LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Firenze, 30.10.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme. Haluan aluksi kiittää pääjohtaja Panettaa vieraanvaraisuudesta ja Italian keskuspankin henkilökuntaa erinomaisista kokousjärjestelyistä.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaatio pysyttelee lähellä kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitettamme, ja arviomme inflaationäkymistä on suurin piirtein ennallaan. Talous on jatkanut kasvuaan haastavasta globaalista ympäristöstä huolimatta. Vakaat työmarkkinat, yksityisen sektorin vankat taseet ja aiemmat koronlaskumme ovat edelleen tärkeitä talouden kestokyvyn lähteitä. Näkymät ovat kuitenkin yhä epävarmat varsinkin meneillään olevien globaalien kauppakiistojen ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Tänään julkaistun Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan talous kasvoi 0,2 % vuoden kolmannella neljänneksellä. Palvelualoilla toimeliaisuus edelleen lisääntyi vilkkaan matkailun ja etenkin digitaalisten palvelujen kasvun tuella. Kasvu johtuu kyselyjen mukaan siitä, että monet yritykset ovat lisänneet toimia IT-infrastruktuurinsa uudistamiseksi ja tekoälyn integroimiseksi toimintoihinsa. Sen sijaan tehdasteollisuudessa toimeliaisuutta vaimensivat tuontitullien korotukset, suurena jatkunut epävarmuus ja euron vahvistuminen.

Euroalueen sisäisen ja ulkoisen kysynnän eriävä kehitys todennäköisesti jatkuu lyhyellä aikavälillä. Talouden arvioidaan hyötyvän siitä, että kuluttajat lisäävät rahankäyttöään reaalitulojen kasvaessa. Työttömyys oli syyskuussa 6,3 % eli se on pysytellyt lähellä alinta tähänastista tasoaan, vaikka työvoiman kysyntä on rauhoittunut. Kotitaloudet säästävät edelleen poikkeuksellisen suuren osan tuloistaan, joten niillä arvioidaan olevan enemmän varaa lisätä kulutusta entisestään. Huomattavan suuret julkiset infrastruktuuri- ja puolustusmenot sekä aiemmat kokonlaskumme vahvistanevat investointeja.

Sen sijaan globaali ympäristö jarruttaa todennäköisesti taloutta edelleen. Tavaravienti heikkeni maalis- ja elokuun välisenä aikana ja kumosi tuontitullien taannoisista korotuksista johtuneen kansainvälisen kaupan aiemman etupainotteisuuden vaikutuksen. Tehdasteollisuuden uudet vientitilaukset viittaavat siihen, että vienti heikkenee entisestään. Tuontitullien korotusten täysi vaikutus euroalueen vientiin ja teollisuusinvestointeihin tulee näkyviin vasta ajan mittaan.

EKP:n neuvosto korostaa kiireellistä tarvetta vahvistaa euroaluetta ja sen taloutta nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä. Pidämme myönteisenä, että EU:n johtajat toistivat tämän tavoitteen viime viikon eurohuippukokouksessa. Tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi vahvistaa finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Olennaista on, että kilpailukykyä edistävä Euroopan komission etenemissuunnitelma toteutetaan ripeästi. Valtioiden tulisi asettaa etusijalle kasvua luovat rakenneuudistukset ja strategiset investoinnit julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. On myös ratkaisevan tärkeää edistää pääomamarkkinoiden yhdentymistä entisestään saattamalla säästö- ja investointiunioni sekä pankkiunioni valmiiksi määrätietoisessa aikataulussa ja vahvistaa asetus digitaalisen euron käyttöönotosta nopeasti.

EKP:n neuvosto on sitoutunut muokkaamaan vähittäis- ja tukkumaksuissa käytettävän keskuspankkirahan digiajan tarpeisiin. Siksi EKP:n neuvosto päätti tänään edetä digitaalisen euron hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Näin varmistetaan tekninen valmius mahdolliseen liikkeeseenlaskuun ja tuetaan EU:n digitaalista suvereniteettia lainsäädännön vahvistamisen jälkeen. Päätöksen yksityiskohdista kerrotaan erillisessä lehdistötiedotteessa.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio oli 2,0 % elokuussa mutta nopeutui 2,2 prosenttiin syyskuussa lähinnä siksi, että energian hinnat laskivat aiempaa vähemmän. Energian hintainflaatio oli -0,4 % syyskuussa oltuaan -2,0 % elokuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio oli 3,2 % elokuussa mutta vaimeni 3,0 prosenttiin syyskuussa. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio, joka oli 2,3 % elokuussa, nopeutui 2,4 prosenttiin, kun palvelujen hintainflaatio nopeutui 3,1 prosentista 3,2 prosenttiin. Tavaroiden hintainflaatio pysyi yhä ennallaan 0,8 prosentissa.

