LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 5.6.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arviomme perusteella.

Inflaatio on tällä hetkellä keskipitkän aikavälin tavoitteemme eli kahden prosentin tuntumassa. Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,0 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuonna 2027. Vuosien 2025 ja 2026 inflaatiota on tarkistettu maaliskuun asiantuntija-arvioista 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin lähinnä siksi, että energian hintojen oletetaan olevan ennakoitua alemmat ja euron ennakoitua vahvempi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation odotetaan olevan keskimäärin 2,4 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuosina 2026 ja 2027 eli suurin piirtein maaliskuun arvioiden tasolla.

Asiantuntijat arvioivat BKT:n kasvavan keskimäärin 0,9 % vuonna 2025 ja 1,1 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. Vuotta 2025 koskeva kasvuarvio on pidetty ennallaan, sillä vaikka kasvu oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä odotettua voimakkaampaa, sen arvioidaan heikentyvän vuoden loppuun saakka. Kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden odotetaan heikentävän vientiä ja yritysten investointeja etenkin lyhyellä aikavälillä, mutta valtioiden lisäinvestoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin tukevat kasvua enenevässä määrin keskipitkällä aikavälillä. Reaalitulojen kasvun ja vankkojen työmarkkinoiden myötä kotitalouksien arvioidaan voivan lisätä kulutustaan. Tämä sekä aiempaa suotuisammat rahoitusolot vahvistanevat talouden kykyä kestää maailmanlaajuisia häiriöitä.

Asiantuntijat arvioivat myös havainnollisilla vaihtoehtoskenaarioilla joitakin mekanismeja, joilla eri kauppapoliittiset toimet voisivat vaikuttaa kasvuun ja inflaatioon tässä epävarmassa tilanteessa. Nämä skenaariot julkaistaan verkkosivuillamme asiantuntija-arvioiden yhteydessä. Skenaarioanalyysin mukaan kaupan viimeaikaisten jännitteiden voimistuminen entisestään lähikuukausien kuluessa johtaisi siihen, että kasvu ja inflaatio olisivat hitaampia kuin perusskenaariossa. Jos kauppapoliittisiin jännitteisiin löydettäisiin suotuisa ratkaisu, kasvu – ja vähäisemmässä määrin inflaatio – olisivat nopeampia kuin asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteemme tuntumaan. Palkkojen nousu on yhä nopeaa mutta maltillistuu edelleen selvästi, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennetaan osittain tinkimällä voitoista. Huhtikuussa ilmenneet huolet siitä, että lisääntynyt epävarmuus ja markkinoiden volatiili reaktio kaupan jännitteisiin kiristäisivät rahoitusoloja, ovat laantuneet.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti vakautuu kestävästi kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin näin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Eurostatin ennakkoarvion mukaan talous kasvoi 0,3 % vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Ennakkoarvion mukaan työttömyysaste oli huhtikuussa 6,2 %, eli yhä alimpana kuin kertaakaan aiemmin euron käyttöönoton jälkeen, ja työllisyys kasvoi 0,3 % ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Niin asiantuntija-arviot kuin kyselytiedot viittaavat kaikkiaan siihen, että näkymät heikkenevät jonkin verran lyhyellä aikavälillä. Teollisuustuotanto on vahvistunut osittain siksi, että ulkomaankauppaa on aikaistettu tuontitullien korottamisen varalta. Kotimarkkinoille painottuneilla palvelualoilla kasvu on sen sijaan hidastumassa. Korkeampien tuontitullien ja euron vahvistumisen odotetaan vaikeuttavan yritysten vientiä. Suuren epävarmuuden odotetaan heikentävän investointeja.

Talouden kestokykyä pitävät kuitenkin yllä useat tekijät, joiden arvioidaan vahvistavan kasvua keskipitkällä aikavälillä. Arviomme mukaan vahvat työmarkkinat, reaalitulojen kasvu, yksityisen sektorin vankat taseet ja aiemmista koronlaskuista osittain johtuva rahoitusolojen keveneminen auttavat kuluttajia ja yrityksiä kestämään epävakaan globaalin toimintaympäristön seuraukset. Kasvu saanee tukea myös äskettäin ilmoitetuista toimenpiteistä, joilla lisätään investointeja puolustukseen ja infrastruktuuriin.

Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on entistäkin kiireellisempää vahvistaa euroalueen talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Euroopan komission kilpailukykykompassi tarjoaa konkreettisen toimintasuunnitelman, ja siihen sisältyvät ehdotukset – myös yksinkertaistamisen saralla – tulisi hyväksyä pikaisesti. Esimerkiksi säästö- ja investointiunioni olisi saatava valmiiksi selkeän ja määrätietoisen aikataulun mukaisesti. On myös tärkeää vahvistaa pikimmiten lainsäädäntökehys, jolla valmistetaan maaperää digitaalisen euron mahdolliselle käyttöönotolle. Valtioiden tulisi varmistaa julkisen talouden kestävyys EU:n talouden ohjausjärjestelmän sääntöjen mukaisesti ja antaa etusija kasvua luoville rakenneuudistuksille ja strategisille investoinneille.

