksissa menetettyjä varoja takaisin EKP:n puolesta.

Kaikki nämä ovat huijausyrityksiä.

Miten tunnistan EKP:hen liittyvän huijausyrityksen?

Huijarin viesti näyttää tulevan EKP:ltä, mutta siinä on yleensä virheitä. Seuraavassa on vinkkejä huijausviestien tunnistamiseen:

  • Tarkista lähettäjän sähköpostiosoite: EKP:n sähköpostiviestit lähetetään aina osoitteesta, jonka lopussa on @ecb.europa.eu tai @ecb.int. Älä koskaan luota sähköpostiviestiin, jonka joku toinen välittää sinulle. Huijarit voivat myös väärentää lähettäjän sähköpostiosoitteen niin, että viesti näyttää tulevan EKP:ltä.
  • Tarkista viestiin sisältyvät linkit: liikuta hiiren osoitinta linkin päällä mutta älä napsauta linkkiä. Näin saat näkyviin linkin koko tekstin. Joissakin sähköpostiohjelmissa linkki näkyy näytön alalaidassa. Jos linkin lopussa ei ole ”ecb.europa.eu”, viesti on todennäköisesti huijaus.
  • Tarkista, onko sähköpostiviestissä tai verkkosivustolla outoja sanamuotoja tai oikeinkirjoitusvirheitä.
  • Älä luota puhelimen näytöllä näkyviin tietoihin: vaikka puhelu näyttäisi tulevan EKP:stä (+49 69 1344 ‑alkuisesta numerosta), se ei välttämättä pidä paikkaansa. Huijarit voivat nimittäin väärentää soittajan tunnistetiedot.
  • Huijausvideoissa huulien synkronointi ja videon kuva eivät ehkä ole aivan kohdallaan edes silloin, kun video on tehty tekoälyn avulla.
  • Suhtaudu yleensäkin epäilevästi verkkosivuihin ja videoihin sekä yllättäviin sähköpostiviesteihin, puheluihin ja muunlaisiin yhteydenottoihin, joissa sinua pyydetään ryhtymään pikaisiin toimiin (esim. siirtämään kiireesti rahaa) tai jotka kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta.

Miten huijauksilta voi suojautua?

Älä koskaan siirrä rahaa, ellet ole varma sen vastaanottajasta, äläkä koskaan paljasta pankkitilisi numeroa, henkilötunnustasi tai muitakaan henkilökohtaisia tietojasi.

EKP ei ole vastuussa nimensä, logonsa, osoitteensa tai puhelinnumerojensa väärinkäytöstä hankkeissa, joiden tarkoituksena on huijata yksityishenkilöitä. Huijauksista on syytä ilmoittaa poliisille. Voit myös kääntyä asiasta vastaavan kansallisen viranomaisen puoleen.

KATSO MYÖS

Lisätietoa aiheesta

EKP:n vastuuvapaus- ja tekijänoikeusperiaatteet

Näiden verkkosivujen avulla EKP helpottaa tiedonsaantia omasta toiminnastaan, EKPJ:n toiminnasta sekä pankkivalvonnan tehtävistä ja velvollisuuksista. Tavoitteena on pitää tiedot ajantasaisina ja virheettöminä. EKP ei kuitenkaan vastaa verkkosivujen sisältämästä aineistosta.

Vastuuvapaus- ja tekijänoikeuslausekkeet