Pohjainflaation mittarit ovat pysyneet kahdessa prosentissa eli keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisina. Yritysten voitot ovat elpymässä, ja työvoimakustannusten odotetaan maltillistuvan entisestään tuottavuuden kohenemisen ja palkkojen kasvun hidastumisen vuoksi. EKP:n palkkamittari, palkkaodotuskyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että palkkojen kasvu hidastuu tämän vuoden loppupuolella ja vuoden 2026 alkupuoliskolla.

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen noin 2 prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.

Riskiarvio

EU:n ja Yhdysvaltojen kesällä saavuttama yksimielisyys kauppasopimuksesta, hiljattainen ilmoitus Lähi-idän tulitauosta ja tänään annettu ilmoitus Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppaneuvottelujen edistymisestä ovat vähentäneet joitakin talouskasvun heikkenemisen riskejä. Maailmankaupan toimintaympäristö on silti edelleen epävakaa ja voi aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuihin, vaimentaa vientiä entisestään sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin huononeminen voisi johtaa rahoitusolojen kiristymiseen, riskien karttelun lisääntymiseen ja kasvun heikentymiseen. Geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Odotettua suuremmat puolustus- ja infrastruktuurimenot sekä tuottavuutta parantavat uudistukset sen sijaan vahvistaisivat kasvua. Yritysten luottamuksen koheneminen voisi piristää yksityisiä investointeja. Luottamus ja talouden toimeliaisuus voisivat saada lisävirettä myös, jos jäljellä olevat geopoliittiset jännitteet vähenisivät tai jäljellä olevat kauppakiistat ratkaistaisiin odotettua nopeammin.

Inflaationäkymät ovat edelleen tavanomaista epävarmemmat, sillä maailman kauppapoliittinen toimintaympäristö on yhä epävakaa. Euron vahvistuminen voisi hidastaa inflaatiota odotettua enemmän. Inflaatio voi hidastua myös, jos korkeammat tuontitullit johtavat euroalueen vientikysynnän heikkenemiseen ja saavat ylikapasiteettia omaavat maat lisäämään vientiä euroalueelle entisestään. Epävakauden lisääntyminen ja riskien karttelu rahoitusmarkkinoilla voisi heikentää euroalueen sisäistä kysyntää ja siten myös hidastaa inflaatiota. Inflaatio voi sen sijaan nopeutua, jos kansainvälisten toimitusketjujen pirstoutuminen nostaa tuontihintoja, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja lisää euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu voi nopeuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt sekä ilmasto- ja luontokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan viime kokouksemme jälkeen. Aiemmat koronlaskumme ovat alentaneet edelleen yritysten pankkilainojen korkoja, jotka olivat keskimäärin 3,5 % elokuussa. Yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus oli edelleen 3,5 % elokuussa, sillä velan hinnoittelussa käytettävät pitempiaikaiset tuotot ovat pysyneet jokseenkin vakaina.

Pankkien yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli 3,0 % elokuussa mutta hidastui hieman syyskuussa, jolloin se oli 2,9 %. Myös yritysten velkapaperien liikkeeseenlasku hidastui. Se oli 3,3 % vuodentakaiseen verrattuna. Euroalueen pankeille tekemämme tuoreimman luotonantokyselyn mukaan yritysluottojen myöntökriteerit kiristyivät maltillisesti vuoden kolmannella neljänneksellä, kun pankkien huoli asiakkaidensa riskeistä kasvoi. Yritysluottojen kysyntä vahvistui hieman.

Uusien asuntoluottojen keskikorko oli 3,3 % elokuussa eli se ei ole juurikaan muuttunut vuoden alun jälkeen. Asuntoluotonannon kasvu oli 2,5 % elokuussa mutta nopeutui 2,6 prosenttiin syyskuussa, sillä kysyntä kasvoi entisestään ja luotonmyöntökriteerit pysyivät ennallaan kolmannella vuosineljänneksellä.

Lavean rahan kasvu – mitattuna raha-aggregaatilla M3 – hidastui 2,8 prosenttiin syyskuussa. Elokuussa se oli ollut 2,9 % ja vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 3,8 %.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.