Inflaatio

Eurostatin ennakkoarvion mukaan vuotuinen inflaatio hidastui toukokuussa 1,9 prosenttiin. Huhtikuussa se oli 2,2 %. Energian hintainflaatio pysyi ennallaan -3,6 prosentissa. Elintarvikkeiden hintainflaatio nopeutui 3,3 prosenttiin oltuaan 3,0 % edelliskuussa. Tavaroissa hintainflaatio pysyi ennallaan 0,6 prosentissa, kun taas palveluissa se hidastui 3,2 prosenttiin oltuaan 4,0 % huhtikuussa. Palvelujen hintainflaatio oli nopeutunut huhtikuussa lähinnä siksi, että matkapalvelujen hinnat nousivat odotettua enemmän pääsiäisloman aikaan.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteeseemme. Työvoimakustannusten nousu on maltillistumassa vähitellen, kuten tuoreimmat tiedot sopimuspalkoista ja saatavilla olevista maiden työntekijäkohtaisista palkansaajakorvauksista osoittavat. EKP:n palkkamittarin mukaan sopimuspalkkojen nousu hiljenee entisestään vuonna 2025, ja asiantuntija-arvioiden mukaan palkkojen nousu vaimenee alle 3 prosenttiin vuosina 2026 ja 2027. Energian hintojen lasku ja euron vahvistuminen lisäävät inflaation hidastumispainetta lyhyellä aikavälillä, ja inflaation odotetaan palaavan tavoitteeseen vuonna 2027.

Kuluttajien lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset nousivat huhtikuussa todennäköisesti kaupan jännitteitä koskevien uutisten vuoksi. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat kuitenkin useimpien mittarien mukaan edelleen lähellä kahta prosenttia, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.

Riskiarvio

Riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman talouskasvun suuntaan. Maailmankaupan jännitteiden uusi lisääntyminen ja siihen liittyvät epävarmuustekijät voivat pienentää euroalueen kasvua heikentämällä vientiä ja vaimentamalla investointeja ja kulutusta. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin heikkeneminen voi johtaa rahoitusolojen kiristymiseen ja riskien karttelun lisääntymiseen sekä vähentää yritysten halukkuutta investoida ja kotitalouksien halukkuutta kuluttaa. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset jännitteet ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kauppapoliittisten ja geopoliittisten jännitteiden nopea ratkaiseminen voi sitä vastoin kohentaa ilmapiiriä ja piristää toimeliaisuutta. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen uudet lisäykset sekä tuottavuutta parantavat uudistukset voivat vahvistaa kasvua.

Euroalueen inflaationäkymät ovat tavanomaista epävarmemmat maailman kauppapoliittisen toimintaympäristön epävakauden vuoksi. Energian hintojen lasku ja euron vahvistuminen saattavat lisätä inflaation hidastumispainetta. Tämä kehitys voi vahvistua, jos korkeammat tuontitullit johtavat siihen, että euroalueen vientikysyntä heikkenee ja ylikapasiteettia omaavat maat ohjaavat vientinsä euroalueelle kiertoteitse. Kauppapoliittiset jännitteet saattavat lisätä epävakautta ja riskien karttelua rahoitusmarkkinoilla, mikä heikentäisi euroalueen sisäistä kysyntää ja siten myös hidastaisi inflaatiota. Maailman toimitusketjujen pirstoutuminen voi sen sijaan nopeuttaa inflaatiota nostamalla tuontihintoja ja lisäämällä euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu voi nopeuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Riskittömät korot ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan viime kokouksemme jälkeen. Osakkeiden hinnat ovat nousseet, ja yritysten joukkolainojen tuottoerot ovat kaventuneet, kun maailman kauppapolitiikasta on saatu myönteisempiä uutisia ja globaali riskisentimentti on kohentunut.

Yritysten lainanotto on edelleen entistä edullisempaa aiempien koronlaskujemme ansiosta. Uusien yritysluottojen keskikorko laski huhtikuussa 3,8 prosenttiin. Maaliskuussa se oli 3,9 %. Yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus pysyi ennallaan 3,7 prosentissa. Pankkien luotonanto yrityksille vahvistui edelleen vähin erin. Sen vuotuinen kasvuvauhti oli 2,6 % huhtikuussa ja 2,4 % maaliskuussa. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlaskun kasvu oli sen sijaan vaimeaa. Uusien asuntoluottojen keskikorko pysyi 3,3 prosentissa huhtikuussa, kun taas asuntoluotonannon kasvu vahvistui 1,9 prosenttiin.

EKP:n neuvosto on jälleen laatinut rahapolitiikan strategiansa mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisistä suhteista. Euroalueen pankit ovat selviytyneet häiriöistä hyvin, mutta rahoitusvakauteen kohdistuu edelleen suuria riskejä etenkin maailman kauppapolitiikan suuren epävarmuuden ja epävakauden vuoksi. Makrovakauspolitiikka on yhä tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua, parantaa häiriönsietokykyä ja ylläpitää makrovakauspolitiikan liikkumavaraa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arviomme perusteella. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti vakautuu kestävästi kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin näin